Romanos 11
Tata Diospa Mushuk Rimanan (QVSNT) vs NAA
1 Kunan tapuykichi: ¿Tata Dios tukuy judiyu runakunatachu sakiwashkanchisapa? Manami tukuytachu sakiwashkanchisapa. Ñukapish judiyu runami kani. Ñawpa awilunchi Abrahampa mirakninmi kani. Benjaminpa ayllunmi kani.
1 Então eu pergunto: será que Deus rejeitou o seu povo? De modo nenhum! Porque eu também sou israelita, da descendência de Abraão, da tribo de Benjamim.
2 Abrahampa tiempunmantapacha Tata Dios judiyukunata akllawashkanchisapa paypa wambrankuna kananchikunapa. Manami tukuytachu sakiwashkanchisapa. ¿Manachu yuyankichi chay alli yachachikuk Eliyas Tata Diosta willashkanta? Payka judiyumasinkunata chatashpa Tata Diosta willarkan:
2 Deus não rejeitou o seu povo, a quem de antemão conheceu. Ou vocês não sabem o que a Escritura diz a respeito de Elias, como pediu com insistência diante de Deus contra Israel, dizendo:
3 “A Tata Dios, judiyumasinikuna alli yachachikuk runakunata wañuchishkasapa. Kanpa altarnikikunata urmachishkasapa. Ñukallata mana wañuchiwashkasapachu. Ñukatapish wañuchiwanayaykansapa.”
3 “Senhor, mataram os teus profetas, derrubaram os teus altares. Sou o único que sobrou, e procuram tirar-me a vida.”
4 Eliyas chayta willaptin Tata Dioska aynirkan: “Manami kanllachu kishpishkanki. Ñuka kanchis waranka kasuwak judiyumasikikunata yanapaptini mana kunkurikushkasapachu ruradu dios Baalta kuyanankunapa.”
4 Mas qual foi a resposta divina? Foi esta: “Reservei para mim sete mil homens que não dobraram os joelhos diante de Baal.”
5 Chashnashina kunanpish Tata Dios judiyumasinchikunamanta sukkunallata kuyawashpanchikuna yanapawaykanchisapa payta kreyishpa kawsananchikunapa.
5 Assim também nos dias de hoje sobrevive um remanescente segundo a eleição da graça.
6 Tata Dios kikin munashpa kuyawashpanchikuna yanapawaykanchisapa. Mana ñukanchikuna allita rurananchikunaraykuchu Tata Dios yanapawanchisapa. Ñukanchikunapa rurananchikunaraykulla Tata Dios yanapawashpanchikunaka mana kikinlla kuyawashpanchikunachu yanapawanchimansapa.
6 E, se é pela graça, já não é pelas obras; do contrário, a graça já não é graça.
7 Tukuy chaykunata yachashpa ¿imatatí entiendinchisapa? Aypa judiyumasinchikuna Tata Dios yanapanankunata munaptinkunapish payka mana yanapashkasapachu. Chaymanta ñukanchikuna Jesukristuta kreyiptinchikuna Tata Dioska akllawashpanchikuna yanapawashkanchisapa. Judiyumasinchikuna Jesukristuta mana kreyishpankuna sinchi shunku tukushkasapa.
7 Que diremos, então? O que Israel buscava, isso não alcançou; mas a eleição conseguiu isso. Os demais foram endurecidos,
8 Tata Diospa killkadunpi israel runakunapa rimarkan: “Mana Tata Diosta kreyiptinkuna payka sakirkansapa mana entiendik kanankunapa. Kunankaman mana nimata entiendinsapachu. Ñawinkuna tiyaptinpish mana kawakukshina tukunsapa. Rinrinkuna tiyaptinpish mana uyarikukshina tukunsapa.”
8 como está escrito: “Deus lhes deu um espírito de profundo sono, olhos para não ver e ouvidos para não ouvir, até o dia de hoje.”
9 Chaymanta ñawpa awilunchi Davidpa killkadunpi riman:
9 E Davi disse: “Que a mesa deles se transforme em laço e armadilha, em tropeço e punição;
10 Kanta mana kreyishuptinkuna yuyayninkunata pantachichipunkisapa rimanaykita ama entiendinankunapa.
10 que os olhos deles se escureçam, para que não vejam, e fiquem para sempre encurvadas as suas costas.”
11 Kashkan tapuykichi: ¿Tata Dios chay mana kasunayak judiyu runakunata sakishkasapachu ama kutin payta kasunankunapa? Manami. Tata Dios munan kashkan kasunankunapa. Judiyu runakuna mana Tata Diosta kasunayaptinkuna payka munarkan mana judiyu runakunata salvaysapata. Munarkan judiyu runakunapish chayta kawashpankuna kashkan animukushpa payta kuyashpa kasushpa kawsanankunapa.
11 Então eu pergunto: será que eles tropeçaram para que caíssem? De modo nenhum! Mas, pela transgressão deles, a salvação chegou aos gentios, para fazer com que os judeus ficassem com ciúmes.
12 Judiyu runakuna mana Tata Diosta kasuptinkuna payka tukuy allpapi kawsak mana judiyu runakunata sukaman tukuy layapi yanapashkasapa. Chaymanta judiyu runakuna kashkan Tata Diosta kasuptinkunaka payka tukuy runakunata sukaman ashwanta yanapankasapa.
12 Ora, se a transgressão deles resultou em riqueza para o mundo, e a diminuição deles resultou em riqueza para os gentios, quanto mais a plenitude deles!
13 Kunanka kankuna mana judiyu runakunata parlachinayaykichi. Tata Dioska kachamuwashka kankunata yachachinaynipasapa. Chayrayku sukaman kushikushpa yachachiykichi.
13 Dirijo-me a vocês que são gentios. Visto que eu sou apóstolo dos gentios, glorifico o meu ministério,
14 Chashna kankunata yachachishpayni munani judiyumasinikunatapish animuchiyta kankunashina Jesukristuta kreyinankunapa.
14 para ver se de algum modo posso fazer com que os do meu povo fiquem com ciúmes e alguns deles se salvem.
15 Tata Dios judiyumasinikunata sakiptin mana judiyukuna atiparkansapa paywan tantalla kushikushpa kawsayta. Chaymanta judiyumasinikuna kashkan Tata Diosta kasuptinkuna payka ashwan aypa runakunata kushichinkasapa. Paykunaka wañuymanta kawsamudushina kankasapa.
15 Porque, se o fato de eles terem sido rejeitados trouxe reconciliação ao mundo, que será o seu restabelecimento, senão vida dentre os mortos?
16 Kunan suk ejempluta parlachiykichi: Ñawpa tiempu ñukaykunapa awiluynikuna Tata Diosta kasushpankuna paypa wambrankuna karkansapa. Ñukanchikunapish Jesukristuta kreyishpanchikuna Tata Diospa wambrankuna kanchisapa. Chay ñawpa Tata Diosta kasuk awiluynikunaka kaspipa sapinshina karkansapa. Ñukanchikuna Jesukristuta kreyishpanchikuna chay kaspipa ramankunashinami kanchisapa. Paykunapish ñukanchikunapish Tata Diospami kanchisapa.
16 E, se forem santas as primícias da massa, igualmente será santa a sua totalidade; se for santa a raiz, também os ramos o serão.
17 Suk judiyumasinikuna Tata Diosmanta ashurkansapa. Paykunaka alli olivo kaspipa tipidu ramankunashinami. Kankunaka mana judiyu runakuna sachapi wiñadu olivo kaspipa ramankunashinami kankichi. Tata Dioska kankunataka chay alli tarpudu olivo kaspipi apichishushkankichi. Chay alli olivo kaspipi apichidushina kaptikichi chay kaspipa sapin kawsachishunkichi. Awiluynikuna Tata Diosta kasushkankunarayku kankunapish allita yachankichi Tata Diosta kasushpa kawsayta.
17 Se, porém, alguns dos ramos foram quebrados, e você, sendo oliveira brava, foi enxertado no meio deles e se tornou participante da raiz e da seiva da oliveira,
18 Tata Diosta kasuk judiyu runakuna chay olivo kaspipa ramankunashinami. Kankuna chay alli olivo kaspipi apichidu ramankunashina kashpaykichi ama yuyaychichu judiyukunamanta ashwan alli kanaykichita. Allita yuyaychi chay kaspipa sapinrayku kawsanaykichita. Allita yuyaychi Tata Dios awiluynikunata yanapashkankunarayku kankunatapish yanapashuykanaykichita.
18 não se glorie contra os ramos. Mas, se você se gloriar, lembre que não é você que sustenta a raiz, mas é a raiz que sustenta você.
19 Ichará yuyaykankichi alli kashkaykichirayku Tata Dios mana alli ramankunata tipishkanta kankunata olivo kaspipi apichishunaykichipa.
19 Então você dirá: “Alguns ramos foram quebrados, para que eu fosse enxertado.”
20 Ama chashnaka yuyaychichu. Tata Dioska chay ramankunata tipirkan mana payta kreyishkankunarayku. Chay kaspipi Tata Dioska kankunata apichishushkankichi payta allita kreyishkaykichirayku. Ama yuyaychichu kankunalla alli rurak kanaykichita. Kushikushpa Tata Diosta kasushpa kastigashunaykichita manchashpa kawsaychi.
20 Correto! Eles foram quebrados por causa da incredulidade, mas você continua firme mediante a fé. Não fique orgulhoso, mas tema.
21 Judiyu runakuna chay kikin olivo kaspipa ramankunashina karkansapa. Tata Dioska paykunata mana perdonarkansapachu mana payta kreyiptinkuna. Kankunatapish mana perdonashunkichichu mana payta kreyiptikichi.
21 Porque, se Deus não poupou os ramos naturais, também não poupará você.
22 Mash allita yuyaychi. Tata Dios sukaman kuyawashpanchikunapish mana allita ruraptinchikuna kastigawanchisapa. Mana kreyinayak judiyumasinikuna mana allita ruraptinkuna Tata Dios kastigarkansapa. Kankuna payta kreyiptikichi kuyashushpaykichi yanapashushkankichi. Chayrayku Tata Diosta allita kreyishpalla kawsanaykichi tiyan. Mana allita rurashpa kawsaptikichika kankunatapish kastigashunkichi.
22 Considere, pois, a bondade e a severidade de Deus: para com os que caíram, severidade; mas, para com você, a bondade de Deus, desde que você permaneça nessa bondade. Do contrário, também você será cortado.
23 Chaymanta mana kasunayak judiyumasinikuna kashkan Tata Diosta kreyiptinkunaka payka kashkan yanapankasapa. Paykuna olivo kaspipa tipidu ramanshina kaptinkuna Tata Dioska paykunata atipan kashkan apichiyta.
23 Eles também, se não permanecerem na incredulidade, serão enxertados; pois Deus é poderoso para os enxertar de novo.
24 Kankuna mana judiyu runakuna kashpaykichi sachapi wiñadu olivo kaspipa ramanshina kashkankichi. Tata Diosta kreyiptikichi payka chaskishushpaykichi yanapashushkankichi. Alli olivo kaspipi apichishushkankichi. Chaymanta judiyumasinikuna kashkan Tata Diosman kutimuptinkuna payka kushikushpa chaskinkasapa. Paykuna kikin olivo kaspipa ramankunashina kashpankuna Tata Dioska alli olivo kaspipi kashkan apichinkasapa.
24 Pois, se você foi cortado daquela que, por natureza, era uma oliveira brava e, contra a natureza, foi enxertado numa oliveira boa, quanto mais esses, que são ramos naturais, serão enxertados na sua própria oliveira!
25 Wawkinikuna, paninikuna, munani Tata Diospa ñawpa pakadu yuyayninta yachanaykichipa. Chayta yachashpaykichi ama yuyanakuychichu judiyumasinikunamanta ashwan alli yachak kanaykichita. Ariya suk judiyumasinikuna shunkunkunata sinchiyachishkasapa aypa mana judiyu runakuna Jesukristuta kreyinankunakaman.
25 Porque não quero, irmãos, que vocês ignorem este mistério, para que não fiquem pensando que são sábios: veio um endurecimento em parte a Israel, até que tenha entrado a plenitude dos gentios.
26 Chaypina Tata Dioska tukuy payta kreyik judiyu runakunatapish uchankunamanta salvankasapa. Tata Dios killkadunpi riman:
26 E, assim, todo o Israel será salvo, como está escrito: “O Libertador virá de Sião e afastará de Jacó as impiedades.
27 Paykunawan suk paktuta rurasha tukuy mana alli rurashkankunamanta perdonanaynipa.”
27 Esta é a minha aliança com eles, quando eu tirar os seus pecados.”
28 Judiyumasinikuna Jesukristu salvawananchikunata mana kreyinayashpankuna Tata Diosta chikninsapa kankuna atipanaykichipa kreyikushpa kawsayta. Judiyumasinikuna Tata Diosta chikniptinkunapish ñawpa awiluynikunata akllashkankunarayku payka kuyansapalla.
28 Quanto ao evangelho, eles são inimigos por causa de vocês; mas quanto à eleição, amados por causa dos patriarcas;
29 Tata Dios ñawpa awiluynikunata willarkansapa mirakninkunata kuyashpa yanapanankunapa. Chayta willashkankunarayku yanapankasapa. Tukuy rimashkanta ruranan tiyan.
29 porque os dons e a vocação de Deus são irrevogáveis.
30 Ñawpa tiempu kankunaka Tata Diosta mana kasushkankichichu. Kunanka judiyumasinikuna mana Tata Diosta kasunayaptinkuna payka kankunata llakichishunkichi.
30 Porque assim como no passado vocês foram desobedientes a Deus, mas agora alcançaram misericórdia à vista da desobediência deles,
31 Chaymanta judiyumasinikuna Tata Diosta mana kasunayaptinkunapish suknin diya kasuptinkuna paykunatapish kankunatashina kuyashpa yanapankasapa.
31 assim também estes agora foram desobedientes, para que também eles alcancem misericórdia, à vista da que foi concedida a vocês.
32 Judiyu mana judiyu runakuna Tata Diosta kasushkanchikunarayku payka yachachiwanchisapa tukuy runakuna karselpishina kananchikunata. Chayta yachachiwashpanchikuna munan tukuyta llakichiwashpanchikuna yanapawayninchikunata.
32 Porque Deus encerrou todos na desobediência, a fim de mostrar a sua misericórdia a todos.
33 Tata Dioska sukaman allimami. Sukaman tukuy laya alli yachakmi. Sukaman tukuy layata entiendikmi. Mana ni pi atipanchisapachu paypa yuyayninkunata yachayta. Mana atipanchisapachu ruranankunata entiendiyta.
33 Ó profundidade da riqueza, tanto da sabedoria como do conhecimento de Deus! Quão inexplicáveis são os seus juízos, e quão insondáveis são os seus caminhos!
34 Mana ni pi Tata Diospa yuyayninkunata entiendinchisapachu. Mana ni pi Tata Diosta nimata yachachinchimansapachu.
34 “Pois quem conheceu a mente do Senhor? Ou quem foi o seu conselheiro?
35 Mana ni pi Tata Diosta suk imata kushkanchisapachu mañananchikunapa kutichiway nishpa.
35 Ou quem primeiro deu alguma coisa a Deus para que isso lhe seja restituído?”
36 Tata Dioska tukuy laya tiyakta rurarkan. Chashna rurashka kashpa paylla tukuy layapi kamachikun. Tukuy laya tiyakmi payllapa. Chayrayku ¡akuychi payllata alabaypachi! Chashna kachun.
36 Porque dele, e por meio dele, e para ele são todas as coisas. A ele seja a glória para sempre. Amém!
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.