Eclesiastes 9
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs VC
VC Versão Católica
1 Sillä painoin mieleeni kaiken tämän ja pyrin saamaan selvän tästä kaikesta, kuinka näet vanhurskaat ja viisaat ja heidän tekonsa ovat Jumalan kädessä. Ei rakkaus eikä vihakaan ole ihmisen tiedettävissä. Kaikkea hänellä voi olla edessä.
1 Apliquei então meu espírito ao esclarecimento de tudo isso: os justos, os sábios e seus atos estão na mão de Deus. O homem ignora se isso será amor ou ódio. Tudo é possível.
2 Kaikkea voi tapahtua kaikille. Sama kohtalo on vanhurskaalla ja jumalattomalla, hyvällä, puhtaalla ja saastaisella, uhraajalla ja sillä, joka ei uhraa. Hyvän käy samoin kuin syntisen ja vannojan kuin valaa pelkäävänkin.
2 Um mesmo destino para todos: há uma sorte idêntica para o justo e para o ímpio, para aquele que é bom como para aquele que é impuro, para o que oferece sacrifícios como para o que deles se abstém. O homem bom é tratado como o pecador e o perjuro como o que respeita seu juramento.
3 Tämä on pahaa kaikessa, mitä tapahtuu auringon alla, että kaikilla on sama kohtalo, ja myös se, että ihmislasten sydän on täynnä pahaa ja että mielettömyys on heillä sydämessä heidän elinaikansa, ja sen jälkeen he menevät vainajien luo!
3 Entre tudo que se faz debaixo do sol, é uma desgraça só existir para todos um mesmo destino: por isso o espírito dos homens transborda de malícia, a loucura ocupa o coração deles durante a vida, depois da qual vão para a casa dos mortos.
4 Onhan sillä, joka on valittu olemaan kaikkien elävien seurassa, toivoa. Sillä elävä koira on parempi kuin kuollut leijona.
4 Porque, enquanto um homem permanece entre os vivos, há esperança; mais vale um cão vivo que um leão morto.
5 Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heitä palkita, vaan heidän muistonsa on unohdettu.
5 Com efeito, os vivos sabem que hão de morrer, mas os mortos não sabem mais nada; para eles não há mais recompensa, porque sua lembrança está esquecida.
6 Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa ovat jo aikoja sitten menneet, eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla.
6 Amor, ódio, ciúme, tudo já pereceu; não terão mais parte alguma, para o futuro, no que se faz debaixo do sol.
7 Tule siis, syö leipäsi ilolla ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo aikaa on Jumala hyväksynyt nuo tekosi.
7 Ora, pois, come alegremente teu pão e bebe contente teu vinho, porque Deus já apreciou teus trabalhos.
8 Vaatteesi olkoot aina valkoiset, ja öljyä älköön puuttuko päästäsi.
8 Traja sempre vestes brancas e haja sempre azeite {perfumado} em tua cabeça.
9 Nauti elämää vaimon kanssa, jota rakastat, kaikkina turhan elämäsi päivinä, jotka Jumala on sinulle antanut auringon alla – kaikkina turhina päivinäsi. Sillä se on sinun osasi elämässä ja vaivannäössäsi, jolla vaivaat itseäsi auringon alla.
9 Desfruta da vida com a mulher que amas, durante todos os dias da fugitiva e vã existência que Deus te concede debaixo do sol. Esta é tua parte na vida, o prêmio do labor a que te entregas debaixo do sol.
10 Tee kaikki, mitä voimallasi saat tehdyksi, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta haudassa, jonne olet menevä.
10 Tudo que tua mão encontra para fazer, faze-o com todas as tuas faculdades, pois que na região dos mortos, para onde vais, não há mais trabalho, nem ciência, nem inteligência, nem sabedoria.
11 Taas minä tulin näkemään auringon alla, ettei juokseminen ole kerkiävien vallassa, ei sota sankareitten, ei leipä viisaitten, ei rikkaus ymmärtäväisten eikä suosio taitavien vallassa, vaan aika ja kohtalo kohtaavat kaikkia.
11 Nas minhas investigações debaixo do sol, vi ainda que a corrida não é para os ágeis, nem a batalha para os bravos, nem o pão para os prudentes, nem a riqueza para os inteligentes, nem o favor para os sábios: todos estão à mercê das circunstâncias e da sorte.
12 Sillä ihminen ei tiedä aikaansa, niin kuin eivät kalatkaan, jotka tarttuvat pahaan verkkoon, eivätkä linnut, jotka käyvät kiinni paulaan. Niin kuin ne, niin pyydystetään ihmislapsetkin pahana aikana, joka äkkiä yllättää heidät.
12 O homem não conhece sua própria hora: semelhantes aos peixes apanhados pela rede fatal, os passarinhos presos no laço, os homens são enlaçados na hora da calamidade que se arremessa sobre eles de súbito.
13 Tämänkin tulin näkemään viisaudeksi auringon alla, ja se oli minusta suuri:
13 Vi também, debaixo do sol, este exemplo de uma sabedoria que me pareceu grande:
14 Oli pieni kaupunki ja siinä vähän miehiä. Ja suuri kuningas tuli sitä vastaan, saartoi sen ja rakensi sitä vastaan suuria vallituksia.
14 havia uma pequena cidade, pouco populosa, contra a qual veio um poderoso rei que a sitiou e construiu contra ela fortes trincheiras.
15 Mutta siellä oli köyhä, viisas mies, ja hän pelasti kaupungin viisaudellaan. Mutta ei kukaan ihminen muistanut köyhää miestä.
15 Ora, aí se encontrava um pobre homem, prudente, cuja sabedoria salvou a cidade; e ninguém se lembrou desse pobre homem.
16 Minä sanoin: Viisaus on parempi kuin voima, mutta köyhän viisautta halveksitaan, eikä hänen sanojaan kuulla.
16 Por isso eu disse: A sabedoria vale mais que a força; mas a sabedoria do pobre é desprezada e às suas palavras não se dão ouvidos.
17 Viisaitten sanat, hiljaisuudessa kuullut, ovat paremmat kuin hallitsijoiden huuto tyhmien joukossa.
17 As palavras calmas dos sábios são mais bem ouvidas que os gritos de um chefe entre insensatos.
18 Viisaus on parempi kuin sota-aseet, mutta yksi ainoa syntinen hävittää paljon hyvää.
18 A sabedoria vale mais que as máquinas de guerra; mas um só pecador pode causar a perda de muitos bens.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Eclesiastes 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.