Tiago 2
Tata Diospa Mushuk Rimanan (QVSNT) vs NVT
1 Wawkinikuna, paninikuna, sukaman allima kamachiwakninchi Jesukristuta kreyishpa kawsashpaykichi tukuy runakunata idenllata kuyanaykichi tiyan. Ama suk runakunallata kuyaychichu.
1 Meus irmãos, como podem afirmar que têm fé em nosso glorioso Senhor Jesus Cristo se mostram favorecimento a algumas pessoas?
2 — ausente —
2 Se, por exemplo, alguém chegar a uma de suas reuniões vestido com roupas elegantes e usando joias caras, e também entrar um pobre com roupas sujas,
3 — ausente —
3 e vocês derem atenção ao que está bem vestido, dizendo-lhe: “Sente-se aqui neste lugar especial”, mas disserem ao pobre: “Fique em pé ali ou sente-se aqui no chão”,
4 Chashna willashpaykichika rimaykankichi chay kullkiyuk runa alli kananta chay mana nimayuk runa mana alli kananta. Chashna rimashpaykichika mana allitachu yuyaykankichi.
4 essa discriminação não mostrará que agem como juízes guiados por motivos perversos?
5 Munanayni wawkinikuna, paninikuna, mash uyariwaychi. Tata Dios rimarkan tukuy payta kuyak runakunata sieluman pushanankunapa. Chayrayku mana nimayuk runakunata akllashkasapa payta sukaman allita kreyishpa kawsanankunapa chaymanta sieluman pushanankunapa.
5 Ouçam, meus amados irmãos: não foi Deus que escolheu os pobres deste mundo para serem ricos na fé? Não são eles os herdeiros do reino prometido àqueles que o amam?
6 Kankuna chay mana nimayuk runakunata pinkachinkichi. Mash yuyaychi. ¿Pikunatí llullachishushpaykichi suwashunkichi? ¿Manachu chay aypa kullkiyuk runakuna? Kankuna debikushkaykichita mana pagarakuyta atipaptikichi ¿pikunatí awtoridarpi chatashunkichi? ¿Manachu chay aypa kullkiyuk runakuna?
6 Mas vocês desprezam os pobres! Não são os ricos que oprimem vocês e os arrastam aos tribunais?
7 Ñukanchikuna rimanchisapa Jesukristuta kreyik kananchikunata. Paykuna rimansapa paypa shutin mana alli kananta.
7 Não são eles que difamam aquele cujo nome honroso vocês carregam?
8 Tata Dios rimananpi allita yachachiwanchisapa: “Kankuna kikikichi kuyanakukshina tukuy runamasikichita kuyanaykichi tiyan.” Chay Tata Diospa kamachikunanta allita kasushpaykichika allita ruraykankichi.
8 Sem dúvida vocês fazem bem quando obedecem à lei do reino conforme dizem as Escrituras: “Ame seu próximo como a si mesmo”.
9 Kankuna aypa kullkiyuk runakunallata kuyashpaykichi uchallikushpa kawsaykankichi. Tata Diospa kamachikunankuna chatashunkichi mana alli rurak kanaykichita.
9 Mas, se mostram favorecimento a algumas pessoas, cometem pecado e são culpados de transgredir a lei.
10 Kankuna Tata Diospa kamachikunankunamanta sukta mana kasushpaykichika uchayuk kankichi. Mana tukuy kamachikunankunatachu kasushkankichi.
10 Pois quem obedece a todas as leis, exceto uma, torna-se culpado de desobedecer a todas as outras.
11 Tata Dios killkadunpi riman: “Ama chikan warmiwan uchallikushpa puñuychichu.” Chaymanta riman: “Ama runamasikichita wañuchiychichu.” Kankuna mana chikan warmiwan puñushpapish runamasikichita wañuchishpaykichika mana Tata Diospa kamachikunankunatachu kasushpa kawsaykankichi.
11 Pois aquele que disse: “Não cometa adultério”, também disse: “Não mate”. Logo, mesmo que não cometam adultério, se matarem alguém, transgredirão a lei.
12 Tata Diosta kuyashpanchikuna atipanchisapa kamachikunankunata kasuyta. Mana Tata Diospa kamachikunankunata kasuptinchikuna payka kastigawashunchisapa. Chayrayku akuychi allita rimashpa allita rurashpa kawsaypachi.
12 Portanto, em tudo que disserem e fizerem, lembrem-se de que serão julgados pela lei que os liberta.
13 Allita kuyanakushpa kawsaptinchikuna Tata Dioska ñukanchikunatapish kuyawashpanchikuna mana kastigawashunchisapachu. Chaymanta runamasinchikunata mana kuyashpa kawsaptinchikuna Tata Diospish mana llakichiwashpanchikuna kastigawashunchisapa.
13 Não haverá misericórdia para quem não tiver demonstrado misericórdia. Mas, se forem misericordiosos, haverá misericórdia quando forem julgados.
14 Wawkinikuna, paninikuna, ichara suk runa mana allita rurashpa kawsaykashpa rimanman: “Ñukapish Jesukristuta allita kreyishpa kawsaykani.” Chashna rimashpapish manami tukuy shunkuchu Jesukristuta kreyiykan. Manami atipankachu kastigumanta salvanakuyta.
14 De que adianta, meus irmãos, dizerem que têm fé se não a demonstram por meio de suas ações? Acaso esse tipo de fé pode salvar alguém?
15 Ichara suk wawkinchipa suk paninchipa llachapankuna mikunankuna illanman.
15 Se um irmão ou uma irmã necessitar de alimento ou de roupa,
16 Ichara paykunata mana nimata kuykashpa willankichiman: “Rillaychi allita mudakushpa mikumuychi.” Chashna mana nima llachapanta nima mikunanta kunayashpaykichika manami Tata Diospa munanantachu ruraykankichi.
16 e vocês disserem: “Até logo e tenha um bom dia; aqueça-se e coma bem”, mas não lhe derem alimento nem roupa, em que isso ajuda?
17 Mana yanapanakushpa kawsashpaykichika manami tukuy shunkuchu Tata Diosta kreyishpa kawsaykankichi. Yankamanta rimankichi Tata Diosta kreyiykanaykichita.
17 Como veem, a fé por si mesma, a menos que produza boas obras, está morta.
18 Ichara suk runa rimanman: “Kanka Jesukristuta kreyinki. Ñukaka alli rurak runami kani. Kanka kreyinaykita rimashpalla mana allita rurashpa kawsashpaykika mana tukuy shunkuchu Jesukristuta kreyiykanki. Ñukaka Jesukristuta kreyishpa allita rurashpa kawsaykani.”
18 Mas alguém pode argumentar: “Uns têm fé; outros têm obras”. Mostre-me sua fé sem obras e eu, pelas minhas obras, lhe mostrarei minha fé!
19 Kanka rimanki sukllalla Tata Dios tiyananta. Chayta rimashpa allita rimanki. Supaykunapish yachansapa sukllalla Tata Dios tiyananta. Paykuna Tata Dios tiyananta yachaykashpankunapish mana kasunayansapachu. Manchakushpa chukchukunsapa kastiganankunata yuyashpa.
19 Você diz crer que há um único Deus. Muito bem! Até os demônios creem nisso e tremem de medo.
20 Ama llullachinakushpa rimaychichu Jesukristuta kreyinaykichita. Mana allita rurashpa kawsashpaykichika manami deverastachu payta kreyishpa kawsaykankichi.
20 Quanta insensatez! Vocês não entendem que a fé sem as obras é inútil?
21 Ñawpa awilunchikuna Abraham Tata Diosta kreyishpa wambran Isakta ovejata wañuchikshina payta kurkan. Allita kreyishkanrayku Tata Dioska willarkan alli rurak runa kananta.
21 Não lembram que nosso antepassado Abraão foi declarado justo por suas ações quando ofereceu seu filho Isaque sobre o altar?
22 Abraham wambranta Tata Diosta kushkanrayku yachanchisapa payta tukuy shunku kreyishpa kawsashkanta. Abraham Tata Diosta wambranta kushpa ashwan ashwanta payta kreyishpa kawsarkan.
22 Como veem, sua fé e suas ações atuaram juntas e, assim, as ações tornaram a fé completa.
23 Chayrayku Tata Diospa rimanan willawanchisapa: “Abraham sukaman Tata Diosta kreyishpa kawsaptin Tata Dioska willarkan sukaman alli rurak kananta.” Chay tiempumantapacha Tata Dioska rimarkan Abraham kuyanakukmasin kananta.
23 E aconteceu exatamente como as Escrituras dizem: “Abraão creu em Deus, e assim foi considerado justo”. Ele até foi chamado amigo de Deus!
24 Ñukanchikuna Tata Diosta kreyinanchikunata rimaptinchikunalla payka mana willawanchisapachu alli rurak kananchikunata. Tata Diosta allita kreyishpa allita rurashpa kawsaptinchikunara willawanchisapa alli rurak kananchikunata.
24 Vejam que somos declarados justos pelo que fazemos, e não apenas pela fé.
25 Chaymanta chay ñawpa waynandera warmi Rahab ishkay judiyu soldadukunata wasinpi yaykuchirkansapa. Chaymanta paykunata yanapashpa chikan ñanta kacharkansapa llaktamasinkuna ama wañuchinankunapa. Chayrayku Tata Dios willarkan alli rurak warmi kananta.
25 Raabe, a prostituta, é outro exemplo. Ela foi declarada justa por causa de suas ações quando escondeu os mensageiros e os fez sair em segurança por um caminho diferente.
26 Yachanchisapa mana samaykuk kuerpu wañudu kananta. Chashnashina Tata Diosta kreyinanchita rimashpalla mana allita rurashpa kawsaptinchikuna wañudushina kanchisapa.
26 Assim como o corpo sem fôlego está morto, também a fé sem obras está morta.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Tiago 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.