Mateus 5
Tata Diospa Mushuk Rimanan (QVSNT) vs VC
1 Chaymanta Jesuska chay aypa runakunata kawashpa suk taksha urku sawanman rirkan. Chaypi tiyariptin disipulunkuna laduncharkansapa.
1 Vendo aquelas multidões, Jesus subiu à montanha. Sentou-se e seus discípulos aproximaram-se dele.
2 Chaypina Jesus kallarirkan yachachiysapata.
2 Então abriu a boca e lhes ensinava, dizendo:
3 Willarkansapa:
3 Bem-aventurados os que têm um coração de pobre, porque deles é o Reino dos céus!
4 Llakidu kashpaykichipish kushikuypuru kankichi. Kankunata Tata Dios kuyashushpaykichi kushichishunkichi.
4 Bem-aventurados os que choram, porque serão consolados!
5 Kankuna kikikichi mana alabanakushpaykichi runamasikichiwan mana piñanakushpaykichi kushikuypuru kankichi. Tukuy allpapi maypipish kaptikichi Tata Dios yanapashunkichi kushichishunkichi.
5 Bem-aventurados os mansos, porque possuirão a terra!
6 Kankuna yakuta munakshina mikuyta munakshina Tata Diospa munananta ruranayashpaykichi kushikuypuru kankichi. Tata Dios kankunata kushichishunkichi.
6 Bem-aventurados os que têm fome e sede de justiça, porque serão saciados!
7 Kankuna runamasikichita llakichishpa yanapashpaykichi kushikuypuru kankichi. Tata Dios kankunatapish llakichishushpaykichi yanapashunkichi.
7 Bem-aventurados os misericordiosos, porque alcançarão misericórdia!
8 Tukuy shunku Tata Diosllata kuyashpaykichi kushikuypuru kankichi. Kankunaka Tata Diostami kawankichi.
8 Bem-aventurados os puros de coração, porque verão Deus!
9 Kankuna runamasikichita yanapashpaykichi kuyanakushpa kawsanankunapa kushikuypuru kankichi. Tata Dios kankunata willashunkichi wambrankuna kanaykichita.
9 Bem-aventurados os pacíficos, porque serão chamados filhos de Deus!
10 Tata Diospa munananta rurashkaykichirayku runakuna chiknishuptikichi kushikuypuru kankichi. Tata Diospa mandunpi kawsaykankichi.
10 Bem-aventurados os que são perseguidos por causa da justiça, porque deles é o Reino dos céus!
11 Ñukata kreyiwashkaykichirayku runamasikichi piñayashuptikichi makashuptikichi llullakushpa yuyashuptikichi kushikuypuru kankichi.
11 Bem-aventurados sereis quando vos caluniarem, quando vos perseguirem e disserem falsamente todo o mal contra vós por causa de mim.
12 Kankunatashina ñawpa yachachikukkunatapish chiknishpankuna sufrichirkansapa. Tata Dios kankunata sielupi premyuykichita kushunkichi. Chayrayku sukaman kushikuychi. Kushikushpalla kawsaychi.
12 Alegrai-vos e exultai, porque será grande a vossa recompensa nos céus, pois assim perseguiram os profetas que vieram antes de vós.
13 Kankuna runamasikichita yachachishpa yanapashpaykichi alli kachishinami kankichi. Allpayadu kachi mananami nima layapi kachiyamunkanachu. Chashna mana alli kaptin wishchunchi tukuy pi sarunanpa.
13 Vós sois o sal da terra. Se o sal perde o sabor, com que lhe será restituído o sabor? Para nada mais serve senão para ser lançado fora e calcado pelos homens.
14 — ausente —
14 Vós sois a luz do mundo. Não se pode esconder uma cidade situada sobre uma montanha
15 — ausente —
15 nem se acende uma luz para colocá-la debaixo do alqueire, mas sim para colocá-la sobre o candeeiro, a fim de que brilhe a todos os que estão em casa.
16 Chayrayku allillata rurashpa kawsaychi. Tukuy runamasikichita yanapaychi paykunapish sielupi kawsak Tata Diosnikichita kuyashpa alabanankunapa.
16 Assim, brilhe vossa luz diante dos homens, para que vejam as vossas boas obras e glorifiquem vosso Pai que está nos céus.
17 Ñawpa tiempu Tata Dioska awilunchikunata yachachirkansapa kamachikunankunata kasushpa kawsanankunapa. Tukuy chayta alli yachachikuk runakuna killkarkansapa. Ñukaka shamushkani tukuy chay killkadunkunapi rimashkanta rurak. Manami shamushkanichu willaknikichi amana chay killkadunkunata kasunaykichipa.
17 Não julgueis que vim abolir a lei ou os profetas. Não vim para os abolir, mas sim para levá-los à perfeição.
18 Mash allita uyariwaychi. Tata Dios tukuy rimashkanta ruranan tiyan. Allpa sielu kullunan diyakaman mana ni pi Tata Diospa rimashkanta chinkachinkachu.
18 Pois em verdade vos digo: passará o céu e a terra, antes que desapareça um jota, um traço da lei.
19 Chaymanta ichara kankuna Tata Dios kamachikushkanta mana kasunkichimanchu chayka manami kasunapachu nishpa. Chaymanta ichara runamasikichitapish yachachinkichiman ama kasunankunapa. Chashna mana kasuptikichi Tata Dios willashunkichi mandunpi mana alli sirvikuk kanaykichita.
19 Aquele que violar um destes mandamentos, por menor que seja, e ensinar assim aos homens, será declarado o menor no Reino dos céus. Mas aquele que os guardar e os ensinar será declarado grande no Reino dos céus.
20 Allita willaykichi. Moisespa killkadunta yachachikuk runakunawan fariseo runakuna rimansapa Tata Dios kamachikushkankunata kasuykanankunata. Chashna rimashpapish manami allitachu kasuykansapa. Kankuna paykunamanta ashwan allita kasunaykichi tiyan. Mana paykunamanta ashwan allita kasushpaykichika manami Tata Diospa mandunpichu kawsankichi.
20 Digo-vos, pois, se vossa justiça não for maior que a dos escribas e fariseus, não entrareis no Reino dos céus.
21 Kankuna yachashkankichi Moises awilunchikunata willashkankunata: “Ama runamasikichita wañuchiychichu. Wañuchiptikichika llakta kamachikuk runa kankunatapish kastigashunaykichi tiyan.”
21 Ouvistes o que foi dito aos antigos: Não matarás, mas quem matar será castigado pelo juízo do tribunal.
22 Chayta yachaptikichipish ñukami willaykichi: Kankuna runamasikichita chikniptikichika llakta kamachikuk runa kastigachishunaykichi tiyan. Chaymanta kankuna runamasikichita mana allita willashpa piñachiptikichika chay ashwan sinchi awtoridarkuna kastigachishunaykichi tiyan. Chaymanta runamasikichita maldisiptikichika Tata Dios mana tukuyniyuk ninapi kastigashunaykichi tiyan.
22 Mas eu vos digo: todo aquele que se irar contra seu irmão será castigado pelos juízes. Aquele que disser a seu irmão: Raca, será castigado pelo Grande Conselho. Aquele que lhe disser: Louco, será condenado ao fogo da geena.
23 Tata Diospa wasinman ofrendata apashpayki ichara yuyankiman suk runata sientichishkaykita.
23 Se estás, portanto, para fazer a tua oferta diante do altar e te lembrares de que teu irmão tem alguma coisa contra ti,
24 Chayta yuyashpayki manarapish ofrenda churanapi ofrendaykita churashpara rillay chay sientichishkayki runawan perdonanakuk. Chashna perdonanakushpana kutiy ofrendaykita Tata Diospa churak.
24 deixa lá a tua oferta diante do altar e vai primeiro reconciliar-te com teu irmão; só então vem fazer a tua oferta.
25 Ichara suk runata debiptiki payka awtoridarpi mañakukushunkiman. Manarapish awtoridarpi chayashpaykichira paywan allita parlashpa allichay amana awtoridarpi yaykuchishunaykipa. Awtoridarpi chatashuptikika guardiyata willanka karselpi churashunaykipa.
25 Entra em acordo sem demora com o teu adversário, enquanto estás em caminho com ele, para que não suceda que te entregue ao juiz, e o juiz te entregue ao seu ministro e sejas posto em prisão.
26 Allita willayki: Tukuy debinaykita kutichinaykikaman karselmanta mana llukshinkimanchu.
26 Em verdade te digo: dali não sairás antes de teres pago o último centavo.
27 Chaymanta kankuna yachashkankichi Moises awilunchikunata willashkanta: “Ama chikan warmiwan uchallikushpa kawsaychichu.”
27 Ouvistes que foi dito aos antigos: Não cometerás adultério.
28 Chayta yachaptikichipish ñukami willaykichi: Suk warmiwan puñuyta munashpaykichika ñami yuyaynikichipi uchallikushkankichina.
28 Eu, porém, vos digo: todo aquele que lançar um olhar de cobiça para uma mulher, já adulterou com ela em seu coração.
29 Chayrayku ñawiki uchallichishuptikika surkushpa wishchuy ama kashkan uchallichishunanpa. Ashwan alli kanman suk ñawikillawan kawsanaykipa ama chay mana tukuyniyuk ninaman rinaykipa.
29 Se teu olho direito é para ti causa de queda, arranca-o e lança-o longe de ti, porque te é preferível perder-se um só dos teus membros, a que o teu corpo todo seja lançado na geena.
30 Chaymanta ichara makikiwan sukaman mana allita rurayta munankiman. Chay makikita tipiy amana nima mana allita ruranaykipana. Ashwan alli kanman suk makikillawan kawsanaykipa ama tukuy kuerpuykiwan mana tukuyniyuk ninaman rinaykipa.
30 E se tua mão direita é para ti causa de queda, corta-a e lança-a longe de ti, porque te é preferível perder-se um só dos teus membros, a que o teu corpo inteiro seja atirado na geena.
31 Chaymanta ñawpa awilunchikuna rimarkansapa: Warmikichita wishchunayashpaykichika rillaychi awtoridarpi killkachinakuk: “Kay warmitaka mananami munaninachu.”
31 Foi também dito: Todo aquele que rejeitar sua mulher, dê-lhe carta de divórcio.
32 Chashna awilunchikuna rimaptinkunapish ñukami willaykichi: Warmikichi mana chikan ullkuwan uchallikuptinka ama wishchuychichu. Mana uchallikuk warmikita wishchushpaykichika kachaykankichi chikan ullkuwan uchallikunanpa. Wishchudu warmiwan kasarak ullkupish uchallikunmi.
32 Eu, porém, vos digo: todo aquele que rejeita sua mulher, a faz tornar-se adúltera, a não ser que se trate de matrimônio falso; e todo aquele que desposa uma mulher rejeitada comete um adultério.
33 Chaymanta Jesuska willarkansapa:
33 Ouvistes ainda o que foi dito aos antigos: Não jurarás falso, mas cumprirás para com o Senhor os teus juramentos.
34 Chayta yachaptikichipish ñukami willaykichi: Suk imata ruranaykichipa rimashpaykichika mana jurashpalla ruraychi. Tata Dios sielumanta kamachikuykan. Chayrayku suk imata ruranaykichipa ama sielupa shutinpi juraychichu.
34 Eu, porém, vos digo: não jureis de modo algum, nem pelo céu, porque é o trono de Deus;
35 Kay allpapipish Tata Dios kamachikuykan. Chayrayku suk imata ruranaykichipa rimashpaykichika ama allpapa shutinpi juraychichu. Jerusalen llakta sukaman sinchi kamachikuk Tata Diospa llaktanmi. Chayrayku ama Jerusalenpa shutinpi juraychichu.
35 nem pela terra, porque é o escabelo de seus pés; nem por Jerusalém, porque é a cidade do grande Rei.
36 Chaymanta mana chukchaykichita atipankichichu yanayachiyta nima yurakyachiyta. Chayrayku ama kikikichipa shutikichipi juraychichu.
36 Nem jurarás pela tua cabeça, porque não podes fazer um cabelo tornar-se branco ou negro.
37 Kankuna willashpaykichika ariya rurasha nishpa ruranaykichi tiyan. Willashpaykichika manami rurashachu nishpa ama ruraychichu. Ashwanta rimashpaykichika mana allitachu rimaykankichi.
37 Dizei somente: Sim, se é sim; não, se é não. Tudo o que passa além disto vem do Maligno.
38 Ñawpa awilunchikuna yachachikurkansapa: “Makanakushpa suk runa llaktamasinpa ñawinta surkupuptinka kirunta polvoptinka paypapish awtoridar ñawinta surkuchipunan tiyan kirunta polvochipunan tiyan.”
38 Tendes ouvido o que foi dito: Olho por olho, dente por dente.
39 Chayta yachachiptinkunapish willaykichi: Suk sakra runa imatapish kaptin rurashuptikichi ama kutipaychichu. Suk ladu uyaykichipi sakmashuptikichika suk ladutapish kuychi.
39 Eu, porém, vos digo: não resistais ao mau. Se alguém te ferir a face direita, oferece-lhe também a outra.
40 Chaymanta suk runa mañakukushuptikichi kamisaykichita kichushunaykichipa ama michaychichu apananpa. Sakuykichitapish kuychi.
40 Se alguém te citar em justiça para tirar-te a túnica, cede-lhe também a capa.
41 Chaymanta ichara suk kamachikuk runa mana pagarashushpaykichi suk kargata aparichishunkichiman suk kilometruta. Chay kargata ishkay kilometruta apapuychi.
41 Se alguém vem obrigar-te a andar mil passos com ele, anda dois mil.
42 Chaymanta llaktamasikichi ima tiyashuknikichita mañashuptikichi kuychilla. Suk imata mañashuptikichi suknin diya kutichishunaykichipa mana michashpa kuychilla.
42 Dá a quem te pede e não te desvies daquele que te quer pedir emprestado.
43 Chaymanta Jesuska willarkansapa:
43 Tendes ouvido o que foi dito: Amarás o teu próximo e poderás odiar teu inimigo.
44 Chashna yachachiptinkunapish ñukami willaykichi: Kankuna chiknishuk runakunatapish kuyaychilla. Maldisishuptikichika Tata Diosta roygaychi yanapanankunapa. Chiknishuptikichika allita yanapaychi. Sufrichishuptikichika paykunapa oraychi.
44 Eu, porém, vos digo: amai vossos inimigos, fazei bem aos que vos odeiam, orai pelos que vos {maltratam e} perseguem.
45 Kankunaka allita rurashpa kawsashpaykichi sielupi kawsak Tata Diospa wambrankuna kankichi. Paymi intita llukshichimun alli rurak runakunapa mana alli rurak runakunapapish. Tata Dios tamyachimun tukuy alli rurak runakunapa tukuy mana alli rurak runakunapapish.
45 Deste modo sereis os filhos de vosso Pai do céu, pois ele faz nascer o sol tanto sobre os maus como sobre os bons, e faz chover sobre os justos e sobre os injustos.
46 Chay romano awtoridarpa kobrakuk runakuna mana alli rurak kashpankunapish yanapanakukmasinkunallawan kuyanakunsapa. Kankuna kuyanakukmasikichillata kuyashpaykichika paykunamanta mana ashwan allitachu ruraykankichi. Tata Dioska mana nima premyuta kushunkichichu.
46 Se amais somente os que vos amam, que recompensa tereis? Não fazem assim os próprios publicanos?
47 Kankuna ayllupuralla rimachinakushpaykichika Tata Diosta mana riksik runakunamanta mana ashwan allitachu ruraykankichi. Paykunapish kuyanakukmasinkunallata rimachinsapa.
47 Se saudais apenas vossos irmãos, que fazeis de extraordinário? Não fazem isto também os pagãos?
48 Kankunaka sielupi kawsak Tata Diosnikichishina tukuy runakunata kuyashpa kawsanaykichi tiyan.
48 Portanto, sede perfeitos, assim como vosso Pai celeste é perfeito.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.