Mateus 9
San Martín Quechua NT (QVS_TBL) vs NAA
1 Chaymanta suk atun kanowapi yaykushpa Jesuska chimbarkan chay kochata. Chimbashpa kawsanan Nasaret llaktapi chayarkan.
1 Entrando num barco, Jesus passou para o outro lado do mar e foi para a sua própria cidade.
2 Chaypina runakuna suk mana kuyuy atipak runata kamillapi payman pusharkansapa. Chay unkuduta pushamuk runakuna tukuy shunku kreyirkansapa Jesus alliyachinanta. Jesus kreyikushkankunata yachashpa chay unkuduta willarkan: —Wambrayni, ama manchakuychu. Tukuy uchaykikunamanta perdonayki.
2 E eis que lhe trouxeram um paralítico deitado num leito. Jesus, vendo a fé que eles tinham, disse ao paralítico:
3 Chashna chay unkuduta willaptin Moisespa killkashkankunata yachachikuk runakuna piñakushpankuna yuyayninkunapi rimarkansapa: “Kay runaka Tata Diostami sukaman piñachiykan. Payka iden Tata Diosshina tukushpa kay unkuduta willashka tukuy uchankunamanta perdonananta.”
3 Mas alguns escribas diziam entre si: — Ele está blasfemando.
4 Jesus chay runakunapa yuyayninkunata yachashpa willarkansapa: —¿Imapatí washanchawaykankichi?
4 Jesus, porém, conhecendo os pensamentos deles, disse:
5 Kay unkuduta ishkay layata atipayman willayta. Munashpayni willayman: “Uchaykikunamanta perdonayki.” Munashpayni willayman: “Atarimushpa rillay.”
5 Pois o que é mais fácil? Dizer: “Os seus pecados estão perdoados”, ou dizer: “Levante-se e ande”?
6 Kunanlla kay unkuduta alliyachisha. Alliyachiptini yachankichi ñuka sielumanta shamudu runa kanaynita. Yachankichi tukuy runakunapa uchankunata perdonayta atipanaynita. Chashna willashpa Jesuska chay mana kuyuy atipak runata willarkan: —¡Atarimuy! Kamillaykita apishpa wasikiman rillay.
6 Mas isto é para que vocês saibam que o Filho do Homem tem autoridade sobre a terra para perdoar pecados. Então disse ao paralítico:
7 Chashna Jesus willaptinna chay unkudu runaka alliyaduna atarimushpa wasinman kutirkan.
7 E o homem se levantou e voltou para casa.
8 Chayta kawashpankuna chay runakuna sukaman manchakurkansapa. Chaymanta Jesus runakunata alliyachishkanrayku Tata Diosta alabarkansapa.
8 Vendo isto, as multidões, possuídas de temor, deram glória a Deus, que tinha dado tal autoridade aos homens.
9 Chaymanta Jesus pasaykashpa ñuka Mateota kawawarkan. Maypicha romano awtoridarkunapa kullkita chaskikunaynipi tiyaridu karkani. Chaypina Jesuska kawawashpa willawarkan: —Shamuy ñukawan. Chashna willawaptin atarishpa Jesusta katirkani.
9 Quando Jesus saiu dali, viu um homem chamado Mateus sentado na coletoria e lhe disse: Ele se levantou e o seguiu.
10 Chaymanta disipulunkunawan Jesusta pusharkani wasinipi mikuk. Chaypina kullki chaskikukmasinikunawan mana alli rurak runakuna shamurkansapa tiyarik Jesuswan disipulunkunawan tantalla mikunaynikunapa.
10 Estando Jesus à mesa, na casa de Mateus, muitos publicanos e pecadores vieram e tomaram lugares com Jesus e os seus discípulos.
11 Chaypina fariseo runakuna chayta kawashpankuna ñukaykunata willawarkansapa: —¿Imapatí maestruykichi Jesus kullki chaskikukkunawan uchasapa runakunawan tantalla mikuykan?
11 Vendo isto, os fariseus perguntavam aos discípulos de Jesus: — Por que o Mestre de vocês come com os publicanos e pecadores?
12 Chaypina Jesus yuyaykanankunata uyarishpa suk ejempluwan yachachirkansapa: —Unkudu runa ampik runata sukaman maskan alliyachinanpa. Sanu runa mana nima ampik runata maskanchu sanu kashpa.
12 Mas Jesus, ouvindo, disse:
13 Rillaychi allita yachakumuychi imatami Tata Dios rimananpi yachachiwanchisapa nishpa. Paymi willawanchisapa: “Animalkunata kuyawashpa wañuchinaykichimanta ashwanta munani runamasikichita llakichishpa yanapanaykichipa.” Chayrayku ñuka shamushkani uchasapakunata uchankunamanta salvanaynipa. Manami shamushkanichu mana uchayuk yuyanakuk runakunata salvanaynipa.
13 Vão e aprendam o que significa: “Quero misericórdia, e não sacrifício.” Pois não vim chamar justos, e sim pecadores.
14 Chaymanta Juan Bawtistapa disipulunkuna ladunchashpankuna Jesusta tapurkansapa: —Ñukaykunawan fariseo runakuna Tata Diosta kuyashpaynikuna churadu diyakuna amañanisapa mana nimata mikuyta. ¿Imapatí disipuluykikuna mana ñukaykunashina amañansapa?
14 Vieram, depois, os discípulos de João e perguntaram a Jesus: — Por que nós e os fariseus jejuamos muitas vezes, mas os seus discípulos não jejuam?
15 Chayta tapuptinkuna Jesuska aynirkansapa: —Suk funsiapi invitadu runakuna noviowan tantalla kashpankuna mana llakinsapachu. Funsia washa novio sakiptinkuna chaypira churadu diyakuna mikunata mana mikunkasapachu.
15 Jesus respondeu:
16 Chaymanta Jesus ashwanta entiendichinayashpa willarkansapa: —Mana ni pi mawka llachapata tipi mushuk telawan remiendanmanchu. Chay llachapata takshaptin mushuk tela kintikushpa mawka llachapata ashwanta llikichin.
16 Ninguém põe remendo de pano novo em roupa velha; porque o remendo tira um pedaço da roupa, e o buraco fica ainda maior.
17 Chaymanta mana ni pi llullu vinuta churanmanchu vinu churana mawka kapachupi. Chaypi churaptin llullu vinuka timbushpa mawka kapachuta pachyachinman. Kapachu llikikuptin vinuka usunman. Chay llikikudu kapachupish wakllidu kiparin. Chayrayku llullu vinuta mushuk kapachupi churansapa ama vinu ichakunanpa.
17 Nem se põe vinho novo em odres velhos, porque, se alguém fizer isso, os odres se rompem, o vinho se derrama, e os odres se perdem. Mas põe-se vinho novo em odres novos, e ambos se conservam.
18 Jesus chay runakunata yachachiykaptin suk runa laduncharkan. Payka tantanakunankuna wasipi kamachikuk runa karkan. Jesuspa ñawpakninpi kunkurikushpa willarkan: —Chaylla shipashnini chayrak wañushka. Aku wasiniman. Llankaptiki shipashnini kashkan kawsamunka.
18 Enquanto Jesus lhes dizia estas coisas, eis que um chefe da sinagoga, aproximando-se, o adorou e disse: — Minha filha morreu agora mesmo; mas venha impor a mão sobre ela, e ela viverá.
19 Chashna willaptin disipulunkunawan tantalla Jesuska chay kamachikuk runata katirkan.
19 E Jesus se levantou e o seguiu, juntamente com os seus discípulos.
20 Jesus riykaptin suk warmi katishpa laduncharkan. Payka yawar unkuywan chunka ishkay watata kawsarkan. Chay warmi washanmanta Jesuspa llachapan mañanta llankarkan.
20 E eis que uma mulher, que durante doze anos vinha sofrendo de uma hemorragia, veio por trás de Jesus e tocou na borda da capa dele.
21 Yuyarkan: “Jesuspa llachapanta llankashpaynilla alliyasha.”
21 Porque dizia consigo mesma: “Se eu apenas tocar na capa dele, ficarei curada.”
22 Chashna llankaptin Jesus washanta chapashpa chay warmita kawarkan. Chaypina llakichishpa willarkan: —Wambrayni, kushikuyna. Tukuy shunku kreyiwashkaykirayku sanuyachiyki. Chayta willaptin alliyarkan.
22 Então Jesus, voltando-se e vendo-a, disse: E, desde aquele instante, a mulher ficou sã.
23 Chaymanta chay kamachikuk runapa wasinpi Jesuska chayarkan. Chaypi aypa runakuna sukaman kaparikushpa wakakuykarkansapa. Kena pukuk runakunapish listuna karkansapa chay wañuduta pampak pushanankunapa.
23 Tendo Jesus chegado à casa do chefe e vendo os tocadores de flauta e o povo em alvoroço, disse:
24 Paykunata kawashpa Jesuska willarkansapa: —Kaymanta llukshiychi. Kay shipashka puñuykanmi. Manami wañuduchu. Puñuykananta willaptinkuna chay runakuna Jesusta sukaman asichirkansapa.
24 — Saiam daqui! Porque a menina não está morta, mas dorme. E riam-se dele.
25 Chaypina Jesuska tukuyta washaman llukshichirkansapa. Chaymanta yaykushpa chay shipashta makinmanta apiptin kawsamushpa atarimurkan.
25 Mas, quando o povo tinha sido colocado para fora, Jesus entrou, tomou a menina pela mão, e ela se levantou.
26 Chaymanta tukuy llaktakunapi sukaman famakurkansapa Jesus chay shipashta kawsachimushkanta.
26 E a notícia deste acontecimento se espalhou por toda aquela terra.
27 Chaymanta riykaptinna ishkay mana kawakuk runakuna sinchita kaparishpa Jesustaka katirkansapa. Willarkansapa: —¡Davidpa miraknin Jesus, ñukaykunatapish llakichiwaysapa!
27 Saindo Jesus dali, dois cegos o seguiram, gritando: — Tenha compaixão de nós, Filho de Davi!
28 Jesus suk wasipi yaykuptin chay ishkay biskukunapish yaykushpa laduncharkansapa. Jesuska paykunata tapurkansapa: —¿Ariya kreyiwankichichu atipanaynita alliyachiynikichita? Paykunaka aynirkansapa: —Ariya, Señor, kreyiykisapami.
28 Quando ele entrou em casa, os cegos se aproximaram, e Jesus lhes perguntou: Eles responderam: — Sim, Senhor!
29 Chaypina Jesuska ñawinkunata llankashpa willarkansapa: —Tukuy shunku kreyiwashkaykichirayku alliyachiykichi.
29 Então Jesus tocou nos olhos deles, dizendo:
30 Chashna willaptinna chay ishkay runakunaka allitana kawakurkansapa. Chaypina Jesuska paykunata sinchita willarkansapa: —Ama ni pita willaychichu ñuka alliyachishkaynita.
30 E os olhos deles se abriram. Jesus, porém, os advertiu severamente, dizendo:
31 Chashna willaptinpish paykunaka tukuy chay llaktakunapi kawsak runakunata parlachirkansapa Jesus alliyachishkankunata.
31 Eles, porém, saíram e espalharam a notícia a respeito de Jesus por toda aquela terra.
32 Chay ishkay runakuna llukshiykaptinkuna sukkuna Jesusman pushamurkansapa suk mana rimakuk runata. Chay runaka supayadu kashpa mana rimakuyta atiparkanchu.
32 Quando eles saíram, eis que trouxeram a Jesus um mudo endemoniado.
33 Jesuska chay runamanta supayta llukshichirkan. Chaypina chay runaka atiparkan rimakuyta. Chayta kawashpankuna chay runakuna sukaman almirashpankuna willanakurkansapa: —Mana niman suk kuti kay Israel llaktapi kay laya alliyachikuk runata kawashkanchisapachu.
33 E, assim que o demônio foi expulso, o mudo passou a falar. E as multidões se admiravam, dizendo: — Jamais se viu tal coisa em Israel!
34 Chaypina fariseokuna Jesusta sukaman washanchashpankuna willanakurkansapa: —Supaykunapa kamachikuknin kay runata yanapaptin supaykunata atipan llukshichiyta.
34 Mas os fariseus diziam: — Ele expulsa os demônios pelo poder do maioral dos demônios.
35 Chaymanta Jesuska llaktan llaktan alliyachikuypi purirkan. Rikchak laya unkuywan nanaywan runakunata alliyachirkansapa. Tukuy llaktakunapi chayashpa tantanakunankuna wasikunapi yaykurkan yachachikunanpa. Yachachikushpa willarkansapa Tata Diospa mandunpi yaykunankunapa.
35 E Jesus percorria todas as cidades e aldeias, ensinando nas sinagogas, pregando o evangelho do Reino e curando todo tipo de doenças e enfermidades.
36 Jesuska chay aypa runakunata kawashpa llakichirkansapa iden llakidu wishchudu ovejakunashina kaptinkuna ni pi kuydaptinkuna.
36 Ao ver as multidões, Jesus se compadeceu delas, porque estavam aflitas e exaustas como ovelhas que não têm pastor.
37 Chaypina Jesuska ñukaykunata willawarkansapa: —Chay aypa runakunaka iden pallanapa wayukunashinami. Tata Diospa rimananta yachachikuk runakunaka iden pallak peonkunashinami. Yachachikuk runakuna pishinsapa kay aypa runakunata yachachinankunapa.
37 Então Jesus disse aos seus discípulos:
38 Chayrayku Tata Diosta roygaychi aypa yachachikukkunata kachanankunapa.
38 Por isso, peçam ao Senhor da seara que mande trabalhadores para a sua seara.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.