Mateus 11
Tata Diospa Mushuk Rimanan (QVSNT) vs NVT
1 Jesuska chunka ishkay ñukaykuna disipulunkunata yachachiwashkankunawasha rirkan Galilea parti llaktakunapi yachachikuk.
1 Quando Jesus terminou de dar essas instruções a seus doze discípulos, saiu para ensinar e anunciar sua mensagem nas cidades da região.
2 Chay tiempu Juan Bawtista karselpi karkan. Chaypi kashpa yacharkan Jesus rikchak almirana ruranakunata rurashkanta. Chaypina Juanka ishkay disipulunkunata kacharkansapa Jesusta tapuk:
2 João Batista, que estava na prisão, soube de todas as coisas que o Cristo estava fazendo. Por isso, enviou seus discípulos para perguntarem a Jesus:
3 —¿Deveraschu Tata Diosmanta shamudu runa kanki? ¿Suktachu shuyashasapa?
3 “O senhor é aquele que haveria de vir, ou devemos esperar algum outro?”.
4 Chashna tapuptinkuna Jesuska aynirkansapa:
4 Jesus respondeu: “Voltem a João e contem a ele o que vocês veem e ouvem:
5 Juanta willaychi ñuka alliyachiptini mana kawakukkuna kawakuykanankunata kojokuna puriykanankunata upakuna uyariykanankunata. Willaychi lasaruyak runakunatapish alliyachishkaynita. Willaychi wañudu runakunata kawsachimushkaynita. Chaymanta tukuy mana nimayuk runakunata yachachiykanisapa Tata Dios salvakuk kananta.
5 os cegos veem, os aleijados andam, os leprosos são purificados, os surdos ouvem, os mortos são ressuscitados e as boas-novas são anunciadas aos pobres”.
6 Chaymanta Juanta willaychi tukuy runakuna mana pinkakushpa ñukata allita kreyiwashpa kushikuypurulla kanankunata.
6 E disse ainda: “Felizes são aqueles que não se sentem ofendidos por minha causa”.
7 Chaymanta Juanpa disipulunkuna kutiptinkuna Jesuska chay aypa runakunata willarkansapa:
7 Enquanto os discípulos de João saíam, Jesus começou a falar a respeito dele para as multidões: “Que tipo de homem vocês foram ver no deserto? Um caniço que qualquer brisa agita?
8 Mana chayta kawak rishpaykichika ¿imatatí kawak rishkankichi? ¿Allima llachapayuk runatachu? Kankunaka allita yachankichi allima llachapayuk runakuna kamachikuk runakunapa wasinkunallapi kawsanankunata.
8 Afinal, o que esperavam ver? Um homem vestido com roupas caras? Não, quem veste roupas caras mora em palácios.
9 Ariya ¿imatatí rishkankichi kawak? ¿Alli yachachikuk runatachu? Ariya deverasmi rishkankichi alli yachachikuk runata kawak. Payka tukuy alli yachachikukkunamanta ashwan alli yachachikukmi.
9 Acaso procuravam um profeta? Sim, ele é mais que profeta.
10 Ñawpa tiempu Tata Dioska killkadunpi Juanpa rimarkan:
10 João é o homem ao qual as Escrituras se referem quando dizem: ‘Envio meu mensageiro adiante de ti, e ele preparará teu caminho à tua frente!’.
11 Mash allita uyariwaychi. Chay yachachikuk Juanka tukuy runakunamanta ashwan alli yachachikukmi karkan. Chashna kaptinpish Tata Diospa mandunpi tukuy mana kreyinakuk runakuna Juanmanta ashwan yachaysapakunami kankasapa.
11 “Eu lhes digo a verdade: de todos os que nasceram de mulher, nenhum é maior que João Batista. E, no entanto, até o menor no reino dos céus é maior que ele.
12 Juan Bawtista shamushkanmantapacha kunankaman aypa runakuna Tata Diospa mandunpi sukaman sinchikushpa yaykunsapa. Paykunaka sukaman sufrishpankunapish mana manchakushpa sukaman munashpa yaykunsapa.
12 Desde os dias em que João pregava, o reino dos céus sofre violência, e pessoas violentas o atacam.
13 Manarapish Juan Bawtista shamuptinra Moiseswan ñawpa yachachikuk runakuna yachachikurkansapa Tata Dios tukuy maypi kamachikunanta.
13 Pois, antes de João vir, todos os profetas e a lei de Moisés falavam dos dias de João com grande expectativa,
14 Chaymanta Tata Dios killkadunpi willawanchisapa: “Suk alli yachachikukta ñawpa Eliyastashina kachasha.” Chay Eliyasshina alli yachachikuk runaka Juanmi. Munashpaykichika kay yachachishkaynita kasuychi.
14 e, se vocês estiverem dispostos a aceitar o que eu digo, ele é Elias, aquele que os profetas disseram que viria.
15 Tukuy kay yachachikushkaynita allita rinrillikuychi.
15 Quem é capaz de ouvir, ouça com atenção!
16 ¿Imashna kanaykichita willaykichiman? ¿Ima ejempluwantí yachachiykichiman? Kankunaka plasapi tiyarishpa pukllak wambrakunashinami kankichi. Chay wambrakuna pukllak wambramasinkunata kaparishpa willansapa:
16 “A que posso comparar esta geração? Ela se parece com crianças que brincam na praça. Queixam-se a seus amigos:
17 “Ñukaykuna kenata pukuptinikuna kankuna mana tushushkankichichu. Llakinapa laya kantukunata kantaptinikuna mana wakashkankichichu.”
17 ‘Tocamos flauta, e vocês não dançaram; entoamos lamentos, e vocês não se entristeceram’.
18 Kankuna chay pukllak wambrakunashina mana nimawan agradakunkichichu. Juanka Tata Diosta kuyashpa aypa diyakunata mana nimata mikushpa nimata upyashpa kawsarkan. Chashna Juan amañaptin kankuna rimankichi supayadu kananta.
18 Quando João apareceu, não costumava comer nem beber em público, e vocês disseram: ‘Está possuído por demônio’.
19 Ñuka sielumanta shamudu runa mikuptini upyaptini rimankichi illu likidu kanaynita. Chaymanta rimankichi uchasapa runakunawan romano awtoridarkunapa kullki chaskikukkunapa purikmasinkuna kanaynita. Chashna rimaptikichipish willaykichi: Tukuy pi allita rurashpa kawsashpa runamasinkunata kawachinsapa yachaysapa kanankunata.
19 O Filho do Homem, por sua vez, come e bebe, e vocês dizem: ‘É comilão e beberrão, amigo de cobradores de impostos e pecadores’. Mas a sabedoria é comprovada pelos resultados que produz”.
20 Chaymanta Jesuska suk llaktakunapi kawsak runakunata kallarirkan piñayaysapata. Chay llaktakunapi aypa almirana milagrukunata rurashka kaptinpish chay runakuna mana uchankunamanta wanarkansapachu. Jesus piñakushpa sinchita willarkansapa:
20 Então Jesus começou a denunciar as cidades onde ele havia feito muitos milagres, pois não tinham se arrependido.
21 —¡Alaw! Korasinpi Betsaidapi kawsak runakunata llakichini. Chay ishkay llaktakunapi kashpayni aypa almirana milagrukunata rurashkani. Chaykunata kawashpankunapish uchankunamanta mana nima wananayansapachu. Chayrayku Tata Dioska paykunata sukaman kastigankasapa. Tiro llaktapi Sidon llaktapi almirana milagrukunata rurashka kaptini chaypi kawsakkuna uchankunamanta wananmansapa karkan Tata Diosta kreyinankunapa. Llakina llachapakunata churakushpankuna uchpata umankunapi churanmansapa karkan llakinankunapa.
21 “Que aflição as espera, Corazim e Betsaida! Porque, se nas cidades de Tiro e Sidom tivessem sido realizados os milagres que realizei em vocês, há muito tempo seus habitantes teriam se arrependido e demonstrado isso vestindo panos de saco e jogando cinzas sobre a cabeça.
22 Chayrayku kastigakunan diya Tata Dioska chay Tiropi Sidonpi kawsak runakunamanta Korasinpi Betsaidapi kawsak runakunata ashwanta kastigankasapa.
22 Eu lhes digo que, no dia do juízo, Tiro e Sidom serão tratadas com menos rigor que vocês.
23 Chaymanta Kapernaumpi kawsak runakuna yuyansapa sieluman riyta Tata Dioswan kawsak. Chashna yuyashpankunapish Tata Dios manami sielumanka pushankasapachu. Mana ñukata kreyiwashkankunarayku manllayba tuta likidu uchkuman kachankasapa. Chay ñawpa Sodoma llaktapi almirana milagrukunata rurashka kaptinika chay llaktapi kawsak runakuna kreyiwanmansapa karkan. Kreyiwashpankuna chay llakta kunankaman tiyanmanlla karkan.
23 “E você, Cafarnaum, será elevada até o céu? Não, descerá até o lugar dos mortos. Porque, se na cidade de Sodoma tivessem sido realizados os milagres que realizei em você, ela estaria de pé ainda hoje.
24 Chayrayku willaykichi: Tata Dios kastigakunan diya ñawpa Sodoma llaktapi kawsak runakunamanta ashwan sinchita Kapernaumpi kawsak runakunata kastigankasapa.
24 Eu lhe digo que, no dia do juízo, Sodoma será tratada com menos rigor que você”.
25 Jesus chay runakunata yachachishkankunawasha Tatan Diosta willarkan:
25 Naquela ocasião, Jesus orou da seguinte maneira: “Pai, Senhor dos céus e da terra, eu te agradeço porque escondeste estas coisas dos que se consideram sábios e instruídos e as revelaste aos que são como crianças.
26 Ariya, Tatayni, kushikushpa chashna munashkanki rurayta.
26 Sim, Pai, foi do teu agrado fazê-lo assim.
27 Jesus Tatanwan parlashkanwasha chay runakunata yachachirkansapa:
27 “Meu Pai me confiou todas as coisas. Ninguém conhece verdadeiramente o Filho, a não ser o Pai, e ninguém conhece verdadeiramente o Pai, a não ser o Filho e aqueles a quem o Filho escolhe revelá-lo.
28 Kankuna llakidu shaykudu kashpaykichika ñukaman shamuychi. Shamuptikichi tukuy llakinaykichimanta samachishkaykichi.
28 “Venham a mim todos vocês que estão cansados e sobrecarregados, e eu lhes darei descanso.
29 Ñuka yachachikunaynika iden animal aysanan timonshinami. Yachachikunaynita kasushpaykichi timonta aysakshina kankichi. Chayrayku ñukamanta yachakuychi. Ñukaka mana piñakushpa allillapi yachachiykichi. Ñukaman shamushpaykichi ñukata kasuwashpaykichi kushikuypuru kawsankichi.
29 Tomem sobre vocês o meu jugo. Deixem que eu lhes ensine, pois sou manso e humilde de coração, e encontrarão descanso para a alma.
30 Atipanaykichi layallata yachachiykichi ruranaykichipa. Ñuka yanapaptini atipankichi kasuwashpa kawsayta.
30 Meu jugo é fácil de carregar, e o fardo que lhes dou é leve”.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.