Romanos 1

Tata Diospa Mushuk Rimanan (QVSNT) vs VC

Sair da comparação
VC Versão Católica
1 Ñuka Pablu Jesukristuta sirvik kashpayni kay kartata killkaykaykichi. Tata Dios akllawashpa kachawarkan tukuy mayta rishpa salvawananchikuna rimananta yachachikunaynipa.
1 Paulo, servo de Jesus Cristo, escolhido para ser apóstolo, reservado para anunciar o Evangelho de Deus;
2 Ñawpa tiempu Tata Dios alli yachachikuk runakunata willarkansapa chay salvawananchikuna rimananta killkanankunapa.
2 este Evangelho Deus prometera outrora pelos seus profetas na Sagrada Escritura,
3 Chay rimananka willawanchisapa Señorninchi Jesukristu Tata Diospa wambran shamunanta. Chay killkadu rimananshina payka shamurkan ñawpa kamachikuk Davidpa mirakninmanta nasik runa kananpa.
3 acerca de seu Filho Jesus Cristo, nosso Senhor, descendente de Davi quanto à carne,
4 Chaymanta Jesukristu wañushkanmanta kawsamuptin Tata Diospa alli rurak Espiritun tukuy runakunata riksichirkansapa tukuy layata atipak Tata Diospa wambran kananta.
4 que, segundo o Espírito de santidade, foi estabelecido Filho de Deus no poder por sua ressurreição dos mortos;
5 Jesukristu ñukata yanapawashpa kachamuwashka tukuy maypi yachachikushpa payta kushichinaynipa. Chashna yachachikuptini aypa runakuna payta kreyishpa kasunankunapa.
5 e do qual temos recebido a graça e o apostolado, a fim de levar, em seu nome, todas as nações pagãs à obediência da fé,
6 — ausente —
6 entre as quais também vós sois os eleitos de Jesus Cristo,
7 — ausente —
7 a todos os que estão em Roma, queridos de Deus, chamados a serem santos: a vós, graça e paz da parte de Deus, nosso Pai, e da parte do Senhor Jesus Cristo!
8 Manara nimata willashpayni kayta willaykichi: Tukuy llaktakunapi rimansapa kankuna allita Jesukristuta kreyinaykichita. Chayrayku Jesukristu yanapawaptin Tata Diosta sukaman agradesini.
8 Primeiramente, dou graças a meu Deus, por meio de Jesus Cristo, por todos vós, porque em todo o mundo é preconizada a vossa fé.
9 Ñuka tukuy shunku Tata Diosta sirvishpa kawsani yachachikushpa paypa wambran Jesukristu salvawananchikunata. Tata Dioska allita yachan tukuy oras mana shaykushpa royganaynita Tata Dios yanapashunaykichipa.
9 Pois Deus, a quem sirvo em meu espírito, anunciando o Evangelho de seu Filho, me é testemunha de como vos menciono incessantemente em minhas orações.
10 Roygani Tata Dios munashpa yanapawananpa rinaynipa kawaknikichi.
10 A ele suplico, se for de sua vontade, conceder-me finalmente ocasião favorável de vos visitar.
11 Sukaman munani kawaynikichita yachachinaynipa Jesukristuta ashwan allita kreyishpa kawsanaykichipa.
11 Desejo ardentemente ver-vos, a fim de comunicar-vos alguma graça espiritual, com que sejais confirmados,
12 Kankunapi chayashpayni munani animuchinakunanchikunapa Jesukristuta ashwan allita kreyinanchikunapa.
12 ou melhor, para me encorajar juntamente convosco naquela vossa e minha fé que nos é comum.
13 Wawkinikuna, paninikuna, munani yachanaykichipa aypa kuti munashkani riyta kawaknikichi. Chashna munashpaynipish kunankaman manara atipashkanirachu riyta. Aypa llaktakunapi yachachikuptini aypa mana judiyu runakuna Jesukristuta kreyishkasapa. Kunanka llaktaykichiman rinayani chaypipish aypa runakuna Jesukristuta kreyinankunapa.
13 Pois não quero que ignoreis, irmãos, como muitas vezes me tenho proposto ir ter convosco. {Eu queria recolher algum fruto entre vós, como entre os outros pagãos}, mas até agora tenho sido impedido.
14 Tata Dios kachamuwashka tukuy runakunata yachachinaynipa. Chayrayku griego runakunata mana griego runakunatapish, tukuy laya alli yachak runakunata, mana nima yachak runakunatapish yachachinayni tiyan.
14 Sou devedor a gregos e a bárbaros, a sábios e a simples.
15 Chayrayku sukaman munani kankuna Romapi kawsakkunatapish yachachiynikichita Jesukristu salvak kananta.
15 Daí o ardente desejo que eu sinto de vos anunciar o Evangelho também a vós, que habitais em Roma.
16 Mana nima pinkakunichu yachachikuyta Jesukristu uchanchikunamanta salvawananchikunata. Chashna yachachikuptini aypa runakuna Jesukristuta kreyishpa kawsansapa. Paykuna judiyu runakuna mana judiyu runakunapish Jesukristuta kreyiptinkuna Tata Dios uchankunamanta perdonansapa.
16 Com efeito, não me envergonho do Evangelho, pois ele é uma força vinda de Deus para a salvação de todo o que crê, ao judeu em primeiro lugar e depois ao grego.
17 Tata Diospa killkadunpi riman: “Tata Diosta kreyishpa kawsak runakuna paywan tantalla kawsankasapa.” Chay rimananpi Tata Dios yachachiwanchisapa payta kreyishpalla kawsaptinchikuna uchanchikunamanta perdonawananchikunata.
17 Porque nele se revela a justiça de Deus, que se obtém pela fé e conduz à fé, como está escrito: O justo viverá pela fé {Hab 2,4}.
18 Mana alli rurak runakuna mana munansapachu Tata Diospa rimananta kreyiyta. Chaymanta sukkunata pantachichinsapa ama kreyinankunapa. Chayrayku sielupi kawsak Tata Diosninchi paykunata sukaman kastigankasapa.
18 A ira de Deus se manifesta do alto do céu contra toda a impiedade e perversidade dos homens, que pela injustiça aprisionam a verdade.
19 Kikin Tata Dios paykunata tukuy rurashkanta allita kawachiptinkuna atipanmansapa payta riksiyta.
19 Porquanto o que se pode conhecer de Deus eles o lêem em si mesmos, pois Deus lho revelou com evidência.
20 Tata Dios kay allpata rurashkanmantapacha tukuy runakuna atipanchisapa yachayta pay mana tukuyniyuk atipak Dios kananta. Mana payta kawashpanchikunapish tukuy rurashkanta kawashpanchikuna atipanchisapa yachayta Tata Dios tiyananta. Chayrayku chay mana alli rurak runakuna mana atipansapachu rimayta Tata Dios mana tiyananta.
20 Desde a criação do mundo, as perfeições invisíveis de Deus, o seu sempiterno poder e divindade, se tornam visíveis à inteligência, por suas obras; de modo que não se podem escusar.
21 Chay runakuna Tata Dios tiyananta yachaykashpankunapish mana munashkasapachu kuyashpa kushichiyta. Nima munashkasapachu agradesiyta. Ashwan ashwanta mana allikunata yuyaykushpa kawsansapa. Chayrayku yuyayninkuna tuta likidushina kiparin.
21 Porque, conhecendo a Deus, não o glorificaram como Deus, nem lhe deram graças. Pelo contrário, extraviaram-se em seus vãos pensamentos, e se lhes obscureceu o coração insensato.
22 Alli yachak kanankunata rimashpankunapish mana nima yachak tukushkasapa.
22 Pretendendo-se sábios, tornaram-se estultos.
23 Mana tukuyniyukta kawsak alli yachak Tata Diosta mana munarkansapachu kuyayta. Chayrayku wañuyta yachak runakunashina, pishkillukunashina, chusku chakiyuk animalkunashina, allpapi aysanakushpa purik animalkunashina ruradukunata kuyarkansapa.
23 Mudaram a majestade de Deus incorruptível em representações e figuras de homem corruptível, de aves, quadrúpedes e répteis.
24 Chayrayku Tata Dios chay runakunata kawapayashpa manana michansapanachu kikinkuna mana alli munanankunallata rurashpa kawsanankunapa. Sukwan sukwan pinkakuna layata uchallikushpa kawsansapa.
24 Por isso, Deus os entregou aos desejos dos seus corações, à imundície, de modo que desonraram entre si os próprios corpos.
25 Tata Diospa alli rimananta mana kasuyta munashpankuna llulla rimanata munashkasapa kasuyta. Tata Dios rurashkanllata kuyashpa kawsashkasapa. Tukuy laya rurak Tata Diosta mana kuyashkasapachu. Paykuna chashna kawsaptinkunapish ñukanchikuna Tata Diosllata kuyananchikuna tiyan.
25 Trocaram a verdade de Deus pela mentira, e adoraram e serviram à criatura em vez do Criador, que é bendito pelos séculos. Amém!
26 Paykuna mana Tata Diosta kuyanayaptinkuna payka kawapayashpa manana michashkasapanachu kikinkuna pinkakuna layata ruranankunapa. Warminkunapish mana allikunata rurayta munashpankuna paykunapuralla uchallikushpa kawsansapa.
26 Por isso, Deus os entregou a paixões vergonhosas: as suas mulheres mudaram as relações naturais em relações contra a natureza.
27 Chashnashina chay mana alli rurak runakunapish warminkunawan mana allita kawsayta munashpankuna ullkupuralla warmiwanshina kuyanakushpa uchallikushpa kawsansapa. Ullkumasinkunawan pinkakuna layata ruransapa. Chay runakuna uchankunarayku sukaman unkuywan llakishpa kawsansapa.
27 Do mesmo modo também os homens, deixando o uso natural da mulher, arderam em desejos uns para com os outros, cometendo homens com homens a torpeza, e recebendo em seus corpos a paga devida ao seu desvario.
28 Mana Tata Diosta riksiyta munaptinkuna Tata Dioska kawapayashpa manana michashkasapanachu mana alli yuyanankunata rurashpa kawsanankunapa.
28 Como não se preocupassem em adquirir o conhecimento de Deus, Deus entregou-os aos sentimentos depravados, e daí o seu procedimento indigno.
29 Paykuna tukuy laya mana allikunata rurashpa kawsansapa. Sukaman uchallikushpa tiyapuykaptin ashwanta munashpa runamasinkunata chiknishpa kawsansapa. Sukaman runakunapa imankunata munashpa makanakushpa wañuchikushpa llullachikushpa piñanakushpa washanchanakushpa kawsansapa.
29 São repletos de toda espécie de malícia, perversidade, cobiça, maldade; cheios de inveja, homicídio, contenda, engano, malignidade.
30 Sukpa sukpa mana allita rimashpa Tata Diosta chiknishpa awtoridarkunata rabyachishpa sukaman kreyinakushpa kikinkunalla alli kanankunata yuyashpa kawsansapa. Sukaman mana alli ruranata yuyashpa ruransapa. Tatankunata mana kasunayashpa kawsansapa.
30 São difamadores, caluniadores, inimigos de Deus, insolentes, soberbos, altivos, inventores de maldades, rebeldes contra os pais.
31 Tata Diospa rimananta mana entiendinayansapachu. Kikinkuna rimashkankunata mana ruransapachu. Mana ni pita kuyansapachu. Mana ni pita perdonanayansapachu. Mana ni pita llakichinsapachu.
31 São insensatos, desleais, sem coração, sem misericórdia.
32 Chay laya runakuna allita yachansapa Tata Dios tukuy mana alli rurak runakunata kastigaptin wañunankunata. Chayta yachaykashpankunapish mana allita rurashpalla kawsansapa. Kushikunsapa runamasinkuna mana allita ruraptinkuna.
32 Apesar de conhecerem o justo decreto de Deus que considera dignos de morte aqueles que fazem tais coisas, não somente as praticam, como também aplaudem os que as cometem.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.