Atos 20
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs VC
VC Versão Católica
1 Kun meteli oli asettunut, Paavali kutsui opetuslapset luokseen, hyvästeli heidät ja lähti matkustamaan Makedoniaan.
1 Depois que cessou o tumulto, Paulo convocou os discípulos. Fez-lhes uma exortação, despediu-se e pôs-se a caminho para ir à Macedônia.
2 Kuljettuaan niiden paikkakuntien läpi ja puhuttuaan siellä monta kehotuksen sanaa hän tuli Kreikkaan.
2 Percorreu aquela região, exortou os discípulos com muitas palavras e chegou à Grécia,
3 Siellä hän oleskeli kolme kuukautta. Kun juutalaiset olivat tehneet häntä vastaan salahankkeen hänen aikoessaan lähteä purjehtimaan Syyriaan, hän päätti palata Makedonian kautta.
3 onde se deteve por três meses. Como os judeus lhe armassem ciladas no momento em que ia embarcar para a Síria, tomou a resolução de voltar pela Macedônia.
4 Häntä seurasivat Aasian maakuntaan asti berealainen Soopater, tessalonikalaisista Aristarkus ja Sekundus, derbeläinen Gaius, Timoteus sekä Aasian maakuntalaiset Tykikus ja Trofimus.
4 Acompanharam-no Sópatro de Beréia, filho de Pirro, e os tessalonicenses Aristarco e Segundo, Gaio de Derbe, Timóteo, Tíquico e Trófimo, da Ásia.
5 Nämä menivät edeltä ja odottivat meitä Trooaassa.
5 Estes foram na frente e esperaram-nos em Trôade.
6 Me taas purjehdimme happamattoman leivän juhlan jälkeen Filippistä ja tulimme viidentenä päivänä heidän luokseen Trooaaseen ja viivyimme siellä seitsemän päivää.
6 Nós outros, só depois da festa de Páscoa é que navegamos de Filipos. E, cinco dias depois, fomos ter com eles em Trôade, onde ficamos uma semana.
7 Kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssaan ja pitkitti puhettaan puoliyöhön asti.
7 No primeiro dia da semana, estando nós reunidos para partir o pão, Paulo, que havia de viajar no dia seguinte, conversava com os discípulos e prolongou a palestra até a meia-noite.
8 Monta lamppua oli palamassa yläsalissa, jossa olimme koolla.
8 Havia muitas lâmpadas no quarto, onde nos achávamos reunidos.
9 Eräs nuorukainen, nimeltä Eutykos, istui ikkunalla, ja kun Paavalin puhe kesti niin kauan, hän vaipui sikeään uneen ja putosi uneen vaipuneena kolmannesta kerroksesta alas, ja hänet nostettiin maasta kuolleena.
9 Acontece que um moço, chamado Êutico, que estava sentado numa janela, foi tomado de profundo sono, enquanto Paulo ia prolongando seu discurso. Vencido pelo sono, caiu do terceiro andar abaixo, e foi levantado morto.
10 Mutta Paavali meni alas, kumartui hänen ylitseen, kiersi kätensä hänen ympärilleen ja sanoi: "Älkää hätäilkö, sillä hänessä on vielä henki."
10 Paulo desceu, debruçou-se sobre ele, tomou-o nos braços e disse: Não vos perturbeis, porque a sua alma está nele.
11 Hän meni jälleen ylös, mursi leipää ja söi. Hän puhui kauan heidän kanssaan, päivän koittoon asti, ja lähti sitten matkaan.
11 Então subiu, partiu o pão, comeu falou-lhes largamente até o romper do dia. Depois partiu.
12 He veivät pojan sieltä elävänä ja tulivat suuresti lohdutetuiksi.
12 Quanto ao moço, levaram-no dali vivo, cheios de consolação.
13 Mutta me menimme edeltä ja astuimme laivaan ja purjehdimme Assoon. Sieltä aioimme ottaa Paavalin laivaan, sillä hän oli niin määrännyt aikoen itse kulkea maitse.
13 Nós nos tínhamos adiantado e navegado para Assos, para ali recebermos Paulo. Ele mesmo assim o havia disposto, preferindo fazer a viagem a pé.
14 Kun hän liittyi meihin Assossa, otimme hänet laivaan ja tulimme Mityleneen.
14 Reuniu-se a nós em Assos, e nós o tomamos a bordo e fomos a Mitilene.
15 Sieltä purjehdimme ja saavuimme seuraavana päivänä Kion kohdalle. Seuraavana päivänä saavuimme Samoon ja viivyttyämme Trogyllionissa tulimme seuraavana päivänä Miletoon.
15 Continuando dali, sempre por mar, chegamos no dia seguinte defronte de Quios. No outro dia, chegamos a Samos, e um dia depois estávamos em Mileto.
16 Sillä Paavali oli päättänyt purjehtia Efeson ohi, ettei häneltä kuluisi aikaa Aasiassa. Hän näet piti kiirettä ehtiäkseen, jos mahdollista, helluntaiksi Jerusalemiin.
16 Paulo havia determinado não ir a Éfeso, para não se demorar na Ásia, pois se apressava para celebrar, se possível em Jerusalém, o dia de Pentecostes.
17 Mutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui luokseen seurakunnan vanhimmat.
17 Mas de Mileto mandou a Éfeso chamar os anciãos da igreja.
18 Kun he saapuivat hänen luokseen, hän sanoi heille: "Te tiedätte ensimmäisestä päivästä asti, kun tulin Aasian maakuntaan, miten olen kaiken aikaa ollut kanssanne,
18 Quando chegaram, e estando todos reunidos, disse-lhes: Vós sabeis de que modo sempre me tenho comportado para convosco, desde o primeiro dia em que entrei na Ásia.
19 kuinka olen palvellut Herraa kaikella nöyryydellä ja monin kyynelin ja koettelemuksissa, jotka ovat kohdanneet minua juutalaisten salahankkeiden tähden;
19 Servi ao Senhor com toda a humildade, com lágrimas e no meio das provações que me sobrevieram pelas ciladas dos judeus.
20 kuinka en ole vetäytynyt pois julistamasta teille sitä, mikä on hyödyllistä, ja opettamasta teitä julkisesti ja huone huoneelta.
20 Vós sabeis como não tenho negligenciado, como não tenho ocultado coisa alguma que vos podia ser útil. Preguei e vos instruí publicamente e dentro de vossas casas.
21 Olen todistanut sekä juutalaisille että kreikkalaisille parannusta kääntymyksessä Jumalan puoleen ja uskoa meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen.
21 Preguei aos judeus e aos gentios a conversão a Deus e a fé em nosso Senhor Jesus.
22 Nyt, katso, minä matkustan Hengen sitomana Jerusalemiin, enkä tiedä, mikä siellä kohtaa minua.
22 Agora, constrangido pelo Espírito, vou a Jerusalém, ignorando a que ali me espera.
23 Sen vain tiedän, että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa todistaa minulle ja sanoo, että kahleet ja ahdistukset odottavat minua.
23 Só sei que, de cidade em cidade, o Espírito Santo me assegura que me esperam em Jerusalém cadeias e perseguições.
24 En kuitenkaan pidä henkeäni itselleni minkään arvoisena, kunhan vain täytän juoksuni ilolla ja sen viran, jonka olen saanut Herralta Jeesukselta: Jumalan armon evankeliumin todistamisen.
24 Mas nada disso temo, nem faço caso da minha vida, contanto que termine a minha carreira e o ministério da palavra que recebi do Senhor Jesus, para dar testemunho ao Evangelho da graça de Deus.
25 Nyt, katso, minä tiedän, ettette enää saa nähdä kasvojani, ei kukaan teistä, joiden keskuudessa olen vaeltanut ja saarnannut Jumalan valtakuntaa.
25 Sei agora que não tornareis a ver a minha face, todos vós, por entre os quais andei pregando o Reino de Deus.
26 Sen tähden todistan teille tänä päivänä, että minä olen viaton kaikkien vereen.
26 Portanto, hoje eu protesto diante de vós que sou inocente do sangue de todos,
27 Sillä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille Jumalan koko neuvoa.
27 porque nada omiti no anúncio que vos fiz dos desígnios de Deus.
28 Ottakaa siis vaari itsestänne ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on pannut teidät kaitsijoiksi paimentamaan Jumalan seurakuntaa, jonka hän omalla verellään on itselleen ansainnut.
28 Cuidai de vós mesmos e de todo o rebanho sobre o qual o Espírito Santo vos constituiu bispos, para pastorear a Igreja de Deus, que ele adquiriu com o seu próprio sangue.
29 Minä tiedän, että lähtöni jälkeen keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä,
29 Sei que depois da minha partida se introduzirão entre vós lobos cruéis, que não pouparão o rebanho.
30 ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää oppia puhuvat vetääkseen opetuslapset mukaansa.
30 Mesmo dentre vós surgirão homens que hão de proferir doutrinas perversas, com o intento de arrebatarem após si os discípulos.
31 Valvokaa sen tähden ja muistakaa, että olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itse kutakin.
31 Vigiai! Lembrai-vos, portanto, de que por três anos não cessei, noite e dia, de admoestar, com lágrimas, a cada um de vós.
32 Nyt uskon teidät, veljet, Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun, hänen, joka on voimallinen rakentamaan teitä ja antamaan teille perintöosan kaikkien pyhitettyjen joukossa.
32 Agora eu vos encomendo a Deus e à palavra da sua graça, àquele que é poderoso para edificar e dar a herança com os santificados.
33 En ole halunnut kenenkään hopeaa, kultaa tai vaatteita.
33 De ninguém cobicei prata, nem ouro, nem vestes.
34 Tiedätte itse, että nämä käteni ovat työllään hankkineet, mitä tovereitteni kanssa olen tarvinnut.
34 Vós mesmos sabeis: estas mãos proveram às minhas necessidades e às dos meus companheiros.
35 Kaikessa olen osoittanut teille, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa nämä Herran Jeesuksen sanat, jotka hän itse sanoi: 'Autuaampaa on antaa kuin ottaa vastaan.'"
35 Em tudo vos tenho mostrado que assim, trabalhando, convém acudir os fracos e lembrar-se das palavras do Senhor Jesus, porquanto ele mesmo disse: É maior felicidade dar que receber!
36 Tämän sanottuaan hän polvistui ja rukoili heidän kaikkien kanssa.
36 A essas palavras, ele se pôs de joelhos a orar.
37 He ratkesivat kaikki haikeasti itkemään ja lankesivat Paavalin kaulaan ja suutelivat häntä.
37 Derramaram-se em lágrimas e lançaram-se ao pescoço de Paulo para abraçá-lo,
38 Eniten heitä suretti se sana, jonka hän oli sanonut, etteivät he enää saisi nähdä hänen kasvojaan. He saattoivat hänet laivaan.
38 aflitos, sobretudo pela palavra que tinha dito: Já não vereis a minha face. Em seguida, acompanharam-no até o navio.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 20, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.