Romanos 3
Tata Diospa Mushuk Rimanan (QVSNT) vs NVI
1 Chaymanta ¿ima allitatí surkunchisapa judiyu runakuna kashpanchikuna? ¿Ima allitatí surkunchisapa señaladu kashpanchikuna?
1 Que vantagem há então em ser judeu, ou que utilidade há na circuncisão?
2 Aypa allikunata surkunchisapa judiyu runakuna kashpanchikuna. Suk allita surkunchisapa Tata Dios judiyu runakunallata rimananta kuwashkanchikunarayku.
2 Muita, em todos os sentidos! Principalmente porque aos judeus foram confiadas as palavras de Deus.
3 Chaymanta judiyu runakunamanta sukkuna Tata Diosta mana kasushpa kawsaptinkunapish payka mana shaykushpa tukuy rimashkankunata ruranan tiyan.
3 Que importa se alguns deles foram infiéis? A sua infidelidade anulará a fidelidade de Deus?
4 Tukuy runakuna llullakuptinkunapish Tata Dioska mana nima llullakushpa allillata rurashpa kawsan. Paypa killkadunpi riman: “A Tata Dios, kanka allillata rimanki. Suk runakuna mana alli kanaykita rimaptinkunapish allillata rurashpa kawsanki.”
4 De maneira nenhuma! Seja Deus verdadeiro, e todo homem mentiroso. Como está escrito: "De modo que são justas as tuas palavras e prevaleces quando julgas".
5 Chaymanta ichara suk runakuna rimanmansapa: “Sukaman uchallikushpanchikuna kawachinchisapa Tata Dios sukaman alli rurak kananta.” Chashna kaptinka Tata Dios kastigawaptinchikuna ¿rimanchimansapachu mana allita ruraykananta?
5 Mas, se a nossa injustiça ressalta de maneira ainda mais clara a justiça de Deus, que diremos? Que Deus é injusto por aplicar a sua ira? ( Estou usando um argumento humano. )
6 Mana nima layapi rimanchimansapachu Tata Dios mana alli rurak kananta. Tata Dios mana allita rurashpaka uchallikuk runakunata mana atipanmanchu kastigayta.
6 Claro que não! Se fosse assim, como Deus iria julgar o mundo?
7 Ichara suk runa rimanman: “Ñuka llullakuptinipish Tata Dios kuyawashpa perdonawanka. Perdonawaptin tukuy runakuna rimankasapa Tata Dios alli kananta. Chayrayku llullakuptini Tata Dios mana atipanchu kastigawayta”.
7 Alguém pode alegar ainda: "Se a minha mentira ressalta a veracidade de Deus, aumentando assim a sua glória, por que sou condenado como pecador? "
8 Chashna rimashpa kikinlla llullachinakuykan. Llullakushpa rimansapa: “Tukuy laya mana allikunata ruraypachi runakuna Tata Diosta alabanankunapa”.
8 Por que não dizer como alguns caluniosamente afirmam que dizemos: "Façamos o mal, para que nos venha o bem"? A condenação dos tais é merecida.
9 ¿Ñukanchikuna judiyu runakuna kashpanchikuna chay mana judiyu runakunamanta ashwan alli rurakchu kanchisapa? Manami ashwan allichu kanchisapa. Ñukaka ñami yachachishkaykichina tukuy judiyu runakuna tukuy mana judiyu runakunapish uchasapakuna kananchikunata.
9 Que concluiremos então? Estamos em posição de vantagem? Não! Já demonstramos que tanto judeus quanto gentios estão debaixo do pecado.
10 Tata Diospa killkadunpi willawanchisapa:
10 Como está escrito: "Não há nenhum justo, nem um sequer;
11 Mana tiyanchu niman suk alli yachak runa.
11 não há ninguém que entenda, ninguém que busque a Deus.
12 Tukuy runakuna uchallikushpa Tata Diosmanta ashushkasapa.
12 Todos se desviaram, tornaram-se juntamente inúteis; não há ninguém que faça o bem, não há nem um sequer".
13 Chay mana alli rurak runakunapa rimanankuna iden sepultura kicharidu millanapa laya asnakshinami.
13 "Suas gargantas são um túmulo aberto; com suas línguas enganam". "Veneno de serpentes está em seus lábios".
14 Sukaman piñayashpa chiknishpa maldisishpa rimansapa.
14 "Suas bocas estão cheias de maldição e amargura".
15 Utkakushpa kallpansapa runamasinta wañuchik.
15 "Seus pés são ágeis para derramar sangue;
16 Maytapish rishpa tukuy layakunata wakllichishpa aypa runakunata sukaman llakita kunsapa.
16 ruína e desgraça marcam os seus caminhos,
17 Mana yachansapachu allita rurashpa kushikushpa kawsayta.
17 e não conhecem o caminho da paz".
18 Mana yachansapachu Tata Diosta manchayta.”
18 "Aos seus olhos é inútil temer a Deus".
19 Tata Diospa rimanan chayta rimaptin yachanchisapa payka judiyu runakunata kastiganankunata kamachikunankunata mana allita kasushkankunarayku. Chayrayku mana ni pi Tata Diosta ayniyta atipankasapachu. Tata Dios tukuy kay allpapi kawsak mana alli rurak runakunata kastigankasapa.
19 Sabemos que tudo o que a lei diz, o diz àqueles que estão debaixo dela, para que toda boca se cale e todo o mundo esteja sob o juízo de Deus.
20 Payka mana ni pita willankasapachu perdonadu kananta Moisespa kamachikunankunata kasushkanrayku. Tata Dioska kamachikunankunata kuwashkanchisapa yachachiwananchikunapa uchasapakuna kananchikunata.
20 Portanto, ninguém será declarado justo diante dele baseando-se na obediência à lei, pois é mediante a lei que nos tornamos plenamente conscientes do pecado.
21 — ausente —
21 Mas agora se manifestou uma justiça que provém de Deus, independente da lei, da qual testemunham a Lei e os Profetas,
22 — ausente —
22 justiça de Deus mediante a fé em Jesus Cristo para todos os que crêem. Não há distinção,
23 Tukuy runakuna uchayuk kanchisapa. Chayrayku mana atipanchisapachu Tata Diospa munananta rurashpa kushichiyta.
23 pois todos pecaram e estão destituídos da glória de Deus,
24 Chaymanta Jesukristu uchanchikunarayku wañurkan Tata Dios sukaman kuyawashpanchikuna mana nimata pagaraptinchikuna perdonawananchikunapa.
24 sendo justificados gratuitamente por sua graça, por meio da redenção que há em Cristo Jesus.
25 Tata Dios munaptin Jesukristu yawarninta ichashpa wañurkan uchanchikunamanta perdonawananchikunapa. Jesukristu ñukanchikunarayku wañushkanta kreyiptinchikuna Tata Dios perdonawanchisapa.
25 Deus o ofereceu como sacrifício para propiciação mediante a fé, pelo seu sangue, demonstrando a sua justiça. Em sua tolerância, havia deixado impunes os pecados anteriormente cometidos;
26 Kunanpish Tata Dios kawachiwanchisapa alli rurak kashpa perdonawananchikunata. Jesukristu wañushkanrayku Tata Dios ñami atipanna tukuy Jesukristuta kreyik runakunata perdonawayninchikunata.
26 mas, no presente, demonstrou a sua justiça, a fim de ser justo e justificador daquele que tem fé em Jesus.
27 Tata Diospa kamachikunankunata mana kikinchikunallachu atipanchisapa kasuyta. Jesukristullata kreyiptinchikuna Tata Dios perdonawanchisapa. Chashna Tata Dios perdonawaptinchikuna mana atipanchisapachu alabanakuyta.
27 Onde está, então, o motivo de vanglória? É excluído. Baseado em que princípio? No da obediência à lei? Não, mas no princípio da fé.
28 Chayrayku yachanchisapa Jesukristullata kreyishpa kawsaptinchikuna Tata Dios perdonawananchikunata. Mana Moisespa kamachikunankunata kasushkanchikunaraykuchu perdonawanchisapa.
28 Pois sustentamos que o homem é justificado pela fé, independente da obediência à lei.
29 ¿Tata Dios judiyu runakunallatachu perdonawashunchisapa? Manami. Judiyu runakuna mana judiyu runakunapish Jesukristuta kreyiptinchikuna Tata Dioska perdonawanchisapa.
29 Deus é Deus apenas dos judeus? Ele não é também o Deus dos gentios? Sim, dos gentios também,
30 Tata Dioska sukllallami. Chayrayku tukuy Jesukristuta kreyik runakunata perdonawanchisapa judiyu mana judiyu runakuna kaptinchikunapish.
30 visto que existe um só Deus, que pela fé justificará os circuncisos e os incircuncisos.
31 Chaymanta Jesukristullata kreyishpanchikuna ichara yuyanchimansapa Tata Diospa kamachikunankuna mana nima kananta. Mana allichu chayta yuyananchikunapa. Jesukristuta kreyishpanchikuna yachanchisapa Tata Diospa kamachikunankuna alli kananta.
31 Anulamos então a lei pela fé? De maneira nenhuma! Pelo contrário, confirmamos a lei.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.