Mateus 23

Tata Diospa Mushuk Rimanan (QVSNT) vs NVT

Sair da comparação
NVT Nova Versão Transformadora
1 Chaymanta Jesus chay fariseo runakunata yachachishkankunawasha chay tantanakudu runakunawan ñukaykunata yachachiwarkansapa:
1 Então Jesus disse às multidões e a seus discípulos:
2 —Moisespa killkadunkunata yachachikuk runakunawan fariseo runakuna tantanakunankuna wasipi tiyarinsapa chay killkadukunata yachachikunankunapa.
2 “Os mestres da lei e os fariseus ocuparam o lugar de intérpretes oficiais da lei de Moisés.
3 Paykunapa yachachikunankunata kasuychi. Tukuy willashushkaykichita ruraychi. Chayta rurashpaykichi ama paykuna ruranankunatashina ruraychichu. Paykuna sukaman allita yachachishushpaykichipish kikinkuna mana yachachishunaykichita ruransapachu.
3 Portanto, pratiquem tudo que eles dizem e obedeçam-lhes, mas não sigam seu exemplo, pois eles não fazem o que ensinam.
4 Paykunaka tukuy runakunata sukaman kamachinsapa. Chay rikchak laya yachachikunankunata willashpankuna paykunaka mana atipana laya sukaman llashak kargata aparichikshinami. Chaypina kikinkuna yachachikushkankunata mana niman suk tipisituta ruranayansapachu.
4 Oprimem as pessoas com exigências insuportáveis e não movem um dedo sequer para aliviar seus fardos.
5 Paykunaka tukuy layata ruransapa runamasinkuna kawanankunallapa. Tata Diospa rimananta tipi llañu karapakunapi killkansapa. Chaykunata urkunkunapi brasunkunapi watashpankuna purinsapa. Chaymanta llachapankuna mañanpi sumachishpankuna mudakunsapa.
5 “Tudo que fazem é para se exibir. Usam nos braços filactérios mais largos que de costume e vestem mantos com franjas mais longas.
6 Fiestakuna tiyaptin ashwan allima tiyarinakunapi munansapa tiyariyta. Tantanakunankuna wasikunapi ashwan allima bankukunapi tiyarinayansapa.
6 Gostam de sentar-se à cabeceira da mesa nos banquetes e de ocupar os lugares de honra nas sinagogas.
7 Kallikunapi purishpankuna sukaman munansapa tukuy runakuna kuyashpa “maestru” nishpa rimachinankunapa.
7 Gostam de receber saudações respeitosas enquanto andam pelas praças e de ser chamados de ‘Rabi’.
8 Kankuna ama paykunashina munaychichu “maestruynikuna” nishpa willashunaykichita. Kankunaka wawkipurallami kankichi. Ñukallami maestruykichi kani.
8 “Não deixem que pessoa alguma os chame de ‘Rabi’, pois vocês têm somente um mestre, e todos vocês são irmãos.
9 Chaymanta kay allpapi kawsak runakunata ama niman sukta Tata Diostashina “Tatayni” nishpa willaychichu. Tata Diosnikichika sukllallami. Payka sielupimi kawsan.
9 Não se dirijam a pessoa alguma aqui na terra como ‘Pai’, pois somente Deus no céu é seu Pai.
10 Chaymanta ama nima munaychichu runamasikichi willashunaykichipa “kanmi kanki kamachiwakninikuna” nishpa. Ñukallami kamachikuknikichi kani.
10 Não deixem que pessoa alguma os chame de ‘Mestre’, pois vocês têm somente um mestre, o Cristo.
11 Chaymanta kankuna ashwan alli kamachikuk kanayashpaykichi tukuy runamasikichita sukaman yanapanaykichi tiyan.
11 O mais importante entre vocês deve ser servo dos outros,
12 Kankuna kikikichilla kreyinakushpa kawsaptikichi Tata Dios sukaman pinkachishunkichi. Chaymanta allillapi mana kreyinakushpa runamasikichita kuyashpa yanapaptikichi Tata Dios sukaman kushikushpa yanapashunkichi.
12 pois os que se exaltam serão humilhados, e os que se humilham serão exaltados.
13 Chaypina Jesuska willarkansapa:
13 “Que aflição os espera, mestres da lei e fariseus! Hipócritas! Fecham a porta do reino dos céus na cara das pessoas. Vocês mesmos não entram e não permitem que os outros entrem.
14 Alaw, kankuna fariseokunata Moisespa killkadunta yachachikuk runakunata sukaman llakichiykichi. Kankunaka allipi tukushpa llullakuykankichi. Viyuda warmikunata mana nima llakichishpaykichi wasinkunata doyñuyapunkichi. Chayta rurashpaykichipish allipi tukushpa Tata Diosta unayta orankichi. Chayrayku Tata Dios sukkunamanta ashwanta kastigashunkichi.
14 “Que aflição os espera, mestres da lei e fariseus! Hipócritas! Tomam posse dos bens das viúvas de maneira desonesta e, depois, para dar a impressão de piedade, fazem longas orações em público. Por causa disso, serão duramente castigados.
15 Alaw, kankuna fariseokunata Moisespa killkadunta yachachikukkunata sukaman llakichiykichi. Kankuna allipi tukushpa llullakuykankichi. Ariya yakuta allpata purinkichi suk runata yachachinaykichipa kankunashina kawsananpa. Chaymanta chay runata sukaman pantachichiptikichi payka kankunamanta ashwanta uchallikun. Chayrayku Tata Dios mana tukuyniyuk ninapi kankunamanta paykunata ashwanta kastigankasapa.
15 “Que aflição os espera, mestres da lei e fariseus! Hipócritas! Atravessam terra e mar para converter alguém e depois o tornam um filho do inferno, duas vezes pior que vocês.
16 Alaw, kankunata llakichiykichi. Kankuna iden mana kawakukshina kaykashpaykichipish sukkunata ñanta riksichinayankichi. Llullakushpa yachachinkichi: “Suk runa Tata Diospa wasinpa jurashpaka mana ruraptinpish mana nimananchu. Chaymanta Tata Diospa wasinpi tiyak kuripa jurashpa tukuy jurashkanta ruranan tiyan.”
16 “Que aflição os espera, guias cegos! Vocês dizem não haver importância se alguém jura ‘pelo templo de Deus’, mas se jurar ‘pelo ouro do templo’ será obrigado a cumprir o juramento.
17 Chashna yachachikushpaykichi mana alli yuyaykuk mana nima entiendik runakuna kankichi. ¿Maykantí ashwan alli? ¿Tata Diospa wasinchu? ¿chay wasipi kurichu? Chay kuri Tata Diospa wasinpi churadu kashpara paypa kiparin. Chayrayku Tata Diospa wasinka chay churadu kurimanta ashwan allimami.
17 Tolos cegos! O que é mais importante: o ouro ou o templo, que torna o ouro sagrado?
18 Chaymanta kankuna llullakushpa yachachikunkichi: “Suk runa altarpa jurashpa mana ruraptinpish mana nimananchu. Chaymanta altarpi ofrendapa jurashpa tukuy rimashkanta ruranan tiyan.”
18 Dizem também não haver importância se alguém jura ‘pelo altar’, mas se jurar ‘pelas ofertas sobre o altar’ será obrigado a cumprir o juramento.
19 Chayta yachachikushpaykichi mana nima entiendik runakuna kankichi. ¿Maykantí ashwan alli? ¿Altarchu? ¿chay altarpi churadu ofrendachu? Chay ofrenda altarpi churadu kashpara Tata Diospa kiparin. Chayrayku ofrendakunamanta altar ashwan alli.
19 Cegos! O que é mais importante: a oferta sobre o altar ou o altar, que torna a oferta sagrada?
20 Suk runa altarpa jurashpa mana altarllapachu juran. Tukuy chay altar sawanpi churadukunapapish juran.
20 Quando juram ‘pelo altar’, juram por ele e por tudo que está sobre ele.
21 Chaymanta suk runa Tata Diospa wasinpa jurashpaka mana wasinllapachu juran. Tata Dios chay wasinpi kawsaptin chay runaka kikin Tata Diospa shutinpi juraykan.
21 Quando juram ‘pelo templo’, juram por ele e por Deus, que nele habita.
22 Sielupi Tata Dioska allima tiyarinanpi tiyaridumi. Chayrayku suk runa sielupa jurashpa mana sielullapachu juraykan. Kikin Tata Diospa shutinpi tiyarinanpapish juraykan.
22 Quando juram ‘pelo céu’, juram pelo trono de Deus e por Deus, que se senta no trono.
23 Chaymanta Jesuska willarkansapa:
23 “Que aflição os espera, mestres da lei e fariseus! Hipócritas! Têm o cuidado de dar o dízimo da hortelã, do endro e do cominho, mas negligenciam os aspectos mais importantes da lei: justiça, misericórdia e fé. Sim, vocês deviam fazer essas coisas, mas sem descuidar das mais importantes.
24 Kankunaka mana allita entiendishpaykichi iden mana kawakuk runakunashina kaykashpaykichi suk runakunata munankichi ñanta riksichiyta. Chaymanta suk kishnisillu moskitu yakuykichipi sipikuptin shushunkichi ama millpunaykichipa. Chaykamanka mana nimatashina yuyankichi suk manllayba kamellu animalta millpunaykichipa.
24 Guias cegos! Coam a água para não engolir um mosquito, mas engolem um camelo!
25 Chaymanta Jesuska willarkansapa:
25 “Que aflição os espera, mestres da lei e fariseus! Hipócritas! Têm o cuidado de limpar a parte exterior do copo e do prato, enquanto o interior está imundo, cheio de ganância e falta de domínio próprio.
26 Kankuna fariseo runakuna mana nima entiendik kashpaykichi iden mana kawakuk runakunashina kankichi. Suk susya vasupa ukunta mayllaychi washantapish chuya chuya kiparinanpa. Tata Diosta roygaychi tukuy uchaykichimanta perdonashunaykichipa. Chaypirami allita rurashpa kawsankichi.
26 Fariseus cegos! Lavem primeiro o interior do copo e do prato, e o exterior também ficará limpo.
27 Alaw, kankuna fariseo runakunata Moisespa killkadunta yachachikuk runakunata sukaman llakichiykichi. Kankunaka allipi tukushpa llullakuykankichi. Iden yurakyachidu bovedashinami kankichi. Chay boveda allimata rikurishpapish ukunpi millanapa laya wañudupa tullunkuna kiparinsapa.
27 “Que aflição os espera, mestres da lei e fariseus! Hipócritas! São como túmulos pintados de branco: bonitos por fora, mas cheios de ossos e de toda espécie de impureza por dentro.
28 Chay bovedashina kankuna allimata rikurinkichi. Alli rurakshina tukunkichi runakuna kreyishunankunapa. Kankunapa tukuy yuyaynikichi sukaman mana alli kashpa mana alli rurak runakuna kankichi.
28 Por fora parecem justos, mas por dentro seu coração está cheio de hipocrisia e maldade.
29 Alaw, kankuna Moisespa killkadunta yachachikuk runakunata fariseo runakunata sukaman llakichiykichi. Kankunaka allipi tukushpa llullakuykankichi. Ñawpa yachachikuk runakunapa allima bovedankunata rurankichi ama paykunata kunkanaykichipa. Chaymanta ñawpa alli rurak runakunata yuyashpa monumentunkunata sumachinkichi.
29 “Que aflição os espera, mestres da lei e fariseus! Hipócritas! Constroem túmulos para os profetas, enfeitam os monumentos dos justos
30 Chayta rurashpa rimankichi: “Ñawpa awilunchikuna yachachikuk runakunata wañuchirkansapa. Ñukanchikuna ñawpa tiempu kawsashpanchikunaka manami wañuchiyta yanapanchimansapachu karkan.”
30 e depois dizem: ‘Se tivéssemos vivido no tempo de nossos antepassados, não teríamos participado com eles do derramamento de sangue dos profetas’.
31 Chashna rimashpaykichi yuyanakuykankichi iden chay wañuchikuk awiluykichishina kanaykichita.
31 “Ao dizer isso, porém, testemunham contra si mesmos que são, de fato, descendentes dos que assassinaram os profetas.
32 Paykunamanta ashwan sakra wañuchikuk runakuna kankichi.
32 Vão e terminem o que seus antepassados começaram.
33 Kankunaka iden machakuykunashina sakra likidumi kankichi. ¿Imashnatí chay mana tukuyniyuk nina kastigumanta kishpinkichiman?
33 Serpentes! Raça de víboras! Como escaparão do julgamento do inferno?
34 Chayrayku ñukaka Tata Dios rimashkanta yachachikuk runakunata kachashasapa yachachishunaykichipa. Yachaysapa runakunatapish kachashasapa. Kankuna sakra mana allita rurakkuna kashpaykichi sukkunata wañuchinkichi. Sukkunata chakatashpa wañuchinkichi. Sukkunata chiknishpa tantanakunankuna wasikunapi makankichi. Chaymanta llaktan llaktanpi sukkunata chiknishpa padesichiypi katinkichi.
34 “Por isso eu lhes envio profetas, homens sábios e mestres da lei. Vocês crucificarão alguns e açoitarão outros nas sinagogas, perseguindo-os de cidade em cidade.
35 Chay mana alli rurashkaykichirayku Tata Dioska kastigashunaykichi tiyan. Kayin chay ñawpa alli rurak wawkin Abelta wañuchirkan. Chay tiempumantapacha chiknikuk runakuna allita rurashpa kawsak runakunata wañuchirkansapa. Tata Diospa wasin altarpa ladunpi kankunapish Berekiyaspa wambran Sakariyasta wañuchirkankichi. Tukuy chay wañuchidu runakunarayku Tata Dioska kankunata sukaman kastigashunkichi.
35 Como resultado, serão responsabilizados pelo assassinato de todos os justos de todos os tempos, desde o assassinato do justo Abel até o de Zacarias, filho de Baraquias, que vocês mataram no templo, entre o santuário e o altar.
36 Allita willaykichi: Aypa runakuna runamasinkunata wañuchishkankunarayku Tata Dioska kay tiempupi kawsak runakunata kastigankasapa.
36 Eu lhes digo a verdade: esse julgamento cairá sobre a presente geração.”
37 Chaymanta Jesuska Jerusalen llaktapi kawsak runakunata sukaman llakichishpankuna willarkansapa:
37 “Jerusalém, Jerusalém, cidade que mata profetas e apedreja os mensageiros de Deus! Quantas vezes eu quis juntar seus filhos como a galinha protege os pintinhos sob as asas, mas você não deixou.
38 Mash uyariwaychi. Mana munawashkaykichirayku llaktaykichi chunlla likidu kiparinka.
38 E, agora, sua casa foi abandonada e está deserta.
39 Chaymanta willaykichi. Suknin diya kankunaka willawanaykichi tiyan: “Kanka sukaman allima kanki Tata Diosmanta shamudu runa kashpayki.” Chashna willawanaykichi diyakaman mananami kawawankichinachu.
39 Pois eu lhe digo: você nunca mais me verá, até que diga: ‘Bendito é o que vem em nome do Senhor!’”.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 23, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.