Romanos 2
Tata Diospa Mushuk Rimanan (QVSNT) vs NAA
1 Chayrayku kankuna pipish kashpaykichi ama runamasikichita piñakushpa chataychichu mana alli rurak kanankunata kankunapish chay layalla kashpaykichi. Chashna runamasikichita chatashpaykichi kikikichilla chatanakuykankichi.
1 Por isso, você é indesculpável quando julga os outros, não importando quem você é. Pois, naquilo que julga o outro, você está condenando a si mesmo, porque pratica as mesmas coisas que condena.
2 Allita yachanchisapa Tata Dios alli rurak kashpa tukuy mana alli rurak runakunata kuskanpi kastiganankunata.
2 Bem sabemos que o juízo de Deus é segundo a verdade contra os que praticam tais coisas.
3 Kankuna mana allita ruraykashpaykichi runamasikichita piñakushpa chatashpaykichi ama yuyaychichu Tata Diospa kastigunmanta kishpiyta.
3 E você, que condena os que praticam tais coisas, mas faz o mesmo que eles fazem, pensa que conseguirá se livrar do juízo de Deus?
4 Tata Dios mana shaykushpa mana piñakushpa sukaman kuyashuptikichipish payta sukaman washanchaykankichi. Mana entiendinkichichu Tata Dios sukaman kuyashushpaykichi yanapashunaykichita uchaykichita wanashpa payllata kreyishpa kawsanaykichipa.
4 Ou será que você despreza a riqueza da bondade, da tolerância e da paciência de Deus, ignorando que a bondade de Deus é que leva você ao arrependimento?
5 Suknin diya Tata Dios tukuy runakunata kuskata willankasapa pimi allita rurashka pimi mana allitachu rurashka nishpa. Chay diya sinchi shunku kaptikichi mana uchaykichimanta wananayaptikichi Tata Dioska sukaman kastigashunaykichi tiyan.
5 Mas, por ser teimoso e ter um coração impenitente, você acumula contra si mesmo ira para o dia da ira e da revelação do justo juízo de Deus,
6 Chaypina Tata Dios suktapish suktapish alli rurashkanchikunarayku mana alli rurashkanchikunarayku pagarawashunchisapa.
6 que retribuirá a cada um segundo as suas obras:
7 Tata Dios tukuy mana sampayashpa alli rurak runakunata, tukuy payta kushichik kuyak runakunata sieluman pushankasapa mana tukuyniyukta paywan kawsanankunapa.
7 a vida eterna aos que, perseverando em fazer o bem, procuram glória, honra e incorruptibilidade;
8 Chaymanta Tata Dios tukuy kikinkuna munashkankunata rurak runakunata, tukuy mana alli rurak runakunata, tukuy paypa rimananta mana kasunayak runakunata sukaman piñakushpa kastigankasapa.
8 mas ira e indignação para os egoístas, que desobedecem à verdade e obedecem à injustiça.
9 Tukuy mana alli rurak runakuna judiyu mana judiyu kashpankunapish sukaman llakishpa sufrishpa kawsankasapa.
9 Tribulação e angústia virão sobre todo aquele que faz o mal, ao judeu primeiro e também ao grego;
10 Chaymanta alli rurak runakunata judiyu mana judiyu kaptinkunapish Tata Dios kushichishpankuna willankasapa alli rurak kanankunata.
10 mas haverá glória, honra e paz a todo aquele que pratica o bem, ao judeu primeiro e também ao grego.
11 Pipish kaptinchikuna Tata Dios tukuy runakunata idenllata kuyawanchisapa.
11 Porque Deus não trata as pessoas com parcialidade.
12 Mana Moisespa kamachikunankunata yachashpa uchallikuk runakunata mana Moisespa kamachikunanta yachaktashina Tata Dios kastigankasapa. Chaymanta Moisespa kamachikunankunata allita yachashpa uchallikuk runakunata Tata Dios Moisespa kamachikunankunapi rimashkanshina kastigankasapa.
12 Assim, todos os que pecaram sem lei também sem lei perecerão; e todos os que pecaram sob a lei serão julgados pela lei.
13 Tata Dios runakunata mana perdonankasapachu Moisespa kamachikunankunata uyariptinkunalla. Tukuy shunku kasushpa kawsak runakunallata perdonankasapa.
13 Porque justos diante de Deus não são aqueles que somente ouvem a lei, mas os que praticam a lei é que serão justificados.
14 Chaymanta mana judiyu runakunamanta sukkuna Moisespa kamachikunankunata mana yachashpapish allita rurashpa kawsansapa. Paykunaka kikinkunallamanta yachansapa allikunata rurayta.
14 Quando, pois, os gentios, que não têm a lei, fazem, por natureza, o que a lei ordena, eles se tornam lei para si mesmos, embora não tenham a lei.
15 Chashna allita rurashpa kawsashpankuna tukuy pita kawachinsapa yuyayninkunapi Tata Diospa kamachikunankunata yachanankunata. Yuyayninkunapi yachansapa allita mana allita rurashkankunata.
15 Estes mostram a obra da lei gravada no seu coração, o que é confirmado pela consciência deles e pelos seus pensamentos conflitantes, que às vezes os acusam e às vezes os defendem,
16 Ñuka Tata Diospa rimananta yachachikushkaynishina suknin diya payka Jesukristuta willanka tukuy runakunata pakadu rurashkankunata rikurichinanpa. Chaypina mana allita rurashka kaptinkuna kastigankasapa.
16 no dia em que Deus, por meio de Cristo Jesus, julgar os segredos das pessoas, de acordo com o meu evangelho.
17 Kankuna judiyumasinikuna, rimankichi Moisespa kamachikunankunata kasushpa kawsanaykichita. Alabanakunkichi Tata Diosta kuyanaykichita.
17 Mas, se você diz que é judeu, confia na lei e se gloria em Deus;
18 Tata Diospa munananta allita yachankichi. Moisespa kamachikunankunata yachakushpaykichi yachankichi akllayta imakunami alli ruranaykichipa nishpa.
18 se você conhece a vontade de Deus e aprova as coisas excelentes, sendo instruído na lei;
19 Yuyankichi atipanaykichita mana yachak runakunata yachachiyta allita ruranankunapa. Yuyankichi tutapishina purik runakunata atipanaykichita yanapayta.
19 se você está convencido de que é guia dos cegos, luz dos que se encontram em trevas,
20 Kankuna yachankichi Moisespa kamachikunankuna tukuy alli yachanata yachachiwananchikunata. Chayrayku yuyankichi mana alli yachak runakunata wambrakunatashina atipanaykichita yachachiyta.
20 instrutor de insensatos, mestre de crianças, tendo na lei a forma da sabedoria e da verdade —
21 Sukaman allita yachachikushpaykichi ¿imapatí kankuna chay yachachikunaykichita mana kasunkichi? Yachachikunkichi ama suwakunankunapa. Chayta yachachikuykashpa ¿imapatí kankuna suwakunkichi?
21 você, pois, que ensina os outros, não ensina a si mesmo? Você, que prega que não se deve roubar, rouba?
22 Yachachikunkichi ama chikan warmiwan uchallikunankunapa. Chashna yachachikushpaykichi ¿imapatí chikan warmiwan uchallikunkichi? Ruradu dioskunata chiknishpaykichika ¿imapatí wasinkunamanta suwakunkichi?
22 Você, que diz que não se deve cometer adultério, adultera? Você, que detesta ídolos, rouba os templos?
23 Kankuna Moisespa kamachikunankunata yachashpaykichi alabanakunkichi. Chashna alabanakushpaykichi mana chaykunata kasunkichichu. Chashna mana kasushpaykichi Tata Diosta mana nimatashina kawankichi.
23 Você, que se gloria na lei, desonra a Deus pela transgressão da lei?
24 Chayrayku Tata Diospa killkadunpi riman: “Kankuna mana allita rurashpa kawsaptikichi mana kreyikuk runakuna rimansapa Tata Dios mana alli kananta.”
24 Pois, como está escrito: “O nome de Deus é blasfemado entre os gentios por causa de vocês.”
25 Kankuna Moisespa kamachikunankunata kasushpa kawsaptikichi alli kashka señaladu kanaykichipa. Mana Moisespa kamachikunanta kasushpa kawsashpaykichika yankamanta señaladu kankichi.
25 A circuncisão tem valor se você pratica a lei; mas, se você é transgressor da lei, a sua circuncisão já se tornou incircuncisão.
26 Chaymanta mana señaladu runakuna Moisespa kamachikunankunata kasushpa kawsaptinkuna Tata Dios paykunatapish willankasapa wambrankuna kanankunata.
26 Portanto, se a incircuncisão observa os preceitos da lei, não será essa incircuncisão considerada como circuncisão?
27 Kankuna señaladu judiyu runakuna kaykashpaykichipish mana Moisespa kamachikunankunata kasushpaykichika mana alli rurak runakuna kankichi. Chaymanta mana judiyu runakuna Tata Diosta kasushpa kawsashpankunaka tukuy runakunata kawachinsapa kankunamanta ashwan alli rurak kanankunata.
27 E, se aquele que é incircunciso por natureza cumpre a lei, certamente ele julgará você, que, embora tenha a letra da lei e a circuncisão, é transgressor da lei.
28 Mana señaladu kashkanchikunaraykuchu nima judiyu runakuna nasishkanchikunaraykuchu Tata Diospa wambrankuna kanchisapa.
28 Porque não é judeu quem o é apenas exteriormente, nem é circuncisão a que é somente na carne.
29 Tata Diospa wambrankuna kanchisapa tukuy shunku Tata Diosta kreyishpa kawsashpanchikuna. Mana Moisespa kamachikunankunata kasushkanchikunaraykuchu Tata Diospa wambrankuna kanchisapa. Judiyu runakuna mana kreyiwaptinkunapish Tata Dios willawanchisapa alli rurak kananchikunata.
29 Porém judeu é aquele que o é interiormente, e circuncisão é a do coração, pelo Espírito, não segundo a letra, e cujo louvor não procede de seres humanos, mas de Deus.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.