João 10
Tachi ak'õre pedee (SJANT) vs AAI
1 Mãpai Jesupa mãgaji:
1 “Turobe a tur ao’owen, bobaituw hai fur ana etawanamaim orot men imaim narun, baise nakayam ef ta’ane narun, nati orot i bainowan mowan.
2 Mamĩda chi eperã puerta eere t'ĩupari; mãgɨ́ chi ovejaarã ak'ɨpari.
2 Orot yait etawanamaim erur, i bobaituw kaifenayan.
3 Puerta jɨ̃aparipa ewapari mãgɨ́ oveja ak'ɨpari t'ĩumerã. Mãpai irua ichi ovejaarã aba-abaa t'ɨ̃pari. Ma ovejaarãpa iru pedee k'awapata perã, ãchi k'ãipatamãiipa uchiadak'ãri, iru t'ẽe k'ĩup'ee wãpata.
3 Orot fur kaifenayan boro etawan isan nabotawiy naatu bobaituw boro orot fanan hina’inan naatu ana bobaituw ta’ita’imon wabih naso’oben na’afih hinanowar naatu nabotaitih ufun hinatit.
4 Ichi ovejaarã jõmaweda uchia atak'ãri, ãra naa wãpari mãik'aapa chi ovejaarã iru t'ẽe wãpata, chipari pedee k'awapata perã.
4 I ebotaitih ufun tetitit anamaramaim, i wan ebi’iyon, naatu ana bobaituw ti’ufunun bairi tenan anayabin i fanan hiso’ob.
5 Mamĩda awaraa eperãpa ma ovejaarã atee k'inia bɨ pɨrã, wãdak'aa mãgɨ́ ome. Ãyaa wãpata, mãgɨ́ pedee k'awadak'aa perã.
5 Baise fanan ta boro men hini’ufunun, anayabin i fanan men hi’inan imih boro hinabihir.”
6 Jesupa mãga nepɨrɨji jarateeit'ee ma fariseorãmaa. Mamĩda ãchia k'awada-e paji irua k'ãata jara k'inia bada.
6 Jesu iti kawen turamaim eo, baise tur ana naniyan i men hibaimih abistan isan eo’o.
7 Mapa Jesupa ãchimaa waya mãgaji:
7 Imih Jesu tur ibanak eo maiye, “Turobe a tur ao’owen, Ayu i etawan bobaituw isah.
8 Jõmaarãpa mɨ naa jara chedap'edaa ãchita Tachi Ak'õrepa pëida, nechɨayaa beerãk'a p'anajidada aji. Mapa mɨchi ovejaarã, pia jarait'eera, mɨchideerãpa mãɨrã pedee ijãada-e paji.
8 Sabuw afa wan hinan i bainowah naatu bokwanekwaneyah, baise bobaituw men tainih isah hirub fanah hinowaramih.
9 Mɨda aji, puertak'a bɨ. Mɨa eperãarã o k'achiadeepa k'aripa atapari t'ĩudamerã mɨchi jua ek'ari mɨchideerã ome. Oveja ak'ɨpari pia bɨpa ichi ovejaarã ak'ɨparik'a, mãga pɨk'a mɨa mɨchideerã ak'ɨpari mãik'aapa k'aripapari pia p'anapataadamerã.
9 Ayu i etawan, yait ayu wanawana’umaim run enan boro yawas nab, boro hinarun hinatit fotan gewasin hinagatur.
10 ’Chi nechɨapari chepari nechɨait'ee aupai mãik'aapa peeit'ee aupai; ichiaba ne-inaa jõma p'e atadariit'ee aupai. Jõdee mɨ nama cheji eperãarã pia p'anapiit'ee mãik'aapa ichita p'anapiit'ee Tachi Ak'õre ome.
10 Bainowan tenan i bain, asbunin naatu gurusin akisin hinot tenan; Ayu anan i boro yawas gewasin hinab hinama boro men abistan ta isan hiniyababan.”
11 ’Mɨ chi ovejaarã ak'ɨpari t'ãri piara bɨk'a mãik'aapa eperãarã mɨ ovejaarãk'a. Ovejaarã ak'ɨpari t'ãri pia bak'ãri, chi ovejaarã pia ak'ɨpari, mãga oo bɨ k'aurepa piuru pɨjida.
11 “Ayu i bobaituw gewasu. Bobaituw Kaifenayan gewasin ana bobaituw isah ana yawas ebi’inuw.
12 Mamĩda mãga-e mimiapari jĩp'aa ome. Chĩara ovejaarã ak'ɨ bɨde, mãgɨpa ne-animal k'achia cheru unuk'ãri, mirudaipari ma ovejaarã k'iniak'aa perã. Maperãpɨ ne-animal k'achia bɨpa ma ovejaarã ũk'uru ata chepari mãik'aapa apemaarã awara ãyaa jĩchoopipari.
12 Bobaituw kaifenayan orot ta men karam bobaituw nakaifen naatu i men nowan. Imih anamaramaim haru tuwetuwenih nan na’i’itin, i boro bobaituw nihamiyih nabihir. Naatu haru tuwenituwenih boro bobaituw bairi hiniyow naatu hina’abargiyih nanabin hinabihir.
13 Ma eperã mirudaipari ma ovejaarã ak'ɨpari-e perã mãik'aapa ma ovejaarã ichide-e perã.
13 Orot boro nabihir anayabin i orot ta hibai na ma ekakaifen, imih bobaituw isah i men enotanot gagamin.
14 — ausente —
14 Ayu i bobaituw kaifenayan gewasu. Au bobaituw asu’ubih naatu i ayu hisu’ubu.
15 — ausente —
15 Tamai ayu susu’ubu na’atube, ayu Tamai asu’ub naatu au yawas bobaituw isah ai’inuw.
16 Mɨa ichiaba awaraa ovejaarã iru bɨ. Mãgɨ́ ovejaarã nãpemaarã-e, judiorã-e perã. Mamĩda mɨa ichiaba ãra k'aripa k'inia bɨ. Ãrapa ichiaba mɨ pedee ũripataadayada aji. Mapa mɨa ãra p'e bɨit'ee apemaarã mɨchideerã, judiorã mɨde ijãapataarã ome, jõmaweda ak'ɨpari apai jua ek'ari p'anapataadamerã.
16 Bobaituw afa ayu nowau i men iti fur wanawanan tema’am. I auman anabuwih hinan hinarun. I auman ayu fanau hinanowar, nati’imaim i boro bobaituw ta’imon naatu kaifenayan ta’imon.
17 ’Mɨ Ak'õrepa mɨ k'inia iru bapari mɨchi k'ap'ɨa peepiit'ee perã eperãarã pari. Mamĩda waya chok'ai p'irabaiit'ee.
17 Tamai ebiyabuwu anayabin ayu au yawas ani’inuw, saise yawasu anama maiye.
18 Awaraarãpa mɨ k'ap'ɨa peepida-e pai. Ma k'ãyaara mɨata ãchimaa mɨchi k'ap'ɨa peepiit'ee. Mɨa mãga ooit'ee mãik'aapa waya chok'ai p'irabaiit'ee, mɨ Ak'õrepa mãga jara bairã. Iru jõmaarã k'ãyaara waibɨara bɨ.
18 Men yait ta ayu au yawas nabosair, baise ayu taiyuwu au kokomaim au yawas anayara’iy. Ayu au fair ema’am anayara’iy naatu au fair ema’am anabora’ah maiye. Iti obaiyunen i Tamai biyanane abai.”
19 Ma pedee ũridak'ãri, judiorã waya k'ĩsia awara-awaraa p'aneejida.
19 Iti tur hinonowar anamaramaim Jew sabuw tarsibih maiye.
20 Ũk'uruurãpa mãgapachida:
20 Sabuw moumurih maiyow hi’o, “I demon hitounbubur ema’am naatu ebikoko’aw. Aisim ana tur kwanonowar.”
21 Mamĩda awaraarãpa mãgapachida:
21 Baise sabuw afa hi’o, “Tur iti na’atube men karam orot demon hinatounbubur ema’am nao’omih. Mi’itube demon orot matan fim nabotawiy?
22 Ma t'ẽepai k'oijara pak'ãri, judiorãpa fiesta oojida Jerusalén p'uurude. Ma fiesta oopachida k'irãpadait'ee chonaarãwedapema ewari Tachi Ak'õre te waibɨa awara bɨdap'edaa iru-it'ee.
22 Nati rarabkokou wanawanan Tafaror Bar ana hiyuw wabin Koksouwen i Jerusalemamaim hibogaigiwas.
23 Jesús mama nipaji Ak'õre te ãuk'idaa, Salomón Pórtico apatap'edaamãi.
23 Naatu Jesu Solomon ana efan awan ta Tafaror Bar wanawanan imaim bat reremor.
24 Maperã judiorã poro waibɨarãpa iru wap'ɨra ata chejida mãik'aapa iidijida:
24 Jew hai ukwarih hiru’ay hi’arbebera’uh hi’u, “Mar bai’ab boro inabotani anama anakaifi? O Keriso na’at, bebeyanamaim ku’o anowar.”
25 Jesupa p'anauji:
25 Jesu iyafutih eo, “Ayu kwa a tur aowen, baise kwa men kwaitumatum. Ina’inanen ayu Tamai wabinamaim asisinaf i ayu isou eo’orereb.
26 Mamĩda parãpa ijãada-e p'anɨ, mɨchideerã-e perã.
26 Baise kwa men kwabitumatum anayabin kwa men ayu au bobaituw.
27 Mɨchideerãpa mɨ pedee k'awapata mãik'aapa mɨa ãchi k'awapari. Mapa ãchi mɨ t'ẽe nipapata.
27 Ayu au bobaituw asu’ubih imih fanau hinowar tebi’ufnunu.
28 Mɨa ãchi o k'achiadeepa k'aripa atapari atuanaadamerã; jĩp'a ichita chok'ai p'anapataadamerã Tachi Ak'õre ome. Apidaapa ãchi p'oyaa jãri atada-e pai mɨ juadeepa.
28 Ayu yawas wanatowan abitih; naatu boro men ta nakasiy; men ta ayu umou’umaim nabosair.
29 Mɨ Ak'õrepa ãchimaa mɨde ijãapiji. Iru jõmaarã k'ãyaara waibɨara bɨ. Maperãpɨ apidaapa ãchi p'oyaa jãri atada-e pai iru juadeepa.
29 Tamai ayu bow bitu i ra’at etei natabirih, imih ayu Tamai umanamaim men yait ta nabosairen.
30 Mɨ, mɨ Ak'õre ome abapai.
30 Tamai naatu Ayu airi i ta’imon.
31 Mãga ũridak'ãri, ma judiorãpa mãu p'e atajida iru bat'a peedait'ee.
31 Ibanak maiye Jew sabuw kabay hibow hitarabimih,
32 Mamĩda Jesupa mãgaji:
32 baise Jesu sabuw isah eo, “Ayu Tamai biyanane ina’inan gagamih moumurih maiyow ai’obaiyi. Anayabin iti isan ayu kabayamaim kwanarabu.”
33 Ma judiorãpa p'anaujida:
33 Jew hiya’afut hi’o, “Aki men nati isan kabayamaim anarabi, baise o God kubi’i’iyab, anayabin o i orot maiyow, naatu taiyuw God kurarouw.”
34 Mãpai Jesupa mãgaji:
34 Jesu iyafutih eo, “Kwa a Buk Atamaninamaim iti na’atube hikirum ema’am, ayu ao’o kwa etei i god?
35 Tachi Ak'õre Ũraa jõk'aa. Maperã p'oyaa merada-e. Ma ũraa p'ãdade Ak'õrepa t'ɨ̃jaraji ‘ak'õre waibɨarã mɨk'a’ iru pedee ũridap'edaarãmaa, parã chonaarãpa mãɨrã awara bɨdap'edaa perã iru-it'ee.
35 I etei god narouw na’a’afih na’at, tur God i menane na naatu Buk Atamaninamaim hikikirum men hina’astu’ub.
36 Tachi Ak'õrepa mɨ auk'a awara bɨji mãik'aapa pëiji na p'ek'au eujãdee. Mãga bɨta, ¿sãga parãpa jaradai mɨa ik'achia pedee baji Tachi Ak'õre ãpɨte, jarak'ãri mɨ Tachi Ak'õre Warra?
36 Ayu Tamai yasairu i nowanamih amatar naatu irubinu naatu iyafaru ana iti tafaramaim atitit i boro mi’itube? Mi’itube ayu God bai’i’iyabin kwarouw kwa’o’o, anayabin ayu God Natun arouw ao’omih?
37 Oo-e pɨrã mɨ Ak'õrepa oopi bɨk'a, mãgara ijãanáatɨ.
37 Ayu Tamai sisinafube men ana sisinaf bibaitutumu.
38 Mamĩda oo bɨ pɨrã mɨ Ak'õrepa oopi bɨk'a, mɨa jara bɨ ijãada-e p'anɨ mĩda, ijã́atɨ mɨa ooda k'aurepa. Mãgá parãpa wãara k'awaadai mɨ Tachi Ak'õre ome abapai.
38 Baise ayu ata sinaf kwa men kwatabitutumu na’at, karam nati ina’inanen kwata’itah kwataso’ob imaim kwatitumatum, ayu i Tamai wanawanan, naatu Tamai i ayu wanawanau.”
39 Mãga ũridak'ãri, waya iru jita atadait'ee paji. Mamĩda Jesús mirudachi.
39 Ibanak maiye bain rabinamih hiwa’an, baise i umahine soratait tit.
40 Maap'eda Jesús wãji Jordán to k'ĩraik'a eeree. Mama Juanpa naaweda poro choopatamãi beeji.
40 Naatu Jesu ibanak matabir maiye Jordan rabon rounane, marasika John sabuw imaim bapataito bitih efan imaim tit naatu Jesu imaim ma.
41 Mama bɨde eperãarã chok'ara irumaa wãjida mãik'aapa ãchi pitapai mãgapachida:
41 Naatu sabuw moumurin maiyow hina biyan hitit, naatu hi’o, “John ina’inan men ta sinaf a’itin, baise John iti orot isan eo’o i turobe.”
42 Maperãpɨ mama eperãarã chok'ara Jesude ijãajida.
42 Efan nati’imaim sabuw moumurin maiyow Jesu hitumitum.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.