Romanos 8

San Martín Quechua NT (QVS_TBL) vs VC

Sair da comparação
VC Versão Católica
1 Kunanka Jesukristuwan tantalla kawsaptinchikuna Tata Dioska uchanchikunamanta perdonawanchisapa. Tata Diospa Espiritunta kasushpa mana kikinchikunapa munananchikunallata rurashpa kawsaptinchikuna Tata Dioska mana kastigawashunchisapachu.
1 De agora em diante, pois, já não há nenhuma condenação para aqueles que estão em Jesus Cristo.
2 Jesukristuwan tantalla kawsaptinchikuna Tata Diospa Espiritunka atipachiwanchisapa amana uchallikushpa kawsananchikunapa. Yanapawanchisapa amana wañuyninchikunatana maskananchikunapa.
2 A lei do Espírito de Vida me libertou, em Jesus Cristo, da lei do pecado e da morte.
3 Mana alli rurak kashpanchikuna mana atipanchisapachu Moisespa kamachikunankunata kasushpa kawsayta. Tata Dios kastigawananchikunamanta mana kikinchikunalla atipanchisapachu kishpiyta. Chayrayku Tata Dios kikin wambran Jesukristuta kachamurkan iden ñukanchikunashina kay allpapi nasinanpa. Chashna Jesukristu runa kashpa uchanchikunarayku kruspi wañurkan ama Tata Dios kastigawananchikunapa.
3 O que era impossível à lei, visto que a carne a tornava impotente, Deus o fez. Enviando, por causa do pecado, o seu próprio Filho numa carne semelhante à do pecado, condenou o pecado na carne,
4 Jesukristu wañurkan atipananchikunapa Tata Diospa alli kamachikunankunata kasushpa kawsayta. Tata Diospa Espiritunka yanapawanchisapa paypa munananta mana kikinchikunapa munananchikunata rurashpa kawsananchikunapa.
4 a fim de que a justiça, prescrita pela lei, fosse realizada em nós, que vivemos não segundo a carne, mas segundo o espírito.
5 Suk runakuna mana allikunata rurashpa kawsashpankuna kikinkunapa munanankunallata rurashpa kawsansapa. Ñukanchikuna Tata Diospa Espiritunta kasushpa kawsashpanchikuna Tata Diospa munananta rurashpa kawsanchisapa.
5 Os que vivem segundo a carne gostam do que é carnal; os que vivem segundo o espírito apreciam as coisas que são do espírito.
6 Chay kikinkunapa munanankunallata rurak runakuna wañuyninkunata maskaykansapa. Ñukanchikuna Tata Diospa Espiritunta kasushpa kawsashpanchikuna Tata Dioswan tantalla allita kushikushpa kawsanchisapa.
6 Ora, a aspiração da carne é a morte, enquanto a aspiração do espírito é a vida e a paz.
7 Chay kikinkunapa munanankunata rurak runakuna Tata Diosta chikninsapa. Mana munansapachu nima atipansapachu Tata Diospa kamachikunankunata kasushpa kawsayta.
7 Porque o desejo da carne é hostil a Deus, pois a carne não se submete à lei de Deus, e nem o pode.
8 Chayrayku kikinkunapa munanankunallata rurak runakuna mana atipansapachu Tata Diosta kushichiyta.
8 Os que vivem segundo a carne não podem agradar a Deus.
9 Ñukanchikuna manana kikinchikunapa munananchikunallata rurashpanachu kawsanchisapa. Tata Diospa Espiritun ñukanchikunapi kawsaptin payta kasushpa kawsanchisapa. Sukkuna mana Jesukristuta kasushpa kawsansapachu mana Espiritun paykunapi kawsaptin.
9 Vós, porém, não viveis segundo a carne, mas segundo o Espírito, se realmente o espírito de Deus habita em vós. Se alguém não possui o Espírito de Cristo, este não é dele.
10 Uchanchikunarayku wañuy yachak runakuna kaptinchikunapish Tata Dios uchanchikunamanta perdonawashkanchikunarayku Jesukristu ñukanchikunapi kawsan. Chashna ñukanchikunapi kawsashpa yanapawanchisapa mushuk layata allita rurashpa kawsananchikunapa.
10 Ora, se Cristo está em vós, o corpo, em verdade, está morto pelo pecado, mas o Espírito vive pela justificação.
11 Tata Diospa Espiritun Jesukristuta wañushkanmanta kawsachimurkan. Payllami wañushkanchikunamanta ñukanchikunatapish kawsachimuwashunchisapa.
11 Se o Espírito daquele que ressuscitou Jesus dos mortos habita em vós, ele, que ressuscitou Jesus Cristo dos mortos, também dará a vida aos vossos corpos mortais, pelo seu Espírito que habita em vós.
12 Chayrayku wawkinikuna, paninikuna, tukuy chayta yachashpanchikuna manana kikinchikunapa munananchikunata rurashpanachu kawsananchikuna tiyan.
12 Portanto, irmãos, não somos devedores da carne, para que vivamos segundo a carne.
13 Kikinchikunapa munananchikunata rurashpa kawsashpanchikunaka wañuyninchikunata maskaykanchisapa. Chaymanta Tata Diospa Espiritun yanapawaptinchikuna manana munananchikunata rurashpana kawsanchisapa. Tata Dioswan tantalla kawsashunchisapa.
13 De fato, se viverdes segundo a carne, haveis de morrer; mas, se pelo Espírito mortificardes as obras da carne, vivereis,
14 Tata Diospa Espiritun yanapawaptinchikuna Tata Diospa wambrankuna kanchisapa.
14 pois todos os que são conduzidos pelo Espírito de Deus são filhos de Deus.
15 Manana Tata Diosta manchanchisapanachu mana alli patrontashina. Tata Diospa Espiritunta chaskishkanchisapa Tata Diospa wambrankuna kananchikunapa. Chayrayku atipanchisapa Tata Diosta willayta “Tataynimi kanki” nishpa.
15 Porquanto não recebestes um espírito de escravidão para viverdes ainda no temor, mas recebestes o espírito de adoção pelo qual clamamos: Aba! Pai!
16 Tata Diospa Espiritun ñukanchikunapi kawsashpa willawanchisapa Tata Diospa wambrankuna kananchikunata.
16 O Espírito mesmo dá testemunho ao nosso espírito de que somos filhos de Deus.
17 Tata Diospa wambrankuna kashpanchikuna paypa wambran Jesukristuwan tantalla kawsashunchisapa. Jesukristuwan tantalla kawsashpanchikuna kaypi sufrishpanchikunapish paywan tantalla sielupi sukaman kushikushunchisapa.
17 E, se filhos, também herdeiros, herdeiros de Deus e co-herdeiros de Cristo, contanto que soframos com ele, para que também com ele sejamos glorificados.
18 Kay allpapi sufrishpanchikunapish yachanchisapa sielupi Tata Dioswan tantalla kushikunanchikunata. Chayta yachashpa sufrinanchikunata kawanchisapa mana nimatashina.
18 Tenho para mim que os sofrimentos da presente vida não têm proporção alguma com a glória futura que nos deve ser manifestada.
19 Tukuy Tata Dios rurashkankuna sukaman shuyaykansapa Tata Diospa wambrankuna sielupi kushikushpa kawsananchikunata.
19 Por isso, a criação aguarda ansiosamente a manifestação dos filhos de Deus.
20 Awilunchi Adan uchallikushkanrayku Tata Dios kikin munarkan tukuy rurashkankuna sukaman mawkayashpa usunankunapa. Chaymanta rimarkan suknin diya ñukanchikuna paywan sielupi kawsaptinchikuna tukuy rurashkankunatapish mushukta rurananta. Chaypina manana usunkasapanachu.
20 Pois a criação foi sujeita à vaidade {não voluntariamente, mas por vontade daquele que a sujeitou},
21 — ausente —
21 todavia com a esperança de ser também ela libertada do cativeiro da corrupção, para participar da gloriosa liberdade dos filhos de Deus.
22 Yachanchisapa kunankaman tukuy Tata Dios rurashkankunaka iden wawayanayaykak warmishina sukaman sufrishpa llakishpa nanayta malliykanankunata.
22 Pois sabemos que toda a criação geme e sofre como que dores de parto até o presente dia.
23 Kunanka tukuy Tata Dios rurashkankunawan tantalla llakishpa padesinchisapa. Tata Dioska Espiritunta kuwashkanchisapa sukaman sufrishpanchikunapish kushikushpalla kawsananchikunapa. Allita yachanchisapa suknin diya sielupi kawsashpa sukaman ashwan allita kushikushpa kawsananchikunata. Shuyaykanchisapa Tata Dios wañushkanchikunamanta kawsachimuwananchikunata paywan tantalla sielupi kawsananchikunapa.
23 Não só ela, mas também nós, que temos as primícias do Espírito, gememos em nós mesmos, aguardando a adoção, a redenção do nosso corpo.
24 Yachanchisapa suknin diya sielupi Tata Dioswan tantalla kawsananchikunata. Kunanka manara chaypi kawsanchisaparachu. Tata Dios wañushkanchikunamanta kawsachimuwaptinchikuna manana kawsachimuwananchikunata shuyashunchisapanachu.
24 Porque pela esperança é que fomos salvos. Ora, ver o objeto da esperança já não é esperança; porque o que alguém vê, como é que ainda o espera?
25 Manara sielupi kawsashpanchikunara chayman riyta mana shaykushpalla shuyaykanchisapa.
25 Nós que esperamos o que não vemos, é em paciência que o aguardamos.
26 Chaymanta imatapish sufriptinchikuna Tata Diospa Espiritunka yanapawanchisapa. Chashna yanapawashpanchikuna mana yachaptinchikuna imashnami roygashunchisapa nishpa payna llakichiwashpanchikuna ñukanchikunapa roygan. Mana entiendina laya rimanata rimashpa Tata Diosta roygan yanapawananchikunapa.
26 Outrossim, o Espírito vem em auxílio à nossa fraqueza; porque não sabemos o que devemos pedir, nem orar como convém, mas o Espírito mesmo intercede por nós com gemidos inefáveis.
27 Tata Diospa munananllata roygan. Chayrayku Tata Dios yuyayninchikunata allita riksishpa yachan imatami Espiritun ñukanchikunapa roygaykan nishpa.
27 E aquele que perscruta os corações sabe o que deseja o Espírito, o qual intercede pelos santos, segundo Deus.
28 Tata Dios akllawashkanchisapa paypa munananta rurananchikunapa. Yachanchisapa payta kuyaptinchikuna paypa munananta ruraptinchikuna tukuy layata allininchikunapa rurananta.
28 Aliás, sabemos que todas as coisas concorrem para o bem daqueles que amam a Deus, daqueles que são os eleitos, segundo os seus desígnios.
29 Ñawpamantapacha Tata Dios riksiwashpanchikuna akllawashkanchisapa wambran Jesukristu allita rurashpa kawsashkanshina kawsananchikunapa. Chashna Jesukristu kawsashkanshina kawsashpanchikuna paypa wawkinkunashina paninkunashina kashpanchikuna tukuy pimanta payta ashwanta kuyanchisapa.
29 Os que ele distinguiu de antemão, também os predestinou para serem conformes à imagem de seu Filho, a fim de que este seja o primogênito entre uma multidão de irmãos.
30 Ñawpamantapacha Tata Dios akllawashpanchikuna kayawarkanchisapa paypa wambrankuna kananchikunapa. Chashna kayawashpanchikuna perdonawarkanchisapa. Perdonawashpanchikuna sukaman yanapawanchisapa Jesukristu kawsashkanshina allita rurashpa sukaman kushikushpa kawsananchikunapa.
30 E aos que predestinou, também os chamou; e aos que chamou, também os justificou; e aos que justificou, também os glorificou.
31 Tukuy chayta yachaykashpa ¿ima ashwantatí rimashunchisapa? Tata Dios sukaman kuyawashpanchikuna yanapawaptinchikuna mana ni pi atipankasapachu paymanta ashuchiwayninchikunata.
31 Que diremos depois disso? Se Deus é por nós, quem será contra nós?
32 Tata Dios kuyawashpanchikuna wambran Jesukristuta kachamurkan ñukanchikunarayku wañunanpa. Wambran Jesukristuta kachamushka kashpa paywan tantallata tukuy layapi yanapawashunchisapa.
32 Aquele que não poupou seu próprio Filho, mas que por todos nós o entregou, como não nos dará também com ele todas as coisas?
33 Tata Dios akllawashpanchikuna kikin perdonawaptinchikuna mana ni pi atipankasapachu paypi chatawayninchikunata mana alli rurak kananchikunata.
33 Quem poderia acusar os escolhidos de Deus? É Deus quem os justifica.
34 ¿Pití mana tukuyniyuk ninaman kachawanchimansapa? Mana ni pi. Jesukristu ñukanchikunarayku wañurkan. Wañushkanmanta kawsamurkan. Kunanka Tata Diospa alli ladunpi tiyaridumi, ñukanchikunapa roygaykan yanapawananchikunapa.
34 Quem os condenará? Cristo Jesus, que morreu, ou melhor, que ressuscitou, que está à mão direita de Deus, é quem intercede por nós!
35 ¿Pití michawanchimansapa Jesukristu kuyawananchikunamanta? Mana ni pi. Ichara runakuna chikniwashpanchikuna padesichiwanchimansapa. Ichara yarkanchimansapa. Llachapanchikuna illanman. Mana alli rurak runakuna raslla wañuchiwanayanchimansapa. Tukuy chayta padesiptinchikunapish Jesukristuka kuyawanchisapallami.
35 Quem nos separará do amor de Cristo? A tribulação? A angústia? A perseguição? A fome? A nudez? O perigo? A espada?
36 Tata Diospa killkadunpi riman:
36 Realmente, está escrito: Por amor de ti somos entregues à morte o dia inteiro; somos tratados como gado destinado ao matadouro {Sl 43,23}.
37 Chashna wañuchiwanayaptinchikunapish Jesukristu sukaman kuyawashpanchikuna yanapawaptinchikuna ashwan allita atipanchisapa payllata kasushpa kawsayta.
37 Mas, em todas essas coisas, somos mais que vencedores pela virtude daquele que nos amou.
38 Allita yachanchisapa wañuptinchikuna manara wañuptinchikunapish Tata Dios sukaman kuyawananchikunallata. Mana nima laya angelkuna nima laya supaykuna nima kamachikuk supaykuna nima kamachikuk runakuna michawanchisapachu Tata Dios kuyawananchikunamanta. Mana ni kunan nima shamuk tiempu Tata Dioska kunkankachu kuyawayninchikunata.
38 Pois estou persuadido de que nem a morte, nem a vida, nem os anjos, nem os principados, nem o presente, nem o futuro, nem as potestades,
39 Mana nima kay allpapi kamachikukkuna, nima sielupi kamachikukkuna nima Tata Dios rurashkankuna michawashunchisapachu Tata Dios kuyawananchikunamanta. Tata Dios Señorninchi Jesukristuta kachamurkan ñukanchikunapa wañunanpa yachananchikunapa sukaman kuyawananchikunata.
39 nem as alturas, nem os abismos, nem outra qualquer criatura nos poderá apartar do amor que Deus nos testemunha em Cristo Jesus, nosso Senhor.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.