Atos 13
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs AAI
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia: Barnabas ja Simeon, jota sanottiin Nigeriksi, ja Lukius, kyreneläinen, ja Manaen, neljännesruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, ja Saul.
1 Ekaleisia Antioch wanawananamaim orot afa i dinab oro’orot naatu afa i bai’obaiyenayah, naatu orot wabih i iti: Barnabas, Simeon, wabin ta i Niger, Lucius Sairini matuwan, Manaen, Herod hairi bay ta’imon hi’aan hirara’at naatu Saul.
2 Heidän toimittaessaan palvelusvirkaansa Herralle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: "Erottakaa minulle Barnabas ja Saul siihen työhön, johon olen heidät kutsunut."
2 Veya ta hiyohar Regah hikwakwafir wanawanan, Anun Kakafiyin iuwih eo, “Barnabas, Saul hairi kwayasairih ayu isou, anayabin bowabow ta isan a’afih hinabowamih.”
3 Silloin he paastosivat, rukoilivat, panivat kätensä heidän päälleen ja laskivat heidät menemään.
3 Naatu hiyohar hiyoyoyoban ufunamaim, umah tafah hiyara’aten fair hitih imaibo hiyafarih hitit hin.
4 Pyhän Hengen lähettäminä he menivät Seleukiaan ja purjehtivat sieltä Kyprokselle.
4 Barnabas Saul hairi Anun Kakafiyin ana bonawiyenamaim hina Seleucia hitit naatu wa hibai hirabon hin Cyprus imaim hitit |alt="map" src="PAULJR1.tif" size="col" ref="Acts 13.4"
5 Tultuaan Salamiiseen he julistivat Jumalan sanaa juutalaisten synagogissa, ja heillä oli mukanaan myös Johannes, palvelijana.
5 Naatu hina Salamis hititit ana maramain Jew hai Kou’ay baremaim God ana tur hibinan, John Mark i iti bowabow wanawananamaim baibaisih isan hibai bairi hin.
6 Kun he olivat vaeltaneet kautta koko saaren Pafoon asti, he tapasivat erään juutalaisen miehen, noidan ja väärän profeetan, jonka nimi oli Barjeesus.
6 Nuw ana fofonin na’atube hiremor hin au waraunane bar merar wabin Pafos hitit, nati’imaim Jew orot kwerayan ma’am koun hiyen, wabin Bar-Jesus, iti i orot taiyuwin isan dinab orot erouw eo’o.
7 Hän oleskeli käskynhaltijan, Sergius Pauluksen, luona, joka oli ymmärtäväinen mies. Tämä kutsui luokseen Barnabaan ja Saulin pyrkien kuulemaan Jumalan sanaa.
7 Naatu iti orot i gawan orot wabin Sergius Paulus ana of ta. Sergius i orot not wairafin, nati nuw ana gawan orot. Barnabas, Saul hairi e’af hina nanamaim hitit God ana tur nowar isan ifefeyanih.
8 Mutta Elymas, noita – sillä niin tulkitaan hänen nimensä – vastusti heitä, yrittäen kääntää käskynhaltijan pois uskosta.
8 Baise kwerayan wabin Elimas (wabin Greekamain) eotanih men kok gawan orot tur tanowar baitumatum tab.
9 Saul, myös Paavaliksi kutsuttu, täynnä Pyhää Henkeä loi häneen tiukan katseen
9 Imaibo Saul wabin ta Paul, Anun Kakafiyin iwanasum ma’am mutufor nuw kwerayan orot itinkikin
10 ja sanoi: "Voi sinua, joka olet kaikkea vilppiä ja kavaluutta täynnä, sinä perkeleen lapsi, kaiken vanhurskauden vihollinen, etkö lakkaa vääristelemästä Herran suoria teitä?
10 naatu eo, “O i Demon natun! Sawar gewasih etei hai rakit wairafin i o. O i baifuwen kakafih yumatah ta ta biya awan karatan, o i mar etei Regah ana turobe kubotabiren baifuwen temamatar!
11 Nyt, katso, Herran käsi on päälläsi, ja tulet sokeaksi etkä näe aurinkoa säädettyyn aikaan asti." Heti lankesi hänen päälleen synkkä pimeys, ja hän kulki ympäriinsä ja etsi taluttajaa.
11 Imih Regah uman boun boro tafamaim nare mata nifim naatu marakaw boro mar kafai men ina’itin.”
12 Kun käskynhaltija näki, mitä oli tapahtunut, hän uskoi, ihmetellen Herran oppia.
12 Gawan orot abisa matar i’itin i itumatum, anayabin Regah ana bai’obaiyen tur nonowar i ifofofor men kafaita.
13 Kun Paavali oli matkatovereineen purjehtinut Pafosta, he tulivat Pamfylian Pergeen. Siellä Johannes erosi heistä ja palasi Jerusalemiin.
13 Paul ana ofonah bairi Pafos imaim wa hibai hirabon hina Perga hitit tafaram Pamfilia wanawanan. John Mark nati’imaim ihamiyih, naatu matabir maiye in Jerusalem tit.
14 Mutta he jatkoivat matkaa Pergestä eteenpäin, saapuivat Pisidian Antiokiaan ja menivät synagogaan sapatinpäivänä ja istuutuivat.
14 Baise Barnabas Paul hairi hikofan maiye hin Pisidia Antioch hitit tafaram Pisidia wanawanan. Naatu Baiyarir Ana Veya Kou’ay Bar hirun himare.
15 Kun Lakia ja Profeettoja oli luettu, lähettivät synagogan esimiehet sanomaan heille: "Miehet, veljet, jos teillä on jokin kehotuksen sana kansalle, puhukaa."
15 Buk Atamaninamaim Moses ana ofafar kikirum naatu dinab hai buk hibiyab ufunamaim. Kou’ay Bar ana ukwarih isah tur hiyafar hio, “Taitu kwa aur koufair tur ta nama’am na’at aki akokok iti sabuw kwanao hinanowar.”
16 Paavali nousi ja viittasi kädellään ja sanoi: "Te Israelin miehet ja jumalaapelkäävät, kuulkaa!
16 Paul misir umanamaim rutanih naatu busuruf eo, “Israel orot baibin naatu kwa Ufun Sabuw iyab iti’imaim kwama God kwakwafir, anao kwananowar!
17 Tämän Israelin kansan Jumala valitsi isämme, korotti tämän kansan heidän ollessaan muukalaisina Egyptin maassa ja vei heidät sieltä pois kohotetulla käsivarrella.
17 Israel Sabuw ata God uwatanah rubinih naatu nah toumanih na’atube Egypt hima’am ana veya iwa’an wabih ra’at, naatu ana fairamaim nawiyih hitit.
18 Hän kärsi heidän tapojaan noin neljäkymmentä vuotta erämaassa
18 Naatu arar yanamaim kwamur etei 40 na’atube ba’afuwih bairi hima.
19 ja hävitti seitsemän kansaa Kanaanin maasta ja jakoi niiden maan heille perinnöksi.
19 Tafaram seven Canaan wanawanan gurusih naatu me bai ana sabuw nowahimih itih.
20 Näin kului noin neljäsataa viisikymmentä vuotta. Sen jälkeen hän antoi heille tuomareita profeetta Samueliin saakka.
20 Sawar iti himamatar i kwamur etei 450 na’atube wanawananamaim himatar.
21 Sitten he anoivat kuningasta, ja Jumala antoi heille Saulin, Kiisin pojan, miehen Benjaminin sukukunnasta, neljäksikymmeneksi vuodeksi.
21 Naatu sabuw aiwob isan hifefeyan, God Saul bai itih orot Kish natun, Benjamin wawawan, Saul i’aiwob ma kwamur etei 40 na’atube.
22 Mutta hän pani hänet viralta ja herätti heille kuninkaaksi Daavidin, josta hän myös todisti ja sanoi: 'Olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan, sydämeni mukaisen miehen, joka on tekevä kaiken tahtoni.'
22 Naatu God Saul bobosair ufunamaim David bai Saul efanin yai. God iti na’atube eo, ‘David o Jesse natun, orot o na’atube isa i ayu au yasisir gagamin na’in, ayu abisa sinafumih akokok etei boro i nasinaf.’
23 Tämän siemenestä Jumala on lupauksensa mukaan tuonut Jeesuksen Israelille Vapahtajaksi,
23 Ana’omatanen eo na’atube, orot David ana rara’ane Israel Sabuw hai baiyawasinayan God bai na.
24 sitten kun Johannes ennen hänen tuloaan oli saarnannut mielenmuutoksen kastetta koko Israelin kansalle.
24 Jesu nanamaim John mat na bowabow kakafih baihamiyen dogor baikitabiren bapataito bain isan busuruf eorerereb Israel sabuw tutufin etei isah.
25 Mutta kun Johannes oli tuleva juoksunsa päähän, hän sanoi: 'Minä en ole se, joksi minua luulette, mutta katso, minun jälkeeni tulee se, jonka sandaaleja en ole arvollinen jaloista riisumaan.'
25 Naatu John ana bowabow bisawar auman sabuw iuwih eo, ‘Kwa anot ayu isou mi’itube kwanotanot? Kwanotanot ayu’uban i nati orot? En, baise orot ta ayu ufu’umaim enan, ayu men karam boro ana kwafure an ana sumasum anarufam.’
26 Miehet, veljet, te Aabrahamin suvun lapset, ja jumalaapelkäävät, meille on lähetetty sana tästä pelastuksesta.
26 Taitu, Abraham ana niburune kwana warar kwatatain, naatu kwa Ufun Sabuw iyab God kwabiruw kwakakafiy, it isat yawas ana tur i hiyafar na tit.
27 Sillä koska Jerusalemin asukkaat ja heidän hallitusmiehensä eivät Jeesusta tunteneet, he hänet tuomitessaan toteuttivat profeettojen sanat, joita joka sapatti luetaan.
27 Anayabin Jerusalem bar merar sabuw hai ukwarih bairi Jesu ana bowabow men hi’inan, naatu dinab oro’orot hai tur mar etei Baiyarir Ana Veya hibiyab men naniyan hibaib, imih abisa hisisinaf i tur hio inu’in na iturobe.
28 Vaikka he eivät löytäneet mitään syytä kuolemaan, he anoivat Pilatukselta, että hänet surmattaisiin.
28 Basit morob isan ana ef men hitita’ur, Pilate asabunin morob isan hifefeyan naatu easabun morob.
29 Kun he olivat täyttäneet kaiken, mikä hänestä on kirjoitettu, he ottivat hänet alas puusta ja panivat hautaan.
29 Bukamaim abisa i isan eo na’atube hikirum inu’in hisisinaf ufunamaim, onaf afe’enane hibai hire hub wanawanan hiyai.
30 Mutta Jumala herätti hänet kuolleista.
30 Baise morobone God bora’ah misir maiye.
31 Hän ilmestyi useina päivinä niille, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta Jerusalemiin ja jotka ovat hänen todistajiaan kansan edessä.
31 Naatu veya moumurih na’in sabuw iyab Galilee’ine hi’ufunun bairi hina Jerusalem hititit isah irerereb, naatu nati sabuw i boun hitit sabuw afa isah sif tirurubon.
32 Me julistamme teille sen hyvän sanoman, että Jumala on isille annetun lupauksen täyttänyt meille, heidän lapsilleen, herättäen Jeesuksen,
32 Naatu iti tur gewasin i abisa God ata’a’agir eo’omatanih abai kwa isa anan.
33 niin kuin myös toisessa psalmissa on kirjoitettu: 'Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä olen sinut synnyttänyt.'
33 Iti tur i bai it isat ebiturobe, it i ata’a’agir natunatuh, Jesu morobone mimisiramaim. Psalm bairu’abin eo na’atube,
34 Siitä, että hän herätti hänet kuolleista, niin ettei hän enää palaa katoavaisuuteen, hän on sanonut näin: 'Annan teille pyhät ja lujat Daavidin armot.'
34 Naatu ana’an aisim God morobone bora’ah maiye mimisir, naatu boro men nihamiy maiye na’in namasamih. Nati isan ana tur iti na’atube eo,
35 Sen tähden hän myös toisessa paikassa sanoo: 'Sinä et salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta.'
35 Buk efan ta’ane eo maiye,
36 Sillä kun Daavid oli aikanaan Jumalan tahtoa palvellut, hän nukkui ja tuli otetuksi isiensä luo ja näki katoavaisuuden.
36 Anayabin David ana veya’amaim God ana kok bow bisawar ufunamaim morob uwahinah sisibihimaim hiyai mas i’akir
37 Mutta hän, jonka Jumala herätti, ei nähnyt katoavaisuutta.
37 Baise orot yait God morobone iyawas mimisir i men mas i’akir.
38 Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttaan julistetaan teille syntien anteeksiantamus
38 Isan imih taitu kwananowar, iti orot Jesu wabinamaim bowabow kakafih notawiyen isan ana tur i ao’orerereb,
39 ja että jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta, mistä te ette voineet Mooseksen lain kautta tulla vanhurskaiksi.
39 iti Jesu wabinamaim sabuw iyab tibitumatum hai bowabow kakafihine i rufamih titit anayabin Moses ana ofafaramaim boro men karam narufami.
40 Kavahtakaa siis, ettei teissä täyty se, mikä on puhuttu profeetoissa:
40 Imih kwanakaifi gewas, saise abisa dinab hio men isa hinamatar.
41 'Katsokaa, te halveksijat, ja ihmetelkää ja hukkukaa, sillä minä teen teidän päivinänne teon, teon, jota ette uskoisi, jos joku kertoisi sen teille.'"
41 ‘Okwanekwaneyah Kwana’itin!
42 Kun he lähtivät ulos juutalaisten synagogasta, pyysivät pakanat heitä puhumaan näitä asioita tulevanakin sapattina.
42 Paul, Banabas hairi Kou’ay Bar hibihamiy auman sabuw hifefeyanih fur ta Baiyarir ana veya’amaim iban hitan maiye iti sawar isah hitidudur hitanowar.
43 Kun synagogasta hajaannuttiin, seurasivat monet juutalaiset ja jumalaapelkäävät käännynnäiset Paavalia ja Barnabasta, jotka puhuivat heille ja kehottivat heitä pysymään Jumalan armossa.
43 Kou’ay Bar ana rou’ay hibihamiy ufunamaim, Jew sabuw maumurih na’in naatu sabuw iyab Jew hai kwafiren ana kakafemaim hima’am, Paul Barnabas hibi’ufununih koufair hitih God ana manaw ana kabeberamaim ma’amih hifefeyanih.
44 Seuraavana sapattina kokoontui lähes koko kaupunki kuulemaan Jumalan sanaa.
44 Baiyarir Ana Veya bairou’abin sabuw nati bar merar tutufin etei Regah ana tur nowaramih hina.
45 Mutta nähdessään kansanjoukot juutalaiset tulivat kiihkoa täyteen ja väittelivät Paavalin puheita vastaan ja pilkkasivat.
45 Baise Jew sabuw rou’ay gagamin hi’i’itin ana veya hibobowen naatu baigigimen tur hibow hitit, Paul abisa eo isan hibas.
46 Silloin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkeasti ja sanoivat: "Teille oli Jumalan sana ensiksi puhuttava, mutta koska työnnätte sen luotanne ettekä katso itseänne mahdollisiksi iankaikkiseen elämään, katso, [me] käännymme pakanoiden puoleen.
46 Imaibo Paul, Barnabas hairi hiofok hio, “God ana tur i wantoro’ot kwa ao kwanowar, baise kwa tur i kwakwahir, taiyuw kwanunutitiy ma’ama wanatowan kwa isa men karam, isan imih abihamiy aki anan Ufun Sabuw isah.
47 Sillä näin on Herra meitä käskenyt: 'Olen pannut sinut pakanoille valkeudeksi, että sinä olisit pelastukseksi maan ääriin asti.'"
47 Anayabin Regah ana obaiyunen tur biti iti na’atube eo,
48 Sen kuullessaan pakanat iloitsivat ja ylistivät Herran sanaa ja uskoivat, kaikki ne, jotka olivat säädetyt iankaikkiseen elämään.
48 Ufun Sabuw iti tur hinonowar ana maramaim hiyasisir Regah ana tur hibora’ara’ah. Naatu sabuw moumurih na’in ma’ama wanatowan isan hirubinih hima’am hina baitumatumayah himatar.
49 Herran sanaa levitettiin koko siihen maakuntaan.
49 Naatu Regah ana tur ra’at tasasar tit nati bar merar ana fofonin etei hinowar.
50 Mutta juutalaiset yllyttivät jumalaapelkääviä ylhäisiä naisia ja kaupungin ensimmäisiä miehiä ja nostivat vainon Paavalia ja Barnabasta vastaan, ja ajoivat heidät pois alueeltaan.
50 Baise Jew hai ukwarih himisir bar merar orot gagamih naatu God ana bowayah baibin gagamih yah hi’ora’ah Paul, Barnabas hairi isah hiwosai, naatu hinunih hitit nati bar merar ufunane hire.
51 Niin he pudistivat tomun jaloistaan heitä vastaan ja menivät Ikonioniin.
51 Basit Paul Barnabas hairi ah fofob hiru’uh re i hin Ikonium hitit.
52 Mutta opetuslapset tulivat täytetyiksi ilolla ja Pyhällä Hengellä.
52 Naatu bai’ufununayah Antioch hima’am yasisir yah awan karatan naatu Anun Kakafiyin iwansumih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 13, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.