Ezequiel 33
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ARIB
ARIB Almeida Revisada Imprensa Bíblica
1 Minulle tuli tämä Herran sana, ja se kuului:
1 Ainda veio a mim a palavra do Senhor, dizendo:
2 "Ihmislapsi, puhu kansasi lapsille ja sano heille: Jos annan miekan tulla maan kimppuun ja maan kansa on ottanut yhden miehen joukostaan ja asettanut hänet vartijakseen
2 Filho do homem, fala aos filhos do teu povo, e dize-lhes: Quando eu fizer vir a espada sobre a terra, e o povo da terra tomar um dos seus, e o constituir por seu atalaia;
3 ja jos hän näkee miekan tulevan maan kimppuun ja puhaltaa torveen ja varoittaa kansaa,
3 se, quando ele vir que a espada vem sobre a terra, tocar a trombeta e avisar o povo;
4 ja joku kuulee torven äänen, mutta ei ota varoituksesta vaarin, ja miekka tulee ja ottaa hänet pois, niin hänen verensä tulee hänen oman päänsä päälle:
4 então todo aquele que ouvir o som da trombeta, e não se der por avisado, e vier a espada, e o levar, o seu sangue será sobre a sua cabeça.
5 hän kuuli torven äänen, mutta ei ottanut varoituksesta vaarin; hänen verensä tulee hänen päälleen. Jos hän olisi ottanut varoituksesta vaarin, hän olisi pelastanut sielunsa.
5 Ele ouviu o som da trombeta, e não se deu por avisado; o seu sangue será sobre ele. Se, porém, se desse por avisado, salvaria a sua vida.
6 Jos taas vartija näkee miekan tulevan, mutta ei puhalla torveen eikä kansa saa varoitusta, ja miekka tulee ja ottaa pois jonkun sielun heistä, hänet otettiin pois synnissään, mutta hänen verensä vaadin vartijan kädestä.
6 Mas se, quando o atalaia vir que vem a espada, não tocar a trombeta, e não for avisado o povo, e vier a espada e levar alguma pessoa dentre eles, este tal foi levado na sua iniqüidade, mas o seu sangue eu o requererei da mão do atalaia.
7 Mutta sinä, ihmislapsi! Olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. Kun kuulet sanan suustani, sinun on varoitettava heitä minun puolestani.
7 Quanto a ti, pois, ó filho do homem, eu te constituí por atalaia sobre a casa de Israel; portanto ouve da minha boca a palavra, e da minha parte dá-lhes aviso.
8 Jos sanon jumalattomalle: jumalaton, sinun on kuolemalla kuoltava, mutta et puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen tiestään, niin jumalaton kuolee synnissään, mutta hänen verensä vaadin sinun kädestäsi.
8 Se eu disser ao ímpio: O ímpio, certamente morrerás; e tu não falares para dissuadir o ímpio do seu caminho, morrerá esse ímpio na sua iniqüidade, mas o seu sangue eu o requererei da tua mão.
9 Mutta jos varoitat jumalatonta hänen tiestään, että hän kääntyisi siltä pois, eikä hän tieltään käänny, hän kuolee synnissään, mutta sinä olet sielusi pelastanut.
9 Todavia se advertires o ímpio do seu caminho, para que ele se converta, e ele não se converter do seu caminho, morrerá ele na sua iniqüidade; tu, porém, terás livrado a tua alma.
10 Sinä, ihmislapsi! Sano Israelin heimolle: Näin te sanotte: 'Niin, rikoksemme ja syntimme ovat päällämme, ja riudumme niiden tähden. Kuinka voisimme pysyä elossa?'
10 Tu, pois, filho do homem, dize à casa de Israel: Assim falais vós, dizendo: Visto que as nossas transgressões e os nossos pecados estão sobre nós, e nós definhamos neles, como viveremos então?
11 Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, minulle ei ole mieleen jumalattoman kuolema, vaan se, että jumalaton kääntyy tieltään ja elää. Kääntykää, kääntykää pois pahoilta teiltänne, ja minkä tähden te kuolisitte, Israelin heimo!
11 Dize-lhes: Vivo eu, diz o Senhor Deus, que não tenho prazer na morte do ímpio, mas sim em que o ímpio se converta do seu caminho, e viva. Convertei-vos, convertei-vos dos vossos maus caminhos; pois, por que morrereis, ó casa de Israel?
12 Mutta sinä, ihmislapsi! Sano kansasi lapsille: Vanhurskasta ei pelasta hänen vanhurskautensa sinä päivänä, jona hän rikkoo, ja jumalaton pääsee suistumasta turmioon jumalattomuutensa tähden sinä päivänä, jona hän kääntyy pois jumalattomuudestaan, ja vanhurskas ei voi elää vanhurskautensa turvin sinä päivänä, jona hän syntiä tekee.
12 Portanto tu, filho do homem, dize aos filhos do teu povo: A justiça do justo não o livrará no dia da sua transgressão; e, quanto à impiedade do ímpio, por ela não cairá ele no dia em que se converter da sua impiedade; nem o justo pela justiça poderá viver no dia em que pecar.
13 Jos sanon vanhurskaalle, että hän totisesti on elävä, mutta hän luottaa vanhurskauteensa ja tekee vääryyttä, hänen vanhurskauttaan ei muisteta, vaan hän kuolee vääryydessään, jota on tehnyt.
13 Quando eu disser ao justo que certamente viverá, e ele, confiando na sua justiça, praticar iniqüidade, nenhuma das suas obras de justiça será lembrada; mas na sua iniqüidade, que praticou, nessa morrerá.
14 Mutta jos sanon jumalattomalle, että hänen totisesti on kuoltava, mutta hän kääntyy pois synnistään ja tekee oikeuden ja vanhurskauden,
14 Demais, quando eu também disser ao ímpio: Certamente morrerás; se ele se converter do seu pecado, e praticar a retidão
15 antaa takaisin, tuo jumalaton, pantin, korvaa riistämänsä ja vaeltaa elämän käskyjen mukaan, niin ettei tee vääryyttä, totisesti hän tulee elämään, hänen ei ole kuoltava.
15 se esse ímpio, restituir o penhor, devolver o que ele tinha furtado, e andar nos estatutos da vida, não praticando a iniqüidade, certamente viverá, não morrerá.
16 Hänen syntejään, jotka hän on tehnyt, ei lainkaan muisteta: hän on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden, hän totisesti on elävä.
16 Nenhum de todos os seus pecados que cometeu será lembrado contra ele; praticou a retidão e a justiça, certamente viverá.
17 Mutta vielä sinun kansasi lapset sanovat: 'Herran tie ei ole oikea.' Juuri heidän omat tiensä eivät ole oikeat.
17 Todavia, os filhos do teu povo dizem: Não é reto o caminho do Senhor; mas o próprio caminho deles é que não é reto.
18 Jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestaan ja tekee vääryyttä, hänen on sen tähden kuoltava.
18 Quando o justo se apartar da sua justiça, praticando a iniqüidade, morrerá nela;
19 Jos taas jumalaton kääntyy pois jumalattomuudestaan ja tekee oikeuden ja vanhurskauden, hän on sen tähden elävä.
19 e, quando o ímpio se converter da sua impiedade, e praticar a retidão e a justiça, por estas viverá.
20 Mutta sanotte: 'Herran tie ei ole oikea': minä tuomitsen teidät, te Israelin heimo, itse kunkin hänen teittensä mukaan."
20 Todavia, vós dizeis: Não é reto o caminho do Senhor. Julgar-vos-ei a cada um conforme os seus caminhos, ó casa de Israel.
21 Kahdentenatoista karkotuksemme vuotena, kymmenennessä kuussa, kuukauden viidentenä päivänä tuli luokseni pakolainen Jerusalemista ja sanoi: "Kaupunki on vallattu."
21 No ano duodécimo do nosso cativeiro, no décimo mês, aos cinco dias do mês, veio a mim um que tinha escapado de Jerusalém, dizendo: Caída está a cidade.
22 Herran käsi oli tullut päälleni jo illalla ennen pakolaisen tuloa, ja hän avasi suuni ennen tämän tuloa aamulla. Suuni avautui, enkä enää ollut mykkänä.
22 Ora a mão do Senhor estivera sobre mim pela tarde, antes que viesse o que tinha escapado; e ele abrirá a minha boca antes que esse homem viesse ter comigo pela manhã; assim se abriu a minha boca, e não fiquei mais em silêncio.
23 Minulle tuli tämä Herran sana, ja se kuului:
23 Então veio a mim a palavra do Senhor, dizendo:
24 "Ihmislapsi, ne, jotka asuvat noilla raunioilla Israelin maassa, sanovat näin: 'Aabraham oli vain yksi, ja hän peri maan. Meitä on paljon, meille on annettu maa perinnöksi.'
24 Filho do homem, os moradores destes lugares desertos da terra de Israel costumam dizer: Abraão era um só, contudo possuiu a terra; mas nós somos muitos; certamente nos é dada a terra por herança.
25 Sano sen tähden heille: Näin sanoo Herra, Herra: Te syötte lihaa verineen, luotte silmänne epäjumaliinne ja vuodatatte verta. Tekö perisitte maan?
25 Dize-lhes portanto: Assim diz o Senhor Deus: Comeis a carne com o seu sangue, e levantais vossos olhos para os vossos ídolos, e derramais sangue! porventura haveis de possuir a terra?
26 Seisotte miekkanne varassa, harjoitatte kauhistuksia ja saastutatte toistenne vaimoja, ja tekö perisitte maan?
26 Vós vos estribais sobre a vossa espada; cometeis abominações, e cada um contamina a mulher do seu próximo! e haveis de possuir a terra?
27 Näin on sinun heille sanottava: Näin sanoo Herra, Herra: Niin totta kuin minä elän, niin ne, jotka ovat raunioilla, kaatuvat miekkaan, ja ne, jotka ovat kedolla, annan eläinten syötäväksi, ja ne, jotka ovat vuorenhuipuilla ja luolissa, kuolevat ruttoon.
27 Assim lhes dirás: Assim disse o Senhor Deus: Vivo eu, que os que estiverem em lugares desertos cairão à espada, e o que estiver no campo aberto eu o entregarei às feras para ser devorado, e os que estiverem em lugares fortes e em cavernas morrerão de peste.
28 Teen maan autioksi ja hävitetyksi, ja heidän ylpeästä mahdistaan tulee loppu, ja Israelin vuoret joutuvat autioiksi, niin ettei siellä kulje kukaan.
28 E tornarei a terra em desolação e espanto, e cessará a soberba do seu poder; e os montes de Israel ficarão tão desolados que ninguém passará por eles.
29 He tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun teen maan autioksi ja hävitetyksi kaikkien kauhistusten tähden, joita he ovat harjoittaneet.
29 Então saberão que eu sou o Senhor, quando eu tornar a terra em desolação e espanto, por causa de todas as abominações que cometeram.
30 Sinä, ihmislapsi! Sinun kansasi lapset puhuvat sinusta seinänvierustoilla ja talojen ovilla ja sanovat keskenään toisilleen, näin: 'Lähtekää kuulemaan, millainen sana nyt on tullut Herralta.'
30 Quanto a ti, ó filho do homem, os filhos do teu povo falam de ti junto às paredes e nas portas das casas; e fala um com o outro, cada qual a seu irmão, dizendo: Vinde, peço-vos, e ouvi qual seja a palavra que procede do Senhor.
31 He tulevat luoksesi joukoittain, istuvat edessäsi kansanani ja kuuntelevat sanojasi, mutta he eivät tee niiden mukaan, sillä he osoittavat rakkautta suullaan, mutta heidän sydämensä kulkee väärän voiton perässä.
31 E eles vêm a ti, como o povo costuma vir, e se assentam diante de ti como meu povo, e ouvem as tuas palavras, mas não as põem por obra; pois com a sua boca professam muito amor, mas o seu coração vai após o lucro.
32 Katso, sinä olet heille kuin ilolaulu, kauniisti laulettu ja hyvin soitettu. He tosin sanojasi kuuntelevat, mutta eivät tee niiden mukaan.
32 E eis que tu és para eles como uma canção de amores, canção de quem tem voz suave, e que bem tange; porque ouvem as tuas palavras, mas não as põem por obra.
33 Mutta kun se toteutuu – ja katso, se toteutuu – he tulevat tietämään, että heidän keskuudessaan on ollut profeetta."
33 Quando suceder isso {e há de suceder}, saberão que houve no meio deles um profeta.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Ezequiel 33, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.