João 3
Tata Diospa Mushuk Rimanan (QVSNT) vs NTLH
1 Jerusalen llaktapi tiyarkan suk runa Nikodemo. Payka judiyu awtoridar fariseo runa karkan.
1 Havia um fariseu chamado Nicodemos, que era líder dos judeus.
2 Suk tuta Nikodemoka Jesusta rirkan tarik. Chaypina willarkan:
2 Uma noite ele foi visitar Jesus e disse: — Rabi, nós sabemos que o senhor é um mestre que Deus enviou, pois ninguém pode fazer esses milagres se Deus não estiver com ele.
3 Chashna Nikodemo willaptinna Jesuska willarkan:
3 Jesus respondeu:
4 Chaypina Nikodemoka sukaman almirashpa Jesustaka willarkan:
4 Nicodemos perguntou: — Como é que um homem velho pode nascer de novo? Será que ele pode voltar para a barriga da sua mãe e nascer outra vez?
5 Chashna willaptinna Jesuska willarkan:
5 Jesus disse:
6 Tukuy runakuna tatanmanta mamanmanta nasishpa paykuna layallami kawsansapa. Tata Diospa Espiritunmanta nasishpankunara atipansapa mushuk layata kawsayta Tata Diospa munananta rurashpa.
6 Quem nasce de pais humanos é um ser de natureza humana; quem nasce do Espírito é um ser de natureza espiritual.
7 Ama almiraychu kashkan nasinaykichipa willaptini.
7 Por isso não fique admirado porque eu disse que todos vocês precisam nascer de novo.
8 Wayra maymantapish kaptin shamun. Ruyduwan shamuptin uyarishpanchi mana yachanchichu maymantami shamun nishpa. Mana yachanchichu maypimi rinka sinchikuk nishpa. Chashnallami Tata Diospa Espiritunmanta nasishpayki mana payta kawashpaykipish yachanki yanapashunaykita.
8 O vento sopra onde quer, e ouve-se o barulho que ele faz, mas não se sabe de onde ele vem, nem para onde vai. A mesma coisa acontece com todos os que nascem do Espírito.
9 Chashna Jesus willaptinna Nikodemoka kashkan tapurkan:
9 — Como pode ser isso? — perguntou Nicodemos.
10 Chaypina Jesuska willarkan:
10 Jesus respondeu:
11 Mash allita uyariway. Ñukaykuna yachanaynikunata kawashkaynikunata yachachiykichi. Chashna yachachiptinikunapish mana kreyiwankichichu.
11 Pois eu afirmo ao senhor que isto é verdade: nós falamos daquilo que sabemos e contamos o que temos visto, mas vocês não querem aceitar a nossa mensagem.
12 Kay allpallapi wayrata yakuta nasinata mana kreyiwashpaykichika ¿imashnatí kreyiwankichiman sielupi kawsanaykichita yachachiptini?
12 Se vocês não creem quando falo das coisas deste mundo, como vão crer se eu falar das coisas do céu?
13 Mana ni pi sieluman rishpa kashkan shamurkanchu yachachikuk ima layami sieluka nishpa. Ñukallami sielumanta shamushkani yachachiknikichi.
13 Ninguém subiu ao céu, a não ser o
14 Ñawpa tiempu chunlla chakidu pampapi Moises fierrumanta ruradu machakuyta suk kaspipi timbishpa atarichirkan. Ñuka sielumanta shamudu runa kaptini chay machakuytashina ñukatapish suk kaspipi chakatawashpa atarichiwankasapa.
14 — Assim como Moisés, no deserto, levantou a cobra de bronze numa estaca, assim também o Filho do Homem tem de ser levantado,
15 Chashna atarichiwaptinkuna tukuy ñukata kreyiwak runakuna sieluman rinkasapa Tata Dioswan mana tukuyniyukta kawsak.
15 para que todos os que crerem nele tenham a vida eterna.
16 Tata Dioska tukuy runakunata sukaman kuyawashpanchikuna kay allpaman chaylla wambranta kachamurkan uchanchikunarayku wañunanpa. Chashna wañushpa tukuy payta kreyik runakunata wañunanchikunamanta salvawanchisapa Tata Dioswan mana tukuyniyukta kawsananchikunapa.
16 Porque Deus amou o mundo tanto, que deu o seu único Filho, para que todo aquele que nele crer não morra, mas tenha a vida eterna.
17 Uchasapa kaptinchikuna Tata Dios kastigawananchikuna tiyan. Payka chaylla wambranta kay allpaman kachamurkan chay kastigunchikunamanta salvawananchikunapa. Mana paytaka kachamurkanchu kastigawananchikunapa.
17 Pois Deus mandou o seu Filho para salvar o mundo e não para julgá-lo.
18 Tata Diospa chaylla wambranta kreyishpa kawsaptinchikuna manana kastigawashunchisapanachu. Mana payta kreyishpa kawsak runakunata Tata Dios kastigankasapa.
18 — Aquele que crê no Filho não é julgado; mas quem não crê já está julgado porque não crê no Filho único de Deus.
19 Tata Dios tukuy paykunata kastiganankuna tiyan mana allikunata rurashpalla kawsaptinkuna. Jesukristu kay allpaman shamurkan Tata Diospa yuyayninta yachachiwananchikunapa. Chashna yachachikuk shamushpa lusshina karkan. Mana Jesukristuta kreyik runakuna uchankunata mana sakinayashpankuna mana munarkansapachu luspishina kawsayta. Munarkansapa tutapishina kawsayllata.
19 E é assim que o julgamento é feito: Deus mandou a luz ao mundo, mas as pessoas preferiram a escuridão porque fazem o que é mau.
20 Mana alli rurak runakuna mana munansapachu uchankunata riksiyta. Mana uchankunata sakinayashpankuna mana munansapachu luspishina kawsayta ama Jesukristu uchankunata kawachinankunapa.
20 Pois todos os que fazem o mal odeiam a luz e fogem dela, para que ninguém veja as coisas más que eles fazem.
21 Ñukanchikuna Tata Diospa rimananta kasushpa kawsashpanchikuna luspishina kawsanchisapa tukuy runakuna yachanankunapa Tata Diospa munananta rurananchikunata.
21 Mas os que vivem de acordo com a verdade procuram a luz, a fim de que possa ser visto claramente que as suas ações são feitas de acordo com a vontade de Deus.
22 Chaymanta yachachikushkanwasha Jesuska Judea partiman ñukaykunawan tantalla rirkan. Chaypi suk tiempullata kiparishpaynikuna aypa runakunata bawtisarkanisapa.
22 Depois disso, Jesus e os seus discípulos foram para a região da Judeia. Ele ficou algum tempo com eles ali e batizava as pessoas.
23 Chay yaku anakninpi Enon llaktapi Juan Bawtistapish aypa runakunata bawtisarkan. Chay llaktapi aypa yaku tiyarkan. Enon llaktaka Salim llakta ladunpi karkan. Juan chay llaktapi kaptin aypa runakuna rirkansapa bawtisakuk.
23 João também estava batizando em Enom, perto de Salim, porque lá havia muita água.
24 Manara karselpi churadu kashpa Juanka runakunata bawtisaykarkansapa.
24 (João ainda não tinha sido preso.)
25 Chaypina Juanpa disipulunkuna suk judiyumasinkunawan ayninakurkansapa imashnami Tata Diospi chuya chuya rikurinkasapa nishpa.
25 Alguns discípulos de João tiveram uma discussão com um judeu sobre a cerimônia de purificação .
26 Ayninakushkankunawashana disipulunkunaka rirkansapa Juanta willak:
26 Eles foram dizer a João: — Mestre, aquele homem que estava com o senhor no outro lado do rio Jordão está batizando as pessoas. O senhor falou sobre ele, lembra? E todos estão indo atrás dele.
27 Chashna disipulunkuna willaptinkuna Juanka willarkansapa:
27 João respondeu: — Ninguém pode ter alguma coisa se ela não for dada por Deus.
28 Allitana willashkaykichi mana ñuka Tata Diosmanta shamudu salvashuknikichi runa kanaynita. Tata Dios kachamuwaptin ñuka paymanta ñawpamushkani runakunata yachachik pay shamunanta.
28 Vocês são testemunhas de que eu disse: “Eu não sou o Messias , mas fui enviado adiante dele.”
29 Mash uyariwaychi kay ejempluta parlachikuptini. Suk funsiapi kasarakuk runa novianta kawashpa sukaman kushikun. Chaypina kasarakuk runa kushikushpa rimakuptin kuyanakukmasinpish sukaman kushikun. Ñukaka iden chay noviopa kuyanakukmasinshinami kani. Chayrayku aypa runakuna Jesusta katiptinkuna sukaman kushikuni.
29 Num casamento, o noivo é aquele a quem a noiva pertence. O amigo do noivo está ali, e o escuta, e se alegra quando ouve a voz dele. Assim também o que está acontecendo com Jesus me faz ficar completamente alegre.
30 Aypa runakuna ñukata sakiwashpa ashwan ashwanta payta katinankuna tiyan.
30 Ele tem de ficar cada vez mais importante, e eu, menos importante.
31 Chay runaka sielumanta shamudu kashpa tukuy runakunamanta ashwan allimami. Ñukaka kay allpamanta kashpayni runakunashinalla yachachikuni. Payka sielumanta kashpa tukuy pimanta ashwan alli yachakmi.
31 Aquele que vem de cima é o mais importante de todos, e quem vem da terra é da terra e fala das coisas terrenas. Quem vem do céu é o mais importante de todos.
32 Sielumanta shamushkanrayku chaypi kawashkanta uyarishkanta yachachikun. Tukuy chayta yachachikuptinpish aypa runakuna mana kreyinsapachu.
32 Ele fala daquilo que viu e ouviu, mas ninguém aceita a sua mensagem.
33 Chaykamanka paypa yachachikunanta kreyik runakuna allita rimansapa Tata Dios mana llullakunanta.
33 Quem aceita a sua mensagem dá prova de que o que Deus diz é verdade.
34 Tata Dioska kachamushkan runata mana michashpa Espiritunta kun. Chayrayku payka Tata Diospa yachachishkanta riman.
34 Aquele que Deus enviou diz as palavras de Deus porque Deus dá do seu Espírito sem medida.
35 Tata Dioska chaylla wambranta sukaman kuyan. Chayrayku paypa makinpi churarkan tukuy runakunata tukuy laya tiyakta allita kamachinanpa.
35 O Pai ama o Filho e pôs tudo nas mãos dele.
36 Chayrayku ñukanchikuna Tata Diospa wambranta kreyishpa kawsashpanchikuna mana tukuyniyukta kawsashunchisapa. Mana payta kreyinayak runakuna mana sielupi kawsankasapachu. Tata Dioska paykunata sukaman kastigankasapa.
36 Por isso quem crê no Filho tem a vida eterna; porém quem desobedece ao Filho nunca terá a vida eterna, mas sofrerá para sempre o castigo de Deus.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.