João 10
Tata Diospa Mushuk Rimanan (QVSNT) vs NTLH
1 — ausente —
1 Jesus disse:
2 — ausente —
2 Mas quem entra pela porta é o pastor do rebanho.
3 Chaymanta tukuy tuta suk runa chay werta punkunpi kiparin kuydananpa. Pakariptin punkuta kicharin ovejakuna kuydak runa yaykunanpa. Chaypina chay diyapi kuydak runa tukuy kikinpa ovejankunata sukta sukta shutinkunamanta kayashpa llukshichinsapa. Ovejakunaka kuydakpa ikunta allita riksishpa katinsapa.
3 O porteiro abre a porta para ele. As ovelhas reconhecem a sua voz quando ele as chama pelo nome, e ele as leva para fora do curral.
4 Chashna ovejankunata llukshichishpa ñawpakninkunata rin. Chay ovejakuna kikin kuydakninpa ikunta riksishpa katinsapa.
4 Quando todas estão do lado de fora, ele vai na frente delas, e elas o seguem porque conhecem a voz dele.
5 Chikan runapa ikunta mana riksishpa mana katinsapachu. Chay chikan runa kayaptinpish mana riksishpa manchakushpa nitikunsapalla.
5 Mas de jeito nenhum seguirão um estranho! Pelo contrário, elas fugirão, pois não conhecem a voz de estranhos.
6 Chashna Jesus yachachiptinkuna chay chiknik runakunaka mana entiendirkansapachu imapami chashna yachachirkansapa nishpa.
6 Jesus fez esta comparação, mas ninguém entendeu o que ele queria dizer.
7 Chashna chay runakuna mana entiendiptinkuna Jesuska kashkan yachachirkansapa:
7 Então Jesus continuou:
8 Ñukamanta ñawpakta aypa llullakuk runakuna shamurkansapa. Paykunaka sukaman pantachichishushpaykichi ovejakunata suwakuk runakunashinami. Ovejaynikuna ñukata allita riksiwashpa mana paykunata kasushkasapachu.
8 Todos os que vieram antes de mim são ladrões e bandidos, mas as ovelhas não deram atenção à voz deles.
9 Ñukaka ovejaynikunapa punkunshinami kani. Ñukata katiwaptikichi amachaykichi ama ni pi wakllichishunaykichipa. Tata Diospa kawsananpi yaykuchiykichi. Yachachikunaynikunata kreyishpaykichika ovejakuna alli pastuta tarikshinami kankichi.
9 Eu sou a porta. Quem entrar por mim será salvo; poderá entrar e sair e achará comida.
10 Tukuy mana alli yachachikuk runakuna ovejakuna suwak runakunashinami. Suwa runa shamun ovejakunata suwaklla wañuchiklla kulluchiklla. Ñukaka shamushkani allita yanapaknikichi sukaman allita kushikushpa Tata Dioswan kawsanaykichipa.
10 O ladrão só vem para roubar, matar e destruir; mas eu vim para que as ovelhas tenham vida, a vida completa.
11 Ñukaka ovejakunata alli kuydak runashinami kani. Alli kuydak runa kashpayni wañusha ovejaynikunata yanapanaynikunapa.
11 — Eu sou o bom pastor; o bom pastor dá a vida pelas ovelhas.
12 Wakin runakuna kullkita chaskinayashpalla ovejakunata kuydansapa. Chay ovejakuna mana kikinkunapa kaptin mana allitachu kuydansapa. Puma shamuptin ovejakunata sakishpa kallpansapa mana doyñunkuna kashpankuna. Chaypina puma tukuy ovejakunata chayta chayta kallpachinsapa.
12 Um empregado trabalha somente por dinheiro; ele não é pastor, e as ovelhas não são dele. Por isso, quando vê um lobo chegando, ele abandona as ovelhas e foge. Então o lobo ataca e espalha as ovelhas.
13 Chay kullkita munashpalla kuydakuk runakuna mana nima llakichishpa ovejakunata sakinsapa.
13 O empregado foge porque trabalha somente por dinheiro e não se importa com as ovelhas. Eu sou o bom pastor. Assim como o Pai me conhece, e eu conheço o Pai, assim também conheço as minhas ovelhas, e elas me conhecem. E estou pronto para morrer por elas.
16 Chaymanta chikan kasta runakuna tiyan. Paykunapish ovejaynikunashinami. Paykunapish riksiwashpa kasuwashpa kawsankasapa. Chaypina kankuna paykunawan ovejaynikunashina kankichi. Ñukallami tukuy kankunata kuydashkaykichi.
16 Tenho outras ovelhas que não estão neste curral. Eu preciso trazer essas também, e elas ouvirão a minha voz. Então elas se tornarão um só rebanho com um só pastor.
17 Kankunata kuydashpa wañusha. Wañushkaynimanta kashkan kawsamusha. Chayrayku Tatayni sukaman kuyawan.
17 — O Pai me ama porque eu dou a minha vida para recebê-la outra vez.
18 Tatayni Dioska kachamuwashka wañushpa kashkan kawsamunaynipa. Chayrayku ñuka kikini munashpa wañusha. Kikini munashpa kashkan kawsamusha. Mana munaptinika ni pi wañuchiwanmanchu.
18 Ninguém tira a minha vida de mim, mas eu a dou por minha própria vontade. Tenho o direito de dá-la e de tornar a recebê-la, pois foi isso o que o meu Pai me mandou fazer.
19 Chashna Jesus willaptinkuna chay chiknik runakunaka suk layata suk layata ayninakurkansapa.
19 Quando ouviu isso, o povo se dividiu outra vez. Muitos diziam:
20 Sukkuna rimarkansapa:
20 — Ele está dominado por um demônio! Está louco! Por que é que vocês escutam o que ele diz?
21 Sukkuna Jesusta kreyishpa willanakurkansapa:
21 Outros afirmavam: — Quem está dominado por um demônio não fala assim! Será que um demônio pode dar vista aos cegos?
22 Jerusalen llaktapi tamya tiempu tukuy wata suk fiestata ruranisapa. Ñawpa tiempu awiluynikuna Tata Diospa wasin wakllidu kashkanmanta allicharkansapa. Chay allichashkankunata yuyashpa chay fiestata ruranisapa.
22 Era inverno, e em Jerusalém estavam comemorando a Festa da Dedicação .
23 Chaypina Tata Diospa wasin atun ramadonpi Jesuska puriykarkan. Chay ramadonpa shutin karkan Salomon Yaykunan.
23 Jesus estava andando pelo pátio do Templo, perto da entrada chamada “ Alpendre de Salomão ”.
24 Chay ramadonpi puriykaptin chiknik runakuna payta laduncharkansapa. Piñayashpa tapurkansapa:
24 Então o povo se ajuntou em volta dele e perguntou: — Até quando você vai nos deixar na dúvida? Diga com franqueza: você é ou não é o
25 Chashna willaptinkuna Jesuska aynirkansapa:
25 Jesus respondeu:
26 Kankunaka mana ñukapa ovejaynikunachu kankichi. Chayrayku mana kreyiwanayankichichu.
26 mas vocês não creem porque não são minhas ovelhas.
27 Ovejaynikunami ikuynita uyarishpa katiwansapa. Ñukapish paykunata allita riksinisapa.
27 As minhas ovelhas escutam a minha voz; eu as conheço, e elas me seguem.
28 Ñuka ovejaynikunata kuydaptinikuna makinimanta mana ni pi niman sukta kichuwankachu. Ñuka paykunata kawsachiptini Tata Dioswan mana tukuyniyukta kawsankasapa. Mana kutin wañunkasapachu.
28 Eu lhes dou a vida eterna, e por isso elas nunca morrerão. Ninguém poderá arrancá-las da minha mão.
29 Tatayni Dioska tukuy kreyiwak runakunata ñukapa makinipi kuwashka kuydanaynipasapa. Paypish paykunata kuydansapa. Tatayni Dioslla tukuy pimanta ashwan rikchak layata atipan rurayta. Chayrayku mana ni pi paypa makinmanta chay kreyiwak runakunata atipanchu kichuyta.
29 O poder que o Pai me deu é maior do que tudo, e ninguém pode arrancá-las da mão dele.
30 Ñuka Tatayni Dioswan sukllalla kanisapa.
30 Eu e o Pai somos um.
31 Chashna Jesus rimaptinna chay chiknik runakunaka kashkan rumikunata apirkansapa Jesusta ruminchanankunapa.
31 Então eles tornaram a pegar pedras para matar Jesus.
32 Ruminchanayaptinkuna Jesuska willarkansapa:
32 E ele disse:
33 Chashna Jesus tapuptinkuna chay chiknik runakunaka willarkansapa:
33 Eles responderam: — Não é por causa de nenhuma coisa boa que queremos matá-lo, mas porque, ao dizer isso, você está
34 Chashna willaptinkuna Jesuska willarkansapa:
34 Então Jesus afirmou:
35 Chashna Tata Dios rimaptin mana ni pi atipanchisapachu rimayta mana alli kananta. Tata Dios suk kamachikuk runakunata willarkansapa paykuna dioskunashina kanankunata.
35 Sabemos que as
36 Ñuka Tata Diospa wambran kaptini payka akllawashpa kachamuwashka kay allpaman shamunaynipa. Chayta rimaptini ¿imapatí willawaykankichi Tata Diosta piñachinaynita?
36 Quanto a mim, o Pai me escolheu e me enviou ao mundo. Então por que vocês dizem que blasfemo contra Deus quando afirmo que sou Filho dele?
37 Tatayni ruranan milagrukunata mana ruraptinika alli kanman mana kreyiwanaykichipa.
37 Se não faço o que o meu Pai manda, não creiam em mim.
38 Chay almirana milagrukunata ruraptini kreyiwanaykichi tiyan. Mana ñukata kreyiwashpaykichipish kreyiychi Tata Dios yanapawaptin chay milagrukunata rurashkaynita. Chashnamanta yachankichi Tatayni Dios ñukawan kawsananta. Ñukapish paywan kawsani.
38 Mas, se eu faço, e vocês não creem em mim, então creiam pelo menos nas coisas que faço. E isso para que vocês fiquem sabendo de uma vez por todas que o Pai vive em mim e que eu vivo no Pai.
39 Chashna Jesus rimaptin chay chiknik runakunaka kashkan munarkansapa apiyta. Apinayaptinkunapish Jesus paykunamanta kishpishpa ashurkan.
39 A essa altura tentaram novamente prendê-lo, mas Jesus escapou das mãos deles.
40 Ashushpana Jordan yakuta chimbashpa Jesuska ñukaykunawan kutirkan maypicha Juan bawtisashkan llaktaman. Chay llaktapi kiparirkan.
40 Ele voltou de novo para o lado leste do rio Jordão, foi para o lugar onde João Batista tinha batizado antes e ficou lá.
41 Chayman riptinikuna aypa runakuna rirkansapa Jesusta kawak. Paykunaka rimarkansapa:
41 E muita gente ia vê-lo, dizendo: — João não fez nenhum milagre, mas tudo o que ele disse sobre Jesus é verdade.
42 Chashna rimashpa aypa chay llaktapi kawsak runakuna kreyirkansapa Jesus Tata Diosmanta shamudu runa kananta.
42 E naquele lugar muita gente creu em Jesus.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.