Mateus 7
Tata Diospa Mushuk Rimanan (QVSNT) vs NAA
1 Chaymanta Jesuska willarkansapa:
1 — Não julguem, para que vocês não sejam julgados.
2 Kankuna imashnacha runamasikichita washanchanaykichishina chashnallami Tata Diospish kankunata willashunkichi mana alli rurak kanaykichita. Runamasikichita rurashkaykichishinalla Tata Dioska kankunatapish rurashunkichi.
2 Pois com o critério com que vocês julgarem vocês serão julgados; e com a medida com que vocês tiverem medido vocês também serão medidos.
3 Kankuna uchaykichita mana riksinayaptikichi ñawikichipi kaspishina tiyan. Ñawikichipi kaspi tiyaykaptin munankichi wawkikichipa ñawinmanta takshasillu susyata surkuyta.
3 — Por que você vê o cisco no olho do seu irmão, mas não repara na trave que está no seu próprio?
4 Kankunapa ñawikichipi kaspishina tiyaykaptin ¿imashnatí animukunkichi wawkikichita willayta: “Ñuka ñawikimanta chay susilluta surkunayani” nishpa?
4 Ou como você dirá a seu irmão: “Deixe que eu tire o cisco do seu olho”, quando você tem uma trave no seu próprio?
5 Chayta rimashpaykichi allipi tukushpa mana allikunata ruraykankichi. Chayrayku willaykichi: Kikikichipa ñawikichimanta chay kaspitashina surkuychi. Chaypira atipankichi wawkikichipa ñawinmanta chay taksha susillutashina surkupuyta.
5 Hipócrita! Tire primeiro a trave do seu olho e então você verá claramente para tirar o cisco do olho do seu irmão.
6 Chaymanta Tata Diospa rimananta sinchi shunkuyuk mana kasunayak runakunata ama yachachiychichu. Chay laya runakunata yachachiptikichika iden piña allkushina chiknishushpaykichi makashunkichiman. Paykunata yachachishpaykichika kuchikunapa alli perlaskunatashina wishchuykankichi. Chay laya runakuna Tata Diospa rimananta mana nimatashina kawansapa. Chayrayku ama paykunata yachachiychichu.
6 — Não deem aos cães o que é santo, nem joguem as suas pérolas diante dos porcos, para que estes não as pisem com os pés e aqueles, voltando-se, não estraçalhem vocês.
7 Chaymanta munanaykichita Tata Diosta mañaychi. Chashna mañaptikichi payka kushunkichi. Munanaykichita maskaychi. Maskashpaykichi tarinkichi. Tata Dios yanapashunaykichipa munashpaykichi payta roygaychi. Chashna roygaptikichi payka punkuta kicharikshina yanapashunkichi.
7 — Peçam e lhes será dado; busquem e acharão; batam, e a porta será aberta para vocês.
8 Tata Diosta mañashpaykichi chaskinkichi. Tata Diosta maskashpaykichi tarinkichi. Tata Diosta roygaptikichi payka punkuta kicharikshina yanapashunkichi.
8 Pois todo o que pede recebe; o que busca encontra; e, a quem bate, a porta será aberta.
9 Kankunapa wambraykichi panta mañashuptikichi ¿ariya rumitachu kunkichiman?
9 Ou quem de vocês, se o filho pedir pão, lhe dará uma pedra?
10 Challwata mañashuptikichi ¿ariya machakuytachu kunkichiman?
10 Ou, se pedir um peixe, lhe dará uma cobra?
11 Kankuna mana alli rurak kaykashpaykichipish wambraykichita allikunata kunkichi. Sielupi kawsak Tata Diosnikichita mañaptikichi payka ashwan allimakunata kushunkichi.
11 Ora, se vocês, que são maus, sabem dar coisas boas aos seus filhos, quanto mais o Pai de vocês, que está nos céus, dará coisas boas aos que lhe pedirem?
12 Kankuna munankichi runamasikichi kuyashushpaykichi allita yanapashunaykichipa. Chashnashina kankunapish runamasikichita allita yanapaychi. Moises kamachikunankunapi ñawpa yachachikuk runakuna killkadunpi chayllata yachachikurkansapa.
12 — Portanto, tudo o que vocês querem que os outros façam a vocês, façam também vocês a eles; porque esta é a Lei e os Profetas.
13 Kankuna llañu punkutashina yaykuychi. Aypa runakuna kikinkunapa munanankunallata rurashpa kawsansapa. Paykunaka iden anchu punkutashina yaykushpa alli kicharidu ñantashina puriykansapa. Chay alli kicharidu ñantashina purishpankuna mana tukuyniyuk ninapi chayankasapa.
13 — Entrem pela porta estreita! Porque larga é a porta e espaçoso é o caminho que conduz para a perdição, e são muitos os que entram por ela.
14 Chaymanta mana aypa runakunachu Tata Diospa munananllata rurashpa kawsansapa. Paykunaka iden llañu punkutashina yaykushpa llañu ñantashina padesishpa purinsapa. Chay llañu ñantashina purishpankuna sielupi chayankasapa.
14 Estreita é a porta e apertado é o caminho que conduz para a vida, e são poucos os que o encontram.
15 Llulla yachachikuk runakuna rimansapa Tata Diospa rimananta allita yachachikuykanankunata. Kankunaka paykunamanta allita kuydanakuychi ama llullachishunaykichipa. Paykunaka iden ovejashina alli modoyuk tukunsapa. Chaykamanka manchanapa pumashina llullachikushpa wakllichishunayankichi.
15 — Cuidado com os falsos profetas, que se apresentam a vocês disfarçados de ovelhas, mas por dentro são lobos vorazes.
16 Llullachikuk runakunata kawsanankunamanta riksinkichi. Mash yuyaychi. Kashayuk kaspi mana uvakunatachu wayuchakun. Nima chupukasha wayuchakunchu igo wayuta. Chashnashinami chay llulla yachachikuk runakunapish Tata Diospa rimananta mana kuskatachu yachachikunsapa.
16 Pelos seus frutos vocês os conhecerão. Por acaso se colhem uvas de espinheiros ou figos de ervas daninhas?
17 Suk alli kaspi alli wayukunata wayuchakun. Mana alli kaspi mana alli wayukunata wayuchakun.
17 Assim, toda árvore boa produz frutos bons, porém a árvore má produz frutos maus.
18 Suk alli kaspika manami wayuchakunchu mana alli wayukunata. Mana alli kaspika manami wayuchakunchu alli wayukunata.
18 A árvore boa não pode produzir frutos maus, e a árvore má não pode produzir frutos bons.
19 Ñukanchi mana alli wayuyuk kaspikunata kuchushpa rupachinchi. Chashnashina llulla yachachikukkunata Tata Dios churanka mana tukuyniyuk ninapi.
19 Toda árvore que não produz bom fruto é cortada e jogada no fogo.
20 Kankuna chay mana alli yachachikukkunata mana alli ruranankunamanta riksinkichi llulla yachachikukkuna kanankunata.
20 Assim, pois, pelos seus frutos vocês os conhecerão.
21 Tatayni Diospa munananta rurak runakunalla paypa mandunpi yaykunkasapa. Chay llullakuk runakuna: “Señor, Señor” willawashpankunapish mana allita rurashpa kawsansapa. Chayrayku paykunaka manami Tata Diospa mandunpi yaykunkasapachu.
21 — Nem todo o que me diz: “Senhor, Senhor!” entrará no Reino dos Céus, mas aquele que faz a vontade de meu Pai, que está nos céus.
22 Ñuka kashkan shamuptini chay llullachikuk runakuna willawankasapa: “Señor, ñukaykuna shutikita rimashpa yachachikurkanisapa. Shutikita rimashpa runakunamanta supaykunata llukshichirkanisapa. Shutikita rimashpa aypa milagrukunata rurarkanisapa.”
22 Muitos, naquele dia, vão me dizer: “Senhor, Senhor, nós não profetizamos em seu nome? E em seu nome não expulsamos demônios? E em seu nome não fizemos muitos milagres?”
23 Chashna willawaptinkunapish willashasapa: “Kankunataka manami riksiykichichu. Mana allita rurashpa kawsashkaykichirayku ñukamanta ashuychi.”
23 Então lhes direi claramente: “Eu nunca conheci vocês. Afastem-se de mim, vocês que praticam o mal.”
24 Chayrayku willaykichi: Kankuna yachachikushkaynita uyarishpa chayta kasunaykichi tiyan. Chashna kasushpa kawsashpaykichi yachaysapa runa kankichi. Suk yachaysapa runa wasinta rurashpa sinchi allpapi uku ukuta aspishpa ruran.
24 — Todo aquele, pois, que ouve estas minhas palavras e as pratica será comparado a um homem prudente que construiu a sua casa sobre a rocha.
25 Chaymanta sukaman tamyaptin yaku llokllashpa wasita kirpaptin sinchita wayraptin chay alli ruradu wasika mana urmankachu. Kankuna allita kasuwashpa kawsashpaykichika sinchi allpapi wasinta rurak runakunashinami kankichi.
25 Caiu a chuva, transbordaram os rios, sopraram os ventos e bateram com força contra aquela casa, e ela não desabou, porque tinha sido construída sobre a rocha.
26 Chaymanta kankuna yachachikunaynita uyarishpalla mana kasuwashpaykichika suk mana alli yuyaykuk runashina kankichi. Suk mana alli yuyaykuk runa wasinta rurashpa ñupu likidu allpapi ruran. Chay laya ruradu wasika mana sinchikunchu.
26 E todo aquele que ouve estas minhas palavras e não as pratica será comparado a um homem insensato que construiu a sua casa sobre a areia.
27 Sukaman tamyaptin yaku llokllaptin sinchita wayraptin chay mana alli yuyaykuk runapa wasin kunanlla urmapun. Sukaman allita wakllin. Kankunaka yachachikunaynita mana kasushpaykichika wakllichinakunkichi.
27 Caiu a chuva, transbordaram os rios, sopraram os ventos e bateram com força contra aquela casa, e ela desabou, sendo grande a sua ruína.
28 — ausente —
28 Quando Jesus acabou de proferir estas palavras, as multidões estavam maravilhadas com a sua doutrina,
29 — ausente —
29 porque ele as ensinava como quem tem autoridade, e não como os escribas.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.