Mateus 18

San Martín Quechua NT (QVS_TBL) vs NVI

Sair da comparação
NVI Nova Versão Internacional
1 Chaypina ñukaykuna Jesusta ladunchashpaynikuna tapurkanisapa: —Señor, Tata Diospa mandunpi ¿maykan ñukaykunati ashwan alli kamachikuk kaymansapa?
1 Naquele momento os discípulos chegaram a Jesus e perguntaram: "Quem é o maior no Reino dos céus? "
2 Chashna tapuptinikuna Jesuska suk taksha wambrilluta kayashpa chawpinikunapi shayachirkan. Payta kawachiwashpankuna yachachiwarkansapa:
2 Chamando uma criança, colocou-a no meio deles,
3 —Mash allita uyariwaychi. Tata Diospa mandunpi yaykunayashpaykichika ama munaychichu ashwan sinchi kamachikuk kayta. Mana kay wambrillushina alli kasukuk kashpaykichika manami Tata Diospa mandunpika yaykunkichichu.
3 e disse: "Eu lhes asseguro que, a não ser que vocês se convertam e se tornem como crianças, jamais entrarão no Reino dos céus.
4 Tata Diospa mandunpi ashwan alli kamachikuk kashpaykichi kay wambrillushina allillapi mana kreyinakushpa kawsanaykichi tiyan.
4 Portanto, quem se faz humilde como esta criança, este é o maior no Reino dos céus.
5 Chaymanta ñukata kuyawashpa kay laya wambrata chaskishpaykichika ñukatapish chaskiwaykankichi.
5 "Quem recebe uma destas crianças em meu nome, está me recebendo.
6 Chaymanta Jesuska ñukaykunata willawarkansapa: —Suk runa ñukata kreyiwak wambrilluta uchallichiptin Tata Dios sukaman kastiganka. Ashwan alli kanman payta atun rumi makita kunkanpi watashpa atun yakupi wishchukunankunapa.
6 Mas se alguém fizer tropeçar um destes pequeninos que crêem em mim, melhor lhe seria amarrar uma pedra de moinho no pescoço e se afogar nas profundezas do mar.
7 Sukaman llakini kay allpapi rikchak laya uchallichikuk runakuna tiyaptin. Chay laya runakuna aypami tiyanka. Ñuka sukaman llakini uchallichikuk runakuna tiyaptin. Tata Dios paykunata sukaman kastigankasapa.
7 "Ai do mundo, por causa das coisas que fazem tropeçar! É inevitável que tais coisas aconteçam, mas ai daquele por meio de quem elas acontecem!
8 Chayrayku willaykichi: Ichara makikichiwan chakikichiwan sukaman uchallikuyta munankichiman. Ama uchallikunaykichipa makikichita chakikichita tipishpa chikanman wishchukuychi. Chayta ruraychi ama ishkantin chakikichiwan ishkantin makikichiwan mana tukuyniyuk ninaman rinaykichipa. Ashwan alli kanman suk makikichillawan suk chakikichillawan sieluman rinaykichipa.
8 Se a sua mão ou o seu pé o fizerem tropeçar, corte-os e jogue-os fora. É melhor entrar na vida mutilado ou aleijado do que, tendo as duas mãos ou os dois pés, ser lançado no fogo eterno.
9 Chaymanta ichara ñawikichiwan ima mana allita kawashpa munashpa uchallikunkichiman. Chay uchallichishuk ñawikichita surkushpa wishchukuychi. Chayta ruraychi ama ishkantin ñawikichiwan mana tukuyniyuk ninaman rinaykichipa. Ashwan alli kanman suk ñawikichillawan sielupi yaykunaykichipa.
9 E se o seu olho o fizer tropeçar, arranque-o e jogue-o fora. É melhor entrar na vida com um só olho do que, tendo os dois olhos, ser lançado no fogo do inferno".
10 Chaymanta Jesuska ñukaykunata willawarkansapa: —Chayrayku ama niman suk kreyiwak runakunata mana nimatashina kawaychichu. Tatayni Dios tukuy mana kreyinakushpa ñukata kreyiwak runakunata kuyansapa. Tukuy tiempu sielupi paykunata kuydak angelkuna paypa ñawpakninpi kawsansapa.
10 "Cuidado para não desprezarem um só destes pequeninos! Pois eu lhes digo que os anjos deles nos céus estão sempre vendo a face de meu Pai celeste.
11 Ñuka Tata Diosmanta shamushkani paymanta ashudu runakunata kastigumanta salvanaynikunapa.
11 O Filho do homem veio para salvar o que se havia perdido.
12 Chayrayku ama ni pita ignoraychichu. ¿Imatati yuyankichi? Ichara suk runapa tiyanman pachak ovejankuna. Chay pachakmanta sukllalla chinkaptin ¿imatati ruranka? ¿Manachu tukuy ovejankunata urkupi sakishpa rinka chay chinkaduta maskak?
12 "O que acham vocês? Se alguém possui cem ovelhas, e uma delas se perde, não deixará as noventa e nove nos montes, indo procurar a que se perdeu?
13 Chay chinkadu ovejanta tarishpa sukaman kushikunka. Allita willaykichi. Chay aypa mana chinkadu ovejakunarayku kushikun. Chaymanta chay chinkadu ovejanta tarishkanrayku ashwanta kushikun.
13 E se conseguir encontrá-la, garanto-lhes que ele ficará mais contente com aquela ovelha do que com as noventa e nove que não se perderam.
14 Chay ovejanta tarik runashina sielupi kawsak Tataykichika tukuy runakunata sukaman kuyan. Payka manami munanchu niman suk runa paymanta ashushpa mana tukuyniyuk ninaman rinanpa.
14 Da mesma forma, o Pai de vocês, que está nos céus, não quer que nenhum destes pequeninos se perca".
15 Chaymanta Jesuska yachachiwaysapallapi katirkan: —Ichara Tata Diosta kreyikmasikichi rabyachishunkichiman. Chashna rabyachishuptikichi rillaychi sapallaykichi mana alli rurashkanta willak. Pay kasushuptikichi perdonaychi. Chashna perdonashpaykichi chay kreyikukmasikichita yanapashkankichi.
15 "Se o seu irmão pecar contra você, vá e, a sós com ele, mostre-lhe o erro. Se ele o ouvir, você ganhou seu irmão.
16 Chaymanta chay runa mana kasushuptikichi ishkay kimsa runakunata payman pushaychi. Chay ishkay kimsa runakuna uyariptinkuna chay mana alli rurak runata mana alli rurashkanta willaychi.
16 Mas se ele não o ouvir, leve consigo mais um ou dois outros, de modo que ‘qualquer acusação seja confirmada pelo depoimento de duas ou três testemunhas’.
17 Chay runa chay pushashkaykichi runakunata mana kasunayaptinka tantanakuk Tata Diosta kreyikmasikichita willaychi. Chay runa paykunata mana kasunayaptinka mana Tata Diosta kreyik runatashinana kawaychi.
17 Se ele se recusar a ouvi-los, conte à igreja; e se ele se recusar a ouvir também a igreja, trate-o como pagão ou publicano.
18 Allita willaykichi: Kankuna kay allpapi chay mana kasushuk runata mana Tata Diosta kreyik runatashina kawaptikichika watadushina kiparinka. Chaypina sielupi kawsak Tata Diospish watadutashina kawanka. Chaymanta chay runa kasushuptikichi perdonaychi. Chashna perdonaptikichika kacharidushina kanka. Tata Diospish kacharidutashina kawanka.
18 "Digo-lhes a verdade: Tudo o que vocês ligarem na terra terá sido ligado no céu, e tudo o que vocês desligarem na terra terá sido desligado no céu.
19 Allita willaykichi: Kankuna ishkaymanta idenllata yuyaykushpa sielupi kawsak Tatayni Diosta suk imata roygaptikichika payka uyarishushpaykichi yanapashunkichi.
19 "Também lhes digo que se dois de vocês concordarem na terra em qualquer assunto sobre o qual pedirem, isso lhes será feito por meu Pai que está nos céus.
20 Kankuna ñukata kreyiwashpa ishkaymanta kimsamanta tantanakuptikichi chaypi kankunawan tantalla kani.
20 Pois onde se reunirem dois ou três em meu nome, ali eu estou no meio deles".
21 Chaypina Pedru ladunchashpa tapurkan: —Señor, suk runamasini kuti kuti rabyachiwaptinka ¿mashna kutitiya perdonasha? ¿Kanchis kutichu perdonasha?
21 Então Pedro aproximou-se de Jesus e perguntou: "Senhor, quantas vezes deverei perdoar a meu irmão quando ele pecar contra mim? Até sete vezes? "
22 Jesuska aynirkan: —Manami willaykichu kanchis kutilla perdonanaykipa. Willaykimi kuti kuti mana nima yupashpa perdonanaykipa. Kanchis kuti kanchis chunkakaman perdonanayki tiyan.
22 Jesus respondeu: "Eu lhe digo: não até sete, mas até setenta vezes sete.
23 Chaymanta Jesuska ñukaykunata willawarkansapa: —Mash uyariwaychi suk ejempluta parlachiptini. Tata Diospa mandunpi kawsashpaykichi perdonanakunaykichi tiyan. Suk sinchi kamachikuk runa tukuy trabajadorninkunata kayachirkan willanankunapa mashnatami payta debinsapa nishpa.
23 "Por isso, o Reino dos céus é como um rei que desejava acertar contas com seus servos.
24 Kobrakuyta kallariykaptin suk runata pushamurkansapa. Payka chay alli kamachikuk runata sukaman aypa waranka kullkita debirkan.
24 Quando começou o acerto, foi trazido à sua presença um que lhe devia uma enorme quantidade de prata.
25 Chay debikuk runaka mana nima kullkiyukchu karkan kutichikunanpa. Chayrayku chay kamachikukka trabajadornin runakunata willarkan: “Mana kutichiwayta atipaptin kay runata warmintinta tukuy wambrankunatapish rantikuychi. Rikchak laya tiyapushkankunatapish rantikuychi. Chay rantikushkaykichi chaninta ñukata kuwaychi debiwashkanta pagarawananpa.”
25 Como não tinha condições de pagar, o senhor ordenou que ele, sua mulher, seus filhos e tudo o que ele possuía fossem vendidos para pagar a dívida.
26 Chashna willaptin chay debikuk runaka kamachikukninpa ñawpakninpi kunkurikushpa roygarkan: “Señor, mana piñakushpa shuyaway. Tukuy debishkaynita kutichishkayki.”
26 "O servo prostrou-se diante dele e lhe implorou: ‘Tem paciência comigo, e eu te pagarei tudo’.
27 Chashna sukaman roygaptin chay sinchi kamachikuk runaka llakichishpa debishkanta perdonarkan wasinman kutinanpa.
27 O senhor daquele servo teve compaixão dele, cancelou a dívida e o deixou ir.
28 Chashna debishkanta perdonaptin chay runa llukshishpa suk trabajadormasinwan tinkunakurkan. Chay tinkushkan runaka suk tipi kullkita payta debirkan. Chaypina chay perdonadu runaka sukaman piñakushpa chay tipisitu debiknin runata kunkanmanta apishpa sipinayarkan. Chaypina willarkan: “Kunanlla pagaraway tukuy debiwashkaykita.”
28 "Mas quando aquele servo saiu, encontrou um de seus conservos, que lhe devia cem denários. Agarrou-o e começou a sufocá-lo, dizendo: ‘Pague-me o que me deve! ’
29 Chashna willaptin chay debikninka ñawpakninpi kunkurikushpa roygarkan: “Mana piñakushpa shuyaway. Ñukaka tukuy debishkaynitami kutichishkayki.”
29 "Então o seu conservo caiu de joelhos e implorou-lhe: ‘Tenha paciência comigo, e eu lhe pagarei’.
30 Chashna roygaptinpish chay sipinayak runaka mana nima uyariyta munarkanchu. Pusharkan karselpi wichkachik tukuy debishkanta kutichinankaman.
30 "Mas ele não quis. Antes, saiu e mandou lançá-lo na prisão, até que pagasse a dívida.
31 Karselpi wichkachiptin kawashpankuna trabajadormasinkuna llakichishpa rirkansapa chay sinchi kamachikukpi chatakuk.
31 Quando os outros servos, companheiros dele, viram o que havia acontecido, ficaram muito tristes e foram contar ao seu senhor tudo o que havia acontecido.
32 Chaypina payka chay perdonashkan trabajadorninta kayachishpa willarkan: “Kanka sukaman sakra mana alli runami kanki. Sukaman roygawaptiki ñuka llakichishpayni chay aypa waranka kullki debiwashkaykimanta perdonashkayki.
32 "Então o senhor chamou o servo e disse: ‘Servo mau, cancelei toda a sua dívida porque você me implorou.
33 Kanta perdonashkaynishina kanpish chay debishuknikita llakichinkiman karkan.”
33 Você não devia ter tido misericórdia do seu conservo como eu tive de você? ’
34 Chaypina chay kamachikuk runaka sukaman piñakushpa willarkan chay perdonashkan runata karselpi wichkanankunapa tukuy debikushkanta pagarakunankaman.
34 Irado, seu senhor entregou-o aos torturadores, até que pagasse tudo o que devia.
35 Chay debikuk runapa ejemplunta Jesuska allita entiendichiwashpankuna willawarkansapa: —Suk runamasikichi mana allikunata rurashuptikichika tukuy shunku perdonanaykichi tiyan. Mana perdonaptikichika sielupi kawsak Tatayni Dioska kankunatapish mana perdonashpa sukaman kastigashunkichi.
35 "Assim também lhes fará meu Pai celestial, se cada um de vocês não perdoar de coração a seu irmão".

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 18, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.