1 Coríntios 1
Tata Diospa Mushuk Rimanan (QVSNT) vs NAA
1 Tata Dios munaptin Jesukristu ñuka Pabluta akllawashka rimananta yachachikunaynipa. Kaypi ñukawan tantalla yanapawak wawkinchi Sostenes.
1 Paulo, chamado pela vontade de Deus para ser apóstolo de Cristo Jesus, e o irmão Sóstenes,
2 Kankuna chay Korinto llaktapi Tata Diosta kuyakmasinikuna kaptikichi ñuka Pablu wawkinchi Sosteneswan kay kartata killkaykaykichi. Kankuna Jesukristuta kreyishpa kawsaptikichi Tata Dios akllashushkankichi paypa wambrankuna kanaykichipa allita rurashpa kawsanaykichipa. Chaymanta maypipish kaptin Jesukristuta kuyak runakunata killkaykani. Jesukristu ñukanchikunata paykunata kamachiwanchisapa.
2 à igreja de Deus que está em Corinto, aos santificados em Cristo Jesus, chamados para ser santos, com todos os que em todos os lugares invocam o nome de nosso Senhor Jesus Cristo, Senhor deles e nosso.
3 Munani Tata Diosninchi Señorninchi Jesukristuwan kankunata sukaman tukuy layapi yanapashunaykichipa kushichishunaykichipa.
3 Que a graça e a paz de Deus, nosso Pai, e do Senhor Jesus Cristo estejam com vocês.
4 Kankuna Jesukristuwan tantalla kawsaptikichi Tata Dios sukaman yanapashuykankichi. Chayrayku payta agradesini.
4 Sempre dou graças ao meu Deus por vocês, por causa da graça de Deus que foi dada a vocês em Cristo Jesus.
5 Kankuna Jesukristuta kreyishpa kawsaptikichi Tata Dios sukaman yanapashushkankichi rimananta entiendishpa allita rimashpa yachachikunaykichipa.
5 Porque em tudo vocês foram enriquecidos nele, em toda a palavra e em todo o conhecimento,
6 Chashnamanta ñukaykuna Jesukristu salvawananchikunata yachachiptinikuna kankuna allita kreyishkankichi.
6 assim como o testemunho de Cristo tem sido confirmado em vocês,
7 Chashna kreyikushpaykichi Señorninchi Jesukristu shamunanta shuyaptikichi Tata Dios atipachishunkichi alli ruranakunata rurashpa kawsanaykichipa.
7 de maneira que não lhes falta nenhum dom, enquanto aguardam a revelação de nosso Senhor Jesus Cristo.
8 Allpa tukunan diyakaman Tata Dios yanapashunkichi sinchikushpa allita rurashpa kawsanaykichipa. Chaymanta Jesukristu shamuptin mana ni pi chatashunkichichu.
8 Ele também os confirmará até o fim, para que vocês sejam irrepreensíveis no Dia de nosso Senhor Jesus Cristo.
9 Tata Dios willawashkanchikunata ruranka. Chayrayku kayawashkanchisapa wambran Señorninchi Jesukristuwan kuyanakushpa kawsananchikunapa.
9 Fiel é Deus, pelo qual vocês foram chamados à comunhão de seu Filho Jesus Cristo, nosso Senhor.
10 — ausente —
10 Irmãos, pelo nome de nosso Senhor Jesus Cristo, peço-lhes que todos estejam de acordo naquilo que falam e que não haja divisões entre vocês; pelo contrário, que vocês sejam unidos no mesmo modo de pensar e num mesmo propósito.
11 — ausente —
11 Pois, meus irmãos, fui informado a respeito de vocês por alguns membros da casa de Cloe de que há brigas entre vocês.
12 Kankuna manashi allitachu parlankichi. Sukkuna rimankichi: “Ñuka Pablupa yachachikunanta kreyini.” Sukkuna rimankichi: “Ñuka Apolospa yachachikunanta kreyini.” Sukkuna rimankichi: “Ñuka Pedrupa yachachikunanta kreyini.” Sukkuna rimankichi: “Ñuka Jesukristupa yachachikunanta kreyini.”
12 Refiro-me ao fato de cada um de vocês dizer: “Eu sou de Paulo”, “Eu sou de Apolo”, “Eu sou de Cefas”, “Eu sou de Cristo”.
13 Chashna rimashpaykichi mana kuskatachu rimaykankichi. Jesukristuka manami patumaduchu kashka. Manami ñukachu suk kruspi chakatadu kashkani kankunata salvanaynikunapa. Manami ñukapa shutinipichu bawtisakushkankichi.
13 Será que Cristo está dividido? Será que Paulo foi crucificado por vocês ou será que vocês foram batizados em nome de Paulo?
14 Ñukaka wawkinchi Krispollata Kayollata bawtisashkani. Tata Diosta agradesini paykunamanta mana ni suk kankunata bawtisashkaynirayku.
14 Dou graças a Deus por não ter batizado nenhum de vocês, exceto Crispo e Gaio,
15 Chayrayku mana atipankichichu rimayta ñukapa shutinipi bawtisadu kanaykichita.
15 para que ninguém diga que vocês foram batizados em meu nome.
16 Ariya Estefanaspa familyankunatapish bawtisashkani. Paykunallata yuyani bawtisashkaynita.
16 Batizei também a casa de Estéfanas. Além destes, não me lembro se batizei algum outro.
17 Jesukristuka kachamuwashka salvakuk kananta yachachikunaynillapa. Mana bawtisanaynipachu kachamuwashka. Mana runakunapa yachanankunatachu yachachishkaykichi. Runakunallapa yachanankunata yachachikuptinika Jesukristu kruspi wañushkanta mana kreyinmansapachu.
17 Afinal, Cristo não me enviou para batizar, mas para pregar o evangelho, não com sabedoria de palavra, para que não se anule a cruz de Cristo.
18 Ñukanchikuna Jesukristu salvawananchikunapa kruspi wañushkanta yachachikuptinchikuna tukuy kastiguman rik runakuna rimansapa llullakunanchikunata. Chaykamanka ñukanchikuna uchanchikunamanta salvadu kashpanchikuna yachanchisapa Jesukristu kruspi wañushkanrayku Tata Dios atipananta salvawayninchikunata.
18 Certamente a palavra da cruz é loucura para os que se perdem, mas para nós, que somos salvos, ela é poder de Deus.
19 Tata Dios killkadunpi willawanchisapa: “Ñukaka yachaysapa runakunapa yachanankunata kulluchisha. Yuyayninkunata wakllichisha.”
19 Pois está escrito: “Destruirei a sabedoria dos sábios e aniquilarei a inteligência dos inteligentes.”
20 Tukuy chay yachaysapakunapa, tukuy chay yachachikuk runakunapa, tukuy chay rimay shimikunapa yachanankunaka mana nimachu. Tata Dios yachachiwashkanchisapa tukuy paykunapa yuyayninkuna yachanankuna mana nima kananta.
20 Onde está o sábio? Onde está o escriba? Onde está o questionador deste mundo? Não é fato que Deus tornou louca a sabedoria deste mundo?
21 Tata Dios alli yachak kashpa yacharkan mana ni suk runa yachaysapa kashpapish kikinllamanta payta riksinanta. Runakuna yachachikunaynikuna llulla kananta rimaptinkunapish Tata Dios munarkan rimananta kreyik runakunallata salvaysapata.
21 Visto que, na sabedoria de Deus, o mundo não o conheceu por sua própria sabedoria, Deus achou por bem salvar os que creem por meio da loucura da pregação.
22 Judiyu runakuna munansapa ñukanchikuna almirana ruranakunata rurananchikunapa chayta kawashpara kreyinankunapa. Mana judiyu runakuna yachanankunallata kreyishpa yuyansapa Jesukristupa rimanan llulla kananta.
22 Porque os judeus pedem sinais e os gregos buscam sabedoria,
23 Ñukanchikuna yachachikunchisapa Jesukristu Tata Diosmanta shamudu runa kashpa kruspi wañushkanta salvawananchikunapa. Chashna yachachikuptinchikuna judiyu runakuna yuyansapa yachachikunanchikuna millanapa laya kananta. Mana judiyu runakuna rimansapa llulla kananta.
23 mas nós pregamos o Cristo crucificado, escândalo para os judeus, loucura para os gentios.
24 Tata Dios tukuy laya atipak kashpa Jesukristu wañushkanrayku atipan tukuy payta kreyik runakunata salvawayninchikunata judiyu mana judiyu kaptinchikunapish. Jesukristu ñukanchikunapi kawsashpa allimata yachachiwanchisapa allita rurashpa kawsananchikunapa.
24 Mas, para os que foram chamados, tanto judeus como gregos, Cristo é o poder de Deus e a sabedoria de Deus.
25 Runakuna alli yachak yuyanakushpa rimansapa Jesukristu salvawananchikunapa wañushkan llulla kananta. Chashna rimaptinkunapish Tata Dioska paykunamanta sukaman ashwan alli yachakmi. Paykuna rimansapa Jesukristu wañushka kaptin mana nima atipak kananta. Chashna rimaptinkunapish Tata Dioska tukuy paykunamanta ashwan sinchi atipakmi.
25 Porque a loucura de Deus é mais sábia do que a sabedoria humana, e a fraqueza de Deus é mais forte do que a força humana.
26 Wawkinikuna, paninikuna, yuyaychi mana aypa yachaysapa runakuna kanaykichita. Mana aypa kamachikuy yachak runakuna kankichi. Mana aypa kullkiyukchu kankichi. Mana chay laya kaykaptikichi Tata Dios akllashushkankichi.
26 Irmãos, considerem a vocação de vocês. Não foram chamados muitos sábios segundo a carne, nem muitos poderosos, nem muitos de nobre nascimento.
27 Kankuna mana yachaysapa runakuna kaykaptikichi Tata Dios akllashushkankichi chay kikinkuna yachaysapa yuyanakuk runakunata pinkachinaykichipa. Mana kamachikuy yachak runakuna kaykaptikichi Tata Dios akllashushkankichi chay kamachikuk runakunata pinkachinaykichipa.
27 Pelo contrário, Deus escolheu as coisas loucas do mundo para envergonhar os sábios e escolheu as coisas fracas do mundo para envergonhar as fortes.
28 Tukuy mana Tata Diosta kreyik runakuna washanchawaptinchikunapish mana munawaptinchikunapish Tata Dios akllawashkanchisapa. Ñukanchikuna mana nimapa paykunapa kaptinchikunapish Tata Dios akllawashkanchisapa kikinlla kreyinakuk runakunata kawachinanchikunapa mana yachak kanankunata.
28 E Deus escolheu as coisas humildes do mundo, e as desprezadas, e aquelas que não são, para reduzir a nada as que são,
29 Tata Dios akllawashkanchikunarayku mana ni pi atipankasapachu alabanakushpa payta willayta yachaysapa kanankunata.
29 a fim de que ninguém se glorie na presença de Deus.
30 Kikin Tata Dios salvawashkanchisapa Jesukristuwan tantalla kawsananchikunapa. Chashna Jesukristuwan tantalla kawsaptinchikuna payka yachachiwanchisapa Tata Diospa rimananta entiendinanchikunapa. Tukuy uchanchikunamanta perdonawashpanchikuna yanapawanchisapa paypa munananta rurashpa kawsananchikunapa. Ñawpa mana alli rurashkanchikunamanta salvawanchisapa amana uchallikushpa kawsananchikunapa.
30 Mas vocês são dele, em Cristo Jesus, o qual se tornou para nós, da parte de Deus, sabedoria, justiça, santificação e redenção,
31 Chashnashina Tata Diospa killkadunpi willawanchisapa: “Kankuna alabanakunayashpaykichi Señorninchita riksishkaykichirayku alabanakuychi.”
31 para que, como está escrito, “aquele que se gloria, glorie-se no Senhor”.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.