Tiago 1

Tata Diospa Mushuk Rimanan (QVSNT) vs NAA

Sair da comparação
NAA Nova Almeida Atualizada 2017
1 Ñuka Santiago, Tata Diospa Señorninchi Jesukristupa mandunpi kawsani. Kankuna judiyu aylluynikuna kaptikichi rimachiykichi. Maypipish chaypi chaypi kawsaykaptikichi ñuka kay kartata killkaykaykichi.
1 Tiago, servo de Deus e do Senhor Jesus Cristo, às doze tribos que se encontram na Diáspora. Saudações.
2 Munanayni wawkinikuna, paninikuna, kankuna ima layatapish sufrishpaykichi kushikushpalla kawsanaykichi tiyan.
2 Meus irmãos, tenham por motivo de grande alegria o fato de passarem por várias provações,
3 Yachankichi sufriptikichi Tata Dios kawachishunaykichita allitachu manachu payta tukuy shunku kreyiykankichi nishpa. Chashna sufrishpaykichi yachakunkichi sinchikushpa allita Tata Diosta kasushpa kawsayta.
3 sabendo que a provação da fé que vocês têm produz perseverança.
4 Sufrishpaykichipish payllata tukuy shunku kreyishpa kawsaychi ama nima illashunaykichipa. Tata Diosta kreyishpa kawsashpaykichi alli yachak alli rurak runakuna kankichi.
4 Ora, a perseverança deve ter ação completa, para que vocês sejam perfeitos e íntegros, sem que lhes falte nada.
5 Ichara kankuna mana yachankichimanchu allita rurashpa kawsayta. Mana allita yachashpaykichika Tata Diosta roygaychi yachachishunaykichipa. Payta roygaptikichi kushikushpa yachachishunkichi. Payka mana piñakushpa mana michakushpa allita yanapashunkichi.
5 Se, porém, algum de vocês necessita de sabedoria, peça a Deus, que a todos dá com generosidade e sem reprovações, e ela lhe será concedida.
6 Tata Diosta mañashpaykichi tukuy shunku payta kreyishpa mañaychi. Ama rimaychichu ¿Tata Dios yanapawankachu manachu? nishpa. Chashna rimashpaykichika iden wayra chayta chayta yakuta kuyuchinanshina kankichi.
6 Peça-a, porém, com fé, em nada duvidando, pois o que duvida é semelhante à onda do mar, impelida e agitada pelo vento.
7 Mana tukuy shunku Tata Diosta kreyiptikichika payka manami yanapashunkichichu.
7 Que uma pessoa dessas não pense que alcançará do Senhor alguma coisa,
8 Sukta sukta mana kuskata yuyaykushpaykichi chikan chikanta rurankichi.
8 sendo indecisa e inconstante em todos os seus caminhos.
9 Kankunapa mana aypa kullki tiyashuptikichipish kushikushpalla kawsanaykichi tiyan Tata Dios kuyashuptikichi.
9 O irmão de condição humilde glorie-se na sua exaltação,
10 Tukuy kullkiyuk runakuna chakik kiwa sisakunashina wañunkasapa. Chayrayku Tata Dios paykunata kullkinkunata kichuptinkunapish kushikushpalla kawsanankuna tiyan.
10 e o rico, na sua humilhação, porque ele passará como a flor do campo.
11 Rupay sinchita nanaptin kiwakuna chakin. Sisakuna urmashpa usun. Chay usuk sisakunashina kullkiyuk runakuna negosyunta ruraykaptinkuna raslla wañunkasapa.
11 Porque o sol se levanta com seu calor ardente, a planta seca, a sua flor cai e a formosura do seu aspecto desaparece. Assim também o rico murchará em seus caminhos.
12 Mana allita rurayta munashpanchikunapish ama chaytaka ruraypachichu. Chashna mana rurashpa Tata Diosllata kasushpa kawsaptinchikuna sukaman kushichiwanchisapa. Willawashkanchisapa payta kuyaptinchikuna kushichiwashpanchikuna suk koronata premyunchikunatashina kuwananchikunata. Chay koronata kuwaptinchikuna paywan tantalla kawsashunchisapa.
12 Bem-aventurado é aquele que suporta com perseverança a provação. Porque, depois de ter sido aprovado, receberá a coroa da vida, a qual o Senhor prometeu aos que o amam.
13 Mana allikunata munashpanchikuna rurayta ama rimaypachichu: “Tata Dios ñukata yuyachiwashka mana allikunata ruranaynipa.” Tata Dioska tukuy laya allillata ruran. Manami niman suk mana allikunata yuyanchu rurayta. Chayrayku nima ñukanchikunata yuyachiwanchisapachu mana alli ruranata rurananchikunapa.
13 Ninguém, ao ser tentado, diga: “Sou tentado por Deus.” Porque Deus não pode ser tentado pelo mal e ele mesmo não tenta ninguém.
14 Kikinchikunalla yuyayninchikunamanta yuyanchisapa mana allikunata rurayta.
14 Ao contrário, cada um é tentado pela sua própria cobiça, quando esta o atrai e seduz.
15 Chay mana alli yuyayninchikunata rurashpa uchallikunchisapa. Chaymanta sukaman uchallikushpa kawsashpanchikuna wañunanchikuna tiyan.
15 Então a cobiça, depois de haver concebido, dá à luz o pecado; e o pecado, uma vez consumado, gera a morte.
16 Munanayni wawkinikuna, paninikuna, ama kikikichi llullachinakuychichu.
16 Não se enganem, meus amados irmãos.
17 Tata Diosmi tukuy alli tiyawakninchikunata kuwashkanchisapa. Paymanta tukuy laya alli shamun. Tata Dios intita killata luserukunata rurarkan. Payka manami nima chikan layachu tukun. Rikchak laya allillatami ruran.
17 Toda boa dádiva e todo dom perfeito vêm lá do alto, descendo do Pai das luzes, em quem não pode existir variação ou sombra de mudança.
18 Chayrayku Tata Dios kikin munashpa rimananta yachachiwashpanchikuna yanapawanchisapa mushuk layata kawsayta. Yachachiwanchisapa ñukanchikuna tukuy rurashkankunamanta ashwan munadu wambrankuna kananchikunata.
18 Pois, segundo o seu querer, ele nos gerou pela palavra da verdade, para que fôssemos como que primícias das suas criaturas.
19 Munanayni wawkinikuna, paninikuna, Tata Diospa munadu wambrankuna kashpaykichi munaychi paypa rimananta allita kasuyta. Chay rimanata manara allita kasushpaykichira amara chayta yachachikuychirachu. Ama kunanlla rabyaychichu.
19 Vocês sabem estas coisas, meus amados irmãos. Cada um esteja pronto para ouvir, mas seja tardio para falar e tardio para ficar irado.
20 Kunanlla piñakushpaykichi mana Tata Diospa munanantachu ruraykankichi.
20 Porque a ira humana não produz a justiça de Deus.
21 Chayrayku tukuy ñawpa mana alli rurashkaykichita sakishpa amana chayta kashkan rurashpa kawsaychinachu. Kushikushpalla Tata Dios yachachishushkaykichita allita uyarishpa chaskiychi. Chayta allita chaskiptikichi Tata Dios uchaykichimanta salvashunkichi.
21 Portanto, deixando toda impureza e acúmulo de maldade, acolham com mansidão a palavra implantada em vocês, a qual é poderosa para salvá-los.
22 Ama Tata Diospa rimananta rinrikichillawan uyariychichu. Tata Diospa rimananta allita kasushpa kawsanaykichi tiyan. Mana kasushpaykichika kikikichilla llullachinakunkichi.
22 Sejam praticantes da palavra e não somente ouvintes, enganando a vocês mesmos.
23 Tata Diospa rimananka espejushinami. Ñukanchikuna Tata Diospa rimananta mana kasushpanchikuna espejupi kawanakuk runakunashina kanchisapa.
23 Porque, se alguém é ouvinte da palavra e não praticante, assemelha-se àquele que contempla o seu rosto natural num espelho;
24 Espejupi kawanakushkanchikunawasha kunkanchisapa ima layami kanchisapa nishpa.
24 pois contempla a si mesmo, se retira e logo esquece como era a sua aparência.
25 Tata Diospa alli kamachiwananchikunata allita yuyashpa allita kasushpa mana kunkashpa kawsananchikuna tiyan. Chay kamachiwananchikunata kasuptinchikuna Tata Dios yanapawanchisapa amana kikinchikunallapa munananchikunata rurashpa kawsananchikunapa. Chaypina sukaman kushikuypuru kawsashunchisapa.
25 Mas aquele que atenta bem para a lei perfeita, lei da liberdade, e nela persevera, não sendo ouvinte que logo se esquece, mas operoso praticante, esse será bem-aventurado no que realizar.
26 Ichara kankuna rimankichiman: “Ñuka Tata Diosta allita kasushpa kawsaykani.” Chashna rimashpaykichipish mana shimikichita mediyta yachashpaykichika kikikichilla llullachinakunkichi. Manami Tata Diostachu kushichiykankichi.
26 Se alguém supõe ser religioso, mas não refreia a sua língua, está enganando a si mesmo; a sua religião é vã.
27 Ñukanchikuna tukuy shunku Tata Diosta kushichinayashpa sufriykak viyudakunata wakchakunata yanapananchikuna tiyan. Chaymanta mana kawsashunchisapachu mana alli rurak runakunashina.
27 A religião pura e sem mácula para com o nosso Deus e Pai é esta: visitar os órfãos e as viúvas nas suas aflições e guardar-se incontaminado do mundo.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Tiago 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.