Atos 18
six (SIX) vs AAI
1 Xurise Polue Atensi wetina Korini xouna,
1 Iti ufunamaim Paul Athens ihamiy naatu na Corinth tit.
2 kire Yuta tutumawotai. Nupo wenumu Akuila. Akuilapu weseni kutua propinsi Pontusu. Ekimenini, nupo xui Prisilano Itali sanawa wetineri koniai, pa amure, xokupa Yutae erewese Romu wetineri kire sanawa xowopinerire Sisari Klotiusue kunawoyai sie kaketeneai. Polue xouna nini xekenietai.
2 Nati’imaim Jew orot wabin Aquila hairi hitar, Aquila i Pontus imaim tufuw baise aawan Priscilla hairi Italy hihamiy hitit, anayabin Caesar Claudius Jew sabuw etei Rome hima’am ia’arih iuwih hitit. Imih Paul na Corinth titit i na Aquila Priscilla hairi inanawanih.
3 Ninie saina tirounexeri sieni nu saina tina kesia ata tatamaxirouna. Polue nini axiri xeika purina saina tipurirouneri.
3 Naatu anayabin i auman i kanawas sakirayan ta, imih ma bairi kanawas hisasakir.
4 Xokupa Yuta nikau arikepi yause xosa Polue Yuta nikau kununu atoro xouna nini xeika kunaurouna. Yuta xeika Kriki xeika nikau nanunanu saroati Yesusure xoniki suwopinerire kakirouna.
4 Baiyarir Ana Veya mar etei Kou’ay Baremaim tur binan gewasin Jew naatu Greek sabuw yah baikitabirih isan tur yayare.
5 Sailasino Timotinoe Mesetonia wetineri koxeria, Polue xokupa asau Xoiteupo kuna uteiwopi saina tetai. Yuta xosaniki ipaki sokisoki kuna uteina, “Yesusu nu Xoiteue nukou xuiapu xiyeri tinikepure tumuworetai apu,” niketai.
5 Silas Timothy hairi Masedonia’ane hina hititit ana veya’amaim, Paul ana veya tutufin etei binanumaim eorereb, Jew hai tur eowen, Jesu i God ana Roubinenayan orot.
6 Pana Yuta apimie nupo kuna iyesepu xirarineri, pirewoteneai. Pa kakeri nukou nekei xosa inaina purotai pokuweina ipaki kanikina, “Tini xuwexinaria, takipo xuni. Ye paire xu xuwe. Muaiya xetau xeteneai apimi xosa xounei kuna uteiwopine,” niketai.
6 Baise Jew sabuw Paul ana tur hikwahir tur kakafih isan hio ana veya, Paul ana faifuw tafan baibiyon bai fofob rutatab i’uwih eo, “Umamaim rara nama’ama na’at, ana ubar i kwa akis kwanab, ayu au bit i aikisisir. Veya boun ayu i boro Ufun Sabuw isah aninanawanih.”
7 Polue kakerina pa kununu ata wetina, kire apu wenumu Titiusu Yastusu, nupo atoro xowotai. Pa apue Xoiteure muris tirouna, nupo ata paiya Yuta nikau kununu ata tomuroni kutu purina.
7 Naatu ihamiyih in Ufun orot ta wabin Titius Justus ana baremaim ma. Iti orot ibo kwafirenayan orot ta, i ana bar i Kou’ay Bar sisibin ma’am.
8 Yuta nikau kununu atapu tumupo wenumu Krispusu. Nupo xui xeika nono momuko xeika, nini Kokaipaure xonikisuwoteneai. Kakeri, Korinipo xokupa xuiapue Polupo kuna iyesineri, ninie rania xonikisuneri Yesusupo wenumurei ene iseteneai.
8 Orot wabin Krisipas Kou’ay Bar ana orot ukwarin aawan natunatun ana nibur bairi Regah ana tur hinowar hitumatum, na’atube Corinth sabuw moumurih auman hitumatum naatu bapataito hibai.
9 Kire ukumu xosa Kokaipae Polu xosa kire xiniwepi sie sapie maieuna, ipaki kauna, “Ne kaki xanau ximikeu. Xuwe. Ne kunauweye. Ne supuni xotoxeu.
9 Fai ta Paul ana mimumaim Regah eo, “Paul men inabir baise inabinan, men awa nafot binan inihamiy inama’amih.
10 Ye ne xeika purinena, kire apue sarouna ne xoxixoxinepu wati xana xuwe, pa amure, yeu xuiapu xokupa mua erewese purineri,” wotai.
10 Anayabin ayu airit tama’am, naatu orot babin ta boro men karam o narab ni’afiy, yabin sabuw maumurih iti bar meraramaim tema’am i ayu au sabuw.”
11 Kakati Polue kireni xitosani 6-teu poita Korini purina, Xoiteupo kuna uworiniketai.
11 Basit Paul kwamur ta’imon sumar six nati’imaim ma God ana tur sabuw i’obaibiyih.
12 Pana Kalioe Akaia propinsipo akereki kapmani tumuwotai yause xosa, Yutapue xirini saneri Polu xiwaixiwaiwoteneai. Kakineri kuna xosa sou xouneri, ipaki kunauneri,
12 Baise Galio tafaram Akaiya isan bigawan ana veya, Jew etei hita’imon Paul hifatum hibai hin baibatiyenamaim hiyai hio.
13 “Mua apue xuiapu taitainikina tini kaki xanari tu taiwaku nikinani kireu kapiarei Xoiteure muris tirouna,” xeteneai.
13 “Iti orot i esisinaftobon sabuw yah nikitabir aki ai ef naatu ai ofafar hina’astu’ub i hai kokomaim God hinakwafirimih.”
14 Polue ninipo kuna xapa kanikepure xetai sorena, Kalioe Yuta ipaki kanikina, “Tini Yuta, mua apue tu opokaiwatire e kire kapia xoxi kakati xoia, ye tinipo kuna iyesepine itou.
14 Paul tur omih biwa’an ana veya Galio Jew sabuw isah eo, “Kwa iti orot sawar kakafin tasinaf kwata’itin isan kwatagamigam na’at, ayu boro ata ma a tur atanowar.
15 Muaiya tini takipo kunaure, wenitikire, tu xeikaure eiyorinuku ye xosa kounuku. Xeuxana takieni mua kuna kutuwa. Ye panumu sapire kuna xekopixe,” niketai.
15 Baise kwa a gamin ai’itin i tur, wab naatu kwa a ofafar isah kwagamigam, imih nati sawar i kwabai kwan kwa akis kwayabunai, ayu iti sawar i boro men ana butubun.”
16 Kakerina kuna xosa xesaniketai.
16 Naatu baibatiyen bar wanawanan nunih ufun hitit.
17 Kakati Yutapu apimie Sostenesi xorou teteneai. Nu Yuta nikau kununu atapu tumu xati, kuna wese tomuro ouwoteneai. Kakeria Kalioe pa kaketeneai kapiaure ei xepu xuwe.
17 Basit Sosthenes Kou’ay Bar ana ukwarin hirouh hibai hirab baibatiyen bar merar yan. Baise nati hisisinaf Galio men kafa’imo i yababanamih.
18 Polue xokupa asau Korini purotaie, Yesusure xonikisuwoteneai xuiapu xupuniki tina kusoniketai. Kakerina Senkria erewese xouna tistriki Siria xowopure kire kokouna xosa manetai. Prisilano Akuilanoe nu xeika xowoxeteneai. Polue Senkria purotai yause xosa tapa uri asiwotai, pa amure, Xoiteu sokisoki kuna kawoyai xati kaketai.
18 Paul Corinthimaim veya moumurihika baitumatumayah bairi hima, imaibo eo tuturih Priscilla, Aquila hairi buwih bairi wa hibai hina Syria hitit. Namih ana veya Sensera imaim aribun mafur anayabin i omatanen ta biwa’an isan.
19 Epesesi erewese utu putarineri, Polue poro weinikitetai. Nukoni Yuta nikau kununu atoro mana nini xeika kunakunawotai.
19 Naatu hina Ephesus hitit imaim Priscilla Aquila hairi ihamiyih. Paul na Kou’ay Bar run Jew bairi baidudur isan.
20 Ninie ipaki kauneri, “Sini xeika xayaka xayaka xuwau yause puro,” woteneai. Kakeri kanikina, “Ye kakepixe,” niketai.
20 Naatu hifefeyan hikokok i nati’imaim veya maninaka bairi hitama, baise i aurin veya en imih kwahir.
21 Xurise xupuniki tina kusonikipuri kanikina, “Xoiteue xouweyati xoia ye tini xosa xiyeri kopine,” niketai. Kakerina kokouna xosa xiyeri xouna Epesesi wetetai.
21 Naatu bihamiyih auman iuwih eo, “God nakokok na’at boro ana matabir isa anan.” Naatu wa bai Ephesus ihamiy in.
22 Kokounae xouna Sisaria erewese putawatia, Polue kokouna wetina pipa Yerusalemu xouna Yesusure xonikisuwoteneai xuimiapimi kusoniketai. Kakerina xurise weinikiterina toupa erewese Antioku xowotai.
22 Na Caesarea titit ana veya na Jerusalem tit, ekaleisia sabuw nati hima’am hai merar yi, imaibo in Antioch tit.
23 Polue xayakaxayaka xuwau yause Antioku purotaie xurise xowotai. Tistriki Kalesia xeika Prikia xeikapu oupo wesewese puroteneai xosa teipa xouna, Yesusure xonikisuwoteneai xokupa xuiapu nikau xonikisu sokisoki niketai.
23 Nati’imaim veya bai’ab na’atube ma’am ufunamaim ihamiyih, i na Galasia, Firigia imaim run tit bai’ufununayah kaufair itih.
24 Kire Yuta, nu erewese Aleksantriapue kouna Epesesi purotai. Nupo wenumu Apolosi. Nu asinaku kuna tua, nu Xoiteupo nakau sipani kutu.
24 Jew orot ta wabin Apollos, ana tafaram Alexandria imaim tufuw, basit nati ana veya’amaim i na Ephesus tit. Iti orot binan isan i ana siwar bai, naatu Buk wanawanan etei i so’ob kwanekwan.
25 Kokaipapu Ime uworuwoniai xati, xuiapu uworinikepure nupo xoukemu xiri sokisoki xati, Yesusue kaketai kapiaureni kutu kanikirouna. Pana nu Yonie ene iserinikirouna xotapa kireni sipa.
25 Regah ana ef isan i hio’baiy gewas naatu sabuw afa Jesu isan bi’obaiyih, ana itinin i orot so’obayan sawar etei so’ob eo na’atube. Naatu tur abisa eo i men ta sa’ir, baise i ana so’ob i John ana bapataito akisin so’ob.
26 Yuta nikau kununu atoro xouna kuna uteiwotai. Nu xuimi apimi ximikinikepu xuwe. Kakati Prisilano Akuilanoe nupo kuna iyeserinexeri, sou xouneri Xoiteu ati sipawopinaure nupo Ime kawoxeteneai.
26 Kou’ay Bar wanawanan itafofor binan. Baise Priscilla Aquila hairi nati’imaim hima’am tur hinonowar ufunamaim hibai bairi hin hai bar God ana ef anababatun hikubunabuna gewas nowar.
27 Xurise Apolosie propinsi Akaia xowopure xatia, Epesesipo xuiapu Yesusure xonikisuwoteneaie xowopina nanunanu sokisokiwoteneai. Akaiapu xuiapu Yesusure xonikisuwoteneaie sowopinerire nakau xayauneri kaniketeneai. Apolosie Akaia putauna, pa xuimiapimi Xoiteue xoukurunikina xonikisu tinikeyai xiri tianiketai.
27 Apollos ana not bogaigiwas Akaiya namih binotanot ana veya, tuwahinah koufair hitin naatu fef hikirum auman hitin bai na Akaiya tit, saise bai’ufununayah nati’imaim hima’am ana merar hitay. Na titit ana veya sabuw iyab God ana manaw ana kabeberamaim hina bai’ufununayah himamatar baibais gagamin maiyow itih.
28 Yuta kinie xoreixorei kuna kunawoteneai kuna xapa tina xiri xuweyerinikepure, xuiapu ekinikiro kuna uteina xiri sokisoki xetai. Yesusu nu apu Xoiteue nukou xuiapu xiyeri tinikepure tumuworetai xina, Xoiteupo nakaupo kunarei atina kuna pitewotai.
28 Anayabin Jew sabuw hibifufuwen isan bebeyanamaim tur fokarin gam iuwih naatu God ana turamaim kubunabuna hai tur eowen eo, “Turobe Jesu i Roubininenayan.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 18, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.