Mateus 24
Tata Diospa Mushuk Rimanan (QVSNT) vs NTLH
1 Chayta yachachikushkanwasha Jesuska Tata Diospa wasinmanta llukshirkan. Riykaptin ñukaykuna ladunchashpa willarkanisapa:
1 Jesus saiu do pátio do Templo, e, quando já estava indo embora, os seus discípulos chegaram perto dele e chamaram a sua atenção para os edifícios do Templo.
2 Chashna kawachiptinikuna Jesuska willawarkansapa:
2 Então ele disse:
3 Chaymanta Jesus Olivos urkuman rirkan. Chaypi tiyariptin ñukaykunalla ladunchashpaynikuna tapurkanisapa:
3 Jesus estava sentado no monte das Oliveiras. Então os discípulos chegaram perto dele e lhe perguntaram em particular: — Conte para nós quando é que isso vai acontecer. Que sinal haverá para mostrar que chegou o tempo de o senhor voltar e de tudo acabar?
4 Chaypina Jesuska willawarkansapa:
4 Jesus respondeu:
5 Manara kutimuptinira aypa runakuna shamunkasapa ñukapi tukushpa willashuknikichi: “Ñukami kani Tata Diosmanta shamudu salvakuk runa.” Chashna rimashpankuna aypa runakunata llullachinkasapa.
5 Porque muitos vão aparecer fingindo ser eu e dizendo: “Eu sou o
6 Kankuna uyarinkichi runakuna chikninakushpankuna kaypi chaypi makanakushpa wañuchinakunankunata. Chayta uyarishpaykichi ama manchakuychichu. Chashna makanakushpa wañuchinakushpalla kawsanankuna tiyan. Chashna kaptinpish manara tukunan tiempurachu.
6 Não tenham medo quando ouvirem o barulho de batalhas ou notícias de guerras. Tudo isso vai acontecer, mas ainda não será o fim.
7 Suk partipi kawsak runakuna chikan llaktapi kawsakkunawan sukaman chikninakushpankuna makanakushpa wañuchinakunkasapa. Chaymanta aypa llaktakunapi sinchi yarkay tiyanka. Aypa llaktakunapi allpa sinchita kuyunka.
7 Uma nação vai guerrear contra outra, e um país atacará outro. Em vários lugares haverá falta de alimentos e tremores de terra.
8 Chashna runakuna chaykunawan sukaman sufrishpankuna ashwantara sufrinkasapa.
8 Essas coisas serão como as primeiras dores de parto.
9 Chaypina chiknishuk runakuna awtoridarkunapi chatashunkichi sufrichishunaykichipa. Ñukata kreyiwashpa kawsashkaykichirayku tukuy llaktakunapi aypa runakuna chiknishushpaykichi wañuchishunkichi.
9 — Depois vocês serão presos e entregues para serem maltratados e vocês serão mortos. Todos os odiarão por serem meus seguidores.
10 Chay tiempu runakuna manana munankasapanachu kreyiwashpa kawsayta. Chaymanta sukwan sukwan chikninakushpankuna awtoridarkunapi chatanakushpa kawsankasapa.
10 Nessa época muitos vão abandonar a sua fé e vão trair e odiar uns aos outros.
11 Aypa llullachikuk runakuna rimankasapa Tata Dios rimashkanta yachachikuykanankunata. Chashna yachachikushpa aypa runakunata llullachinkasapa.
11 Então muitos falsos
12 Aypa runakuna sukaman ashwan ashwanta uchallikushpalla kawsaptinkuna aypa ñukata kreyiwakkunapish manana kuyanakushpanachu kawsankasapa.
12 A maldade vai se espalhar tanto, que o amor de muitos esfriará;
13 Kankuna wañunaykichi diyakaman allita ñukallata kreyiwashpa kawsaptikichi Tata Dioska salvashunkichi rinaykichipa sielupi kawsak.
13 mas quem ficar firme até o fim será salvo.
14 Chayrayku tukuy kay allpapi kawsak runakunata yachachinaykichi tiyan ñukata kreyiwashpa Tata Diospa mandunpi yaykunankunapa. Chaymanta tukuy llaktakunapi rimanaynita uyariptinkunara kay allpa tukunan tiyan.
14 E a boa notícia sobre o
15 Chaymanta Jesuska ñukaykunata willawarkansapa:
15 E Jesus continuou:
16 Chashna Tata Diospa wasinpi chay millanapa layata ruraptin kawashpaykichi Judeapi kawsakkuna urkukunaman nitikuychi.
16 Então, os que estiverem na região da Judeia, que fujam para os montes.
17 Wasi altuyninpi kashpaykichika chayllamanta nitikuychi. Amana wasikichipi yaykuychinachu nima tiyapushunaykichita surkuk.
17 Quem estiver em cima da sua casa, no terraço, que fuja logo e não entre para pegar as suas coisas.
18 Chakraykichipi trabajaykashpaykichika chayllamanta nitikuychi. Ama wasikichiman kutiychichu alli llachapaykichita surkuk.
18 E quem estiver no campo, que não volte para casa a fim de buscar as suas roupas.
19 Chay sinchi llakina tiempu okupada warmikuna ñuñuchikuk warmikuna sukaman sufrinkasapa. Chayrayku paykunata sukaman llakichini.
19 Ai das mulheres grávidas e das mães com criancinhas naqueles dias!
20 Kankuna Tata Diosta roygaychi ama tamya tiempu nima samana diya nitikunaykichipa.
20 Orem a Deus para que vocês não tenham de fugir no inverno ou no sábado .
21 Chay sinchi llakina tiempu tukuy runakuna sukaman sufrinkasapa. Tata Dios kay allpata rurashkanmantapacha manara chay laya llakina tiempu tiyarkanrachu. Nima chay tiempu washan chay laya llakina tiyankachu.
21 Porque naqueles dias haverá um sofrimento tão grande como nunca houve desde que Deus criou o mundo; e nunca mais acontecerá uma coisa igual.
22 Tata Dioska tukuy akllashkan runakunata kuyashkanrayku chay llakina tiemputa tukuchanka. Mana utka tukuchaptinka tukuy runakuna wañunmansapa.
22 Porém Deus diminuiu esse tempo de sofrimento. Se não fosse assim, ninguém seria salvo. Mas, por causa do povo que Deus escolheu para salvar, esse tempo será diminuído.
23 Chaymanta Jesuska ñukaykunata yachachiwaysapallapi katirkan:
23 — Portanto, se alguém disser para vocês: “Vejam! O
24 Chay tiempu aypa runakuna llullachikushpa rimankasapa Tata Diosmanta shamudu salvakuk runakuna kanankunata. Sukkuna llullachikushpa rimankasapa Tata Dios kachamushkanta yachachikunanpa. Paykunaka rikchak laya almirana milagrukunata rurankasapa. Chayta rurashpankuna munankasapa Tata Dios akllashkan runakunatapish llullachiysapata.
24 Porque aparecerão falsos profetas e falsos messias, que farão milagres e maravilhas para enganar, se possível, até o povo escolhido de Deus.
25 Ñami yachachishkaykichina ama chay llullachikuk runakunata kreyinaykichipa.
25 Prestem atenção! Eu estou lhes dizendo tudo isso, antes que aconteça.
26 Sukkuna willashunkichiman: “Rillaychi payta kawak chunlla chakidu pampapi.” Chashna willashuptikichika ama rillaychichu. Sukkuna willashunkichiman: “Mash shamuychi kay wasi ukupimi pakakudu.” Chashna willashuptikichika ama kreyiychichu.
26 — E, se disserem: “Vejam! Ele está no deserto”, não vão lá. Ou ainda: “Vejam! Ele está escondido aqui”, não acreditem.
27 Ñuka sielumanta shamudu runa kashkan shamuptini tukuy runakuna kawawankasapa. Imashnacha puyukunapi llipyak suk ladumanta chikan laduta raslla llipyan chashnami ñukapish shamusha.
27 Porque, assim como o relâmpago risca o céu, do nascente até o poente, assim será a vinda do
28 Wañudukuna kananpi siyukakuna tantanakunsapa. Ñukapish tukuy mana alli rurak runakunata tantanachishasapa kastiganaynipasapa.
28 — Onde estiver o corpo de um morto, aí se ajuntarão os urubus.
29 Chaymanta Jesuska ñukaykunallata yachachiwashpa willawarkansapa:
29 Jesus disse:
30 Chaypina ñuka sielumanta shamudu runa manarapish kutimuptinira suk señalta sielupi rikurichisha. Chayta kawashpa tukuy kay allpapi kawsak runakuna sukaman manchakushpankuna sinchita wakankasapa. Puyukuna ukunpi llipyashpa sielumanta kutimuptini tukuy pi kawawashpankuna yachankasapa tukuy laya atipak kanaynita.
30 Então o sinal do
31 Chaypina angelninikunata kay allpaman kachamushasapa trompetata sinchita pukunankunapa. Pukushpankuna kay allpapi tukuy kuchun mañankunamanta tukuy aklladuynikunata tantanachinkasapa.
31 A grande trombeta tocará, e ele mandará os seus anjos para os quatro cantos da terra. E os anjos reunirão os escolhidos de Deus de um lado do mundo até o outro.
32 Mash uyariwaychi. Suk igo tronkota kawashpa yachakuychi. Igo ramankuna velachakushpa aypata pankayaptin yachankichi veranu tiempu kananta.
32 Jesus disse ainda:
33 Chashnashina tukuy kay willashkaynita kawashpaykichi yachankichi ñuka utka shamunaynita.
33 Assim também, quando virem acontecer essas coisas, fiquem sabendo que o tempo está perto, pronto para começar.
34 Allita willaykichi: Kunan kay tiempupi kawsakkuna manarapish wañushpankunara tukuy kay willashkaynita kawankasapa.
34 Eu afirmo a vocês que isto é verdade: essas coisas vão acontecer antes de morrerem todos os que agora estão vivos.
35 Tukuy kay allpaka sielukunapish kullunankuna tiyan. Chashna kulluptinpish ñuka tukuy rimashkaynita rurasha.
35 O céu e a terra desaparecerão, mas as minhas palavras ficarão para sempre.
36 Tata Diosllami yachan imay diyami imay orami ñuka kutimusha nishpa. Mana ni suk runa nima sielupi kawsak angelkuna yachansapachu. Nima ñuka Tata Diospa wambran kaykashpaynipish mana yachanichu aykapimi kutimusha nishpa.
36 Jesus continuou, dizendo:
37 Noepa tiempunpi runakuna Tata Diosta mana nima yuyashpa kawsarkansapa. Chashnami ñuka sielumanta shamudu runa kashkan kutimuptini runakuna Tata Diosta mana nima yuyashpa kawsankasapa.
37 A vinda do
38 Chay tiempu manara Tata Dios allpata yakuwan untachiptinra tukuy runakuna mikushpankunalla upyashpankunalla kasarakushpankunalla kawsarkansapa. Noe manllayba barkupi yaykunan diyakaman chashnalla kawsarkansapa.
38 Pois, antes do dilúvio, o povo comia e bebia, e os homens e as mulheres casavam, até o dia em que Noé entrou na barca.
39 Chay runakuna mana nima yuyashkankuna oras Tata Dios allpata yakuwan untachiptin tukuy sipikurkansapa. Ñuka sielumanta shamudu runa kutimuptini mana nima yuyashkankuna oras runakuna kullunkasapa.
39 Porém não sabiam o que estava acontecendo, até que veio o dilúvio e levou todos. Assim também será a vinda do Filho do Homem.
40 Chay oras ishkay runakuna chakranpi tantalla trabajaptinkuna sukta pushasha sukta sakisha.
40 — Naquele dia dois homens estarão trabalhando na fazenda: um será levado, e o outro, deixado.
41 Ishkay warmi suk batanllapi kutakuykaptinkuna sukta pushasha sukta sakisha.
41 Duas mulheres estarão no moinho moendo trigo: uma será levada, e a outra, deixada.
42 Kankunaka mana yachankichichu ñuka kamachiknikichi imay orami kashkan shamusha nishpa. Chayrayku shamunaynita yuyashpalla kawsaychi.
42 Fiquem vigiando, pois vocês não sabem em que dia vai chegar o seu Senhor.
43 Mash allita uyariwaychi. Suk runa yachashpa imay oratami tutapi suwa shamunman nishpa mana puñushpa uyari uyari shuyanman. Chashna shuyaptin chay suwa runa mana wasinpi yaykunmanchu suwakunanpa.
43 Lembrem disto: se o dono da casa soubesse quando ia chegar o ladrão, ficaria vigiando e não deixaria que a sua casa fosse arrombada.
44 Chayrayku kankunapish prontanakushpa shuyawaychi. Mana yuyashkaykichi oras ñuka sielumanta shamudu runa kutimusha.
44 Por isso vocês também fiquem vigiando, pois o Filho do Homem chegará na hora em que vocês não estiverem esperando.
45 Chaymanta Jesuska ñukaykunallata yachachiwaysapallapi katirkan:
45 Jesus disse ainda:
46 Chay wiwachu kushikunka patronnin willashkanta allita rurashkanta tarimuptin.
46 Feliz aquele empregado que estiver fazendo isso quando o patrão chegar!
47 Alli kasukuk runa kaptin patronninka tukuy laya tiyapunanta kuydapunanpa sakinka.
47 Eu afirmo a vocês que isto é verdade: o patrão vai colocá-lo como encarregado de toda a sua propriedade.
48 Chaymanta ichara chay wiwachun yuyanman patronnin mana utka kutimunanta.
48 Mas, se o empregado for mau, pensará assim: “O meu patrão está demorando muito para voltar.”
49 Chayta yuyashpa kallarinman wiwachumasinkunata makashpa sufrichiyta. Chaymanta machadu runakunawan tantanakushpa mikunman upyanman.
49 Então começará a bater nos seus companheiros, e a comer, e a beber com os bêbados.
50 Mana allita rurashpa kawsaykaptin mana yuyashkan oras patronninka kutimushpa sukaman kastiganka.
50 E o patrão voltará no dia em que o empregado menos espera e na hora que ele não sabe.
51 Mana nima llakichishpa tukuy llullachikuk runakunawan tantallata kastiganka. Chaypina chay mana alli rurak runa kastigunta mana muchushpa kirunta mukushpa sukaman wakanka.
51 Aí o patrão mandará cortar o empregado em pedaços e o condenará a ir para o lugar aonde os hipócritas vão. Ali ele vai chorar e ranger os dentes de desespero.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 24, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.