Mateus 6
Tata Diospa Mushuk Rimanan (QVSNT) vs NTLH
1 Chaymanta ama ni pita yanapaychichu runakuna alabashunankunallapa. Alabashunankunallapa yanapaptikichi sielupi kawsak Tata Dioska manami nima premyuta kushunkichichu.
1 — Tenham o cuidado de não praticarem os seus deveres religiosos em público a fim de serem vistos pelos outros. Se vocês agirem assim, não receberão nenhuma recompensa do Pai de vocês, que está no céu.
2 Chayrayku mana nimayuk runakunata yanapashpaykichi ama ni pita willaychichu. Llullachikuk runakuna kallikunapi tantanakunankuna wasikunapi tukuy pita willansapa mana nimayukkunata yanapashkankunata. Munansapa tukuy runakuna rimanankunapa alli rurak kanankunata. Ñuka willaykichi chay alabanakunankunalla premyunkuna kananta.
2 — Quando você der alguma coisa a uma pessoa necessitada, não fique contando o que fez, como os hipócritas fazem nas
3 Kankuna mana nimayuk runata yanapashpaykichi ama ni pita nima kuyadu amiguykichita willaychichu.
3 Mas você, quando ajudar alguma pessoa necessitada, faça isso de tal modo que nem mesmo o seu amigo mais íntimo fique sabendo do que você fez.
4 Pakallalla yanapaptikichi Tata Dioska tukuy alli rurashkaykichita yachashpa premyuykichita kushunkichi.
4 Isso deve ficar em segredo; e o seu Pai, que vê o que você faz em segredo, lhe dará a recompensa.
5 Chaymanta Jesuska willarkansapa:
5 — Quando vocês orarem, não sejam como os hipócritas. Eles gostam de orar de pé nas
6 Kankuna orashpaykichi wasikichi ukupi yaykuychi. Punkuta wichkashpa sapallaykichilla Tata Diosnikichiwan parlaychi. Pakallalla oraptikichi payka uyarishpa premyuykichita kushunkichi.
6 Mas você, quando orar, vá para o seu quarto, feche a porta e ore ao seu Pai, que não pode ser visto. E o seu Pai, que vê o que você faz em segredo, lhe dará a recompensa.
7 Ama oraychichu chay mana judiyu runakunashina. Paykunaka amañansapa Tata Diosta mañayta kuti kuti chayllata rimashpa. Yuyansapa kuti kuti chayllata mañashpa Tata Dios ashwan allita uyarinankunata.
7 — Nas suas orações, não fiquem repetindo o que vocês já disseram, como fazem os pagãos. Eles pensam que Deus os ouvirá porque fazem orações compridas.
8 Kankuna orashpaykichi ama paykunashina mañaychichu. Manara mañaptikichira Tataykichi Dios tukuy munanaykichita yachan.
8 Não sejam como eles, pois, antes de vocês pedirem, o Pai de vocês já sabe o que vocês precisam.
9 Chayrayku kashna oraychi:
9 Portanto, orem assim:
10 Munanisapa tukuy runakunata kamachinaykipa.
10 Venha o teu
11 Tukuy diya mikunaynikunata kuwaysapa.
11 Dá-nos hoje o alimento que precisamos.
12 Runamasinikuna mana allita rurawaptinkuna ñukaykuna perdonanisapa.
12 Perdoa as nossas ofensas
13 Supaymanta amachawaysapa.
13 E não deixes que sejamos tentados,
14 Chaymanta willaykichi: Runamasikichi mana allita rurashuptikichika perdonanaykichi tiyan. Kankuna perdonaptikichika sielupi kawsak Tata Dios kankunatapish mana alli rurashkaykichimanta perdonashunkichi.
14 — Porque, se vocês perdoarem as pessoas que ofenderem vocês, o Pai de vocês, que está no céu, também perdoará vocês.
15 Mana alli rurashuknikichita mana perdonaptikichika Tata Diospish manami kankunataka perdonashunkichichu.
15 Mas, se não perdoarem essas pessoas, o Pai de vocês também não perdoará as ofensas de vocês.
16 Allipi tukushpa llullachikuk runakuna churadu diyakunapi mikunata sasinsapa Tata Diosta kushichinankunapa. Paykuna sukaman munansapa tukuy pi yachanankunapa sasiykanankunata. Llakidu uyayuk tukunsapa tukuy pi kawashpa llakichinankunapa. Chashna runamasinkuna alabashpankuna premyuntashina kunsapa. Tata Dios manami nimata kunkasapanachu. Kankunaka mikunata sasishpaykichika ama paykunashina ruraychichu.
16 — Quando vocês jejuarem, não façam uma cara triste como fazem os hipócritas, pois eles fazem isso para todos saberem que eles estão jejuando. Eu afirmo a vocês que isto é verdade: eles já receberam a sua recompensa.
17 Tata Diosta kushichinaykichipa mikunata sasishpaykichika chuya chuyata uyaykichita mayllaychi.
17 Mas você, quando jejuar, lave o rosto e penteie o cabelo
18 Allita allichanakuychi ama ni pi yachanankunapa sasiykanaykichita. Tataykichi Diosllami mikunata sasinaykichita yachashpa premyuykichita kushunkichi.
18 para os outros não saberem que você está jejuando. E somente o seu Pai, que não pode ser visto, saberá que você está jejuando. E o seu Pai, que vê o que você faz em segredo, lhe dará a recompensa.
19 Ama kay allpapi rikchak layaykichita mirachishpa kawsaychichu. Tukuy laya kay allpapi kuruyan ismayan. Chaymanta suwa runakuna yaykushpankuna chay tiyakkunata apansapa.
19 — Não ajuntem riquezas aqui na terra, onde as traças e a ferrugem destroem, e onde os ladrões arrombam e roubam.
20 Kankuna Tata Diosta allita kasushpa kawsaptikichi sielupi tiyapushunaykichi aypayaykan. Chaypi suwakuna manana yaykunkasapanachu apanankunapa. Chaypi mana nima laya kuruyanchu nima ismayanchu.
20 Pelo contrário, ajuntem riquezas no céu, onde as traças e a ferrugem não podem destruí-las, e os ladrões não podem arrombar e roubá-las.
21 Sielupi tiyapushunaykichita tukuy shunku munashpaykichi chayllata yuyashpa kawsankichi.
21 Pois onde estiverem as suas riquezas, aí estará o coração de vocês.
22 Ñawinchikuna kuerpunchikunapa lusninshina. Yuyayninchikuna shunkunchikunapa lusninshina. Kankuna allikunata yuyashpaykichi allita rurashpa kawsankichi. Allita rurashpa kawsashpaykichi luspishina kawsaykankichi.
22 — Os olhos são como uma luz para o corpo: quando os olhos de vocês são bons, todo o seu corpo fica cheio de luz.
23 Chaymanta ñawikichi mana allita kawakuptinkuna tutapishina kawsankichi. Kankuna mana allikunata yuyashpaykichi mana allita rurashpa tutapishina kawsankichi. Chaymanta mana allikunata yuyashpaykichika allita rurashpa kawsashkaykichimanta Tata Diosmanta ashushpaykichi sukaman ashwan tuta likidupishina kawsankichi.
23 Porém, se os seus olhos forem maus, o seu corpo ficará cheio de escuridão. Assim, se a luz que está em você virar escuridão, como será terrível essa escuridão!
24 Suk runa mana atipanchu chay ratulla ishkay patronpi trabajayta. Sukllallata kasunan tiyan. Suk patronninta kasushpa sukta manana kasunnachu. Kankuna chay trabajador runashina kankichi. Kullkiyayta munashpalla kawsashpaykichika manana atipankichinachu Tata Diosta kasushpa kawsayta.
24 — Um escravo não pode servir a dois donos ao mesmo tempo, pois vai rejeitar um e preferir o outro; ou será fiel a um e desprezará o outro. Vocês não podem servir a Deus e também servir ao dinheiro.
25 Chayrayku allita willaykichi: Ama turbachinakushpa yuyaychichu imatami mikusha upyasha imatami llachapakusha nishpa. Tata Dios nasishkanchikuna diyamanta wiwawanchisapa. ¿Manachu mikunanchikunatapish llachapanchikunatapish kuwanchisapa?
25 — Por isso eu digo a vocês: não se preocupem com a comida e com a bebida que precisam para viver nem com a roupa que precisam para se vestir. Afinal, será que a vida não é mais importante do que a comida? E será que o corpo não é mais importante do que as roupas?
26 Mash kawaychi imashnami pishkillukuna pawashpa kawsansapa nishpa. Paykunaka mana nima murukunata tarpunsapachu. Paykunapa nima muru wakaychana wasinkuna tiyapunsapachu. Mana nima murukunata tarpuptinkunapish sielupi kawsak Tata Diosnikichi aypa mikunankunata kunsapa. Tata Dioska pishkillukunamanta kankunata ashwan allita kuyashunkichi. Chayrayku rikchak layata kushunkichi.
26 Vejam os passarinhos que voam pelo céu: eles não semeiam, não colhem, nem guardam comida em depósitos. No entanto, o Pai de vocês, que está no céu, dá de comer a eles. Será que vocês não valem muito mais do que os passarinhos?
27 Kankunaka sukaman turbachinakushpa ¿atipankichimanchu ashwanta kawsayta?
27 E nenhum de vocês pode encompridar a sua vida, por mais que se preocupe com isso.
28 Mana ni chayta atipashpaykichika ¿imapatí llachapaykichillapi yuyashpa turbakunkichi? Mash kawaychi chay allima sisakunata. Chaykunaka mana nima trabajansapachu nima puchkakunsapachu. Mana trabajashpankunapish sukaman allima rikurinsapa.
28 — E por que vocês se preocupam com roupas? Vejam como crescem as flores do campo: elas não trabalham, nem fazem roupas para si mesmas.
29 Ñawpa kamachikuk Salomonpa llachapankuna sukaman allima rikurirkan. Kay sisakuna paypa llachapanmanta ashwan allimata rikurinsapa.
29 Mas eu afirmo a vocês que nem mesmo Salomão, sendo tão rico, usava roupas tão bonitas como essas flores.
30 Tata Dios kiwakunata wiñachin sisanankunapa. Chay sisakuna suk diyallapa allimata rikurinsapa. Chaymanta ñukanchikuna rupachinchisapa. ¿Imapatí mana kreyikunkichi Tata Dios chay sisakunamanta kankunata ashwan allimata mudachishunaykichita?
30 É Deus quem veste a erva do campo, que hoje dá flor e amanhã desaparece, queimada no forno. Então é claro que ele vestirá também vocês, que têm uma fé tão pequena!
31 Chayrayku ama sukaman turbachinakuychichu yuyaykushpa imatami mikusha imatami upyasha imatami mudakusha nishpa.
31 Portanto, não fiquem preocupados, perguntando: “Onde é que vamos arranjar comida?” ou “Onde é que vamos arranjar bebida?” ou “Onde é que vamos arranjar roupas?”
32 Tata Diosta mana kasushpa kawsak runakuna chaykunallata yuyaykushpalla kawsansapa. Ama paykunashina kawsaychichu. Kankunapaka tiyanmi alli kuydakuk yanapakuk Tata Diosnikichi. Paymi allita yachan imakunami illashunkichi nishpa.
32 Pois os pagãos é que estão sempre procurando essas coisas. O Pai de vocês, que está no céu, sabe que vocês precisam de tudo isso.
33 Kankunapa kuydakuk Tata Diosnikichi tiyaptin ashwanta munaychi paypa mandunpi kawsayta. Paypa munashkankunata rurashpa kawsaptikichi paymi tukuy layata kushunkichi.
33 Portanto, ponham em primeiro lugar na sua vida o
34 Tukuy diya Tata Dios rikchak layata kushuptikichi ama turbakushpa rimaychichu: “Kaya ¿imatatí mikuni imatatí llachapakuni?” nishpa. Kayantinpish Tata Dioska kuyashushpaykichi yanapashunkichi. Chayrayku kayapa kaya washanpa ama sukaman turbachinakushpa llakiychichu.
34 Por isso, não fiquem preocupados com o dia de amanhã, pois o dia de amanhã trará as suas próprias preocupações. Para cada dia bastam as suas próprias dificuldades.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.