Mateus 15

San Martín Quechua NT (QVS_TBL) vs NTLH

Sair da comparação
NTLH Nova Tradução na Linguagem de Hoje 2000
1 Chaymanta fariseo runakunawan Moisespa killkadunta yachachikukkuna Jerusalen llaktamanta rishpankuna Jesusta tapurkansapa:
1 Então alguns fariseus e alguns mestres da Lei vieram de Jerusalém para falar com Jesus e lhe perguntaram:
2 —¿Imapatí disipuluykikuna mana ruransapa ñawpa awilunchikunapa amañashkankunata? ¿Imapatí paykunaka makinkunata mana allita mayllashpankuna mikunsapa?
2 — Por que é que os seus discípulos comem sem lavar as mãos, desobedecendo assim aos ensinamentos que recebemos dos antigos?
3 Chaypina Jesuska tapurkansapa: —¿Imapatí kankuna Tata Diospa munananta mana rurashpa ñawpa awiluykichipa amañashkankunallata rurankichi?
3 Jesus respondeu:
4 Tata Diosmi rimarkan: “Tataykita mamaykita allita kuyashpa kawsaychi.” Chaymanta rimarkan: “Ichara suk runa tatanta mamanta sukaman chiknishpa maldisinman. Chay maldisikuk runataka awtoridarkuna wañuchichinankuna tiyan.”
4 Pois Deus disse: “Respeite o seu pai e a sua mãe!” E disse também: “Que seja morto aquele que amaldiçoar o seu pai ou a sua mãe!”
5 Chashna Tata Dios rimaptinpish kankuna chikan layatana yachachikuykankichi. Yachachikunkichi atipanaykichita mamaykichita tataykichita willayta: “Kankunata yanapanayni kullkita Tata Diostami kushkani. Chayrayku manana tiyawannachu kankunata yanapanaynipa.”
5 Mas vocês ensinam que, se alguém tem alguma coisa que poderia usar para ajudar os seus pais, em sinal de respeito, mas diz: “Eu dediquei isto a Deus”,
6 Chashna rimashpaykichika rimaykankichi tataykichita mamaykichita mana yanapaptikichipish mana nimananchu. Yachachikuykankichi Tata Dios kamachikushkan mana alli kananta. Tata Diosta mana kasushpaykichi ñawpa awiluykichi amañashkankunallata ruraykankichi.
6 então não precisa ajudar os seus pais. Assim vocês desprezam a mensagem de Deus para seguir os seus próprios ensinamentos.
7 Chaymanta Jesuska chay fariseokunata willarkansapa: —Tukuy kankuna allipi tukushpa llulla likidu kankichi. Kankunapa ñawpa yachachikuk Isaiyas killkarkan:
7 Hipócritas! Isaías estava certo quando disse a respeito de vocês o seguinte:
8 — ausente —
8 “Deus disse:
9 — ausente —
9 A adoração deste povo é inútil,
10 Chashna willashpa Jesuska tukuy chay runakunata ladunman kayashpankuna willarkansapa: —Mash uyariwaychi allita entiendinaykichipa:
10 Jesus chamou a multidão e disse:
11 Imatapish kaptin mikushpaykichi mana uchallikunkichichu. Mana allita rimashpaykichi chaypimi esika uchallikunkichi.
11 Não é o que entra pela boca que faz com que alguém fique
12 Chaypina ñukaykuna Jesusta ladunchashpaynikuna willarkanisapa: —¿Yachankichu fariseo runakuna chay yachachikushkaykita uyarishpankuna sukaman piñakushkankunata?
12 Então os discípulos chegaram perto dele e disseram: — Sabe que os
13 Chaypina Jesuska ayniwarkansapa: —Chay fariseo runakuna Tata Diospa rimananta yachachikuykashpa aypa amañashkankunatapish yachachikunsapa. Sielupi kawsak Tataynika mana alli kiwata sapintinta tirakshina chay runakunapa mana alli yachachikushkanta kulluchinan tiyan.
13 Jesus respondeu:
14 Ama llakiychichu chay fariseokuna piñakuptinkuna. Paykunaka Tata Diospa kamachikunankunata mana allita entiendishpankuna mana yachak runakunata pantachichinsapa. Paykunaka mana kawakuk runakunashina kashpankuna mana kawakukmasinkunata pushashpa ishkantin uchkupi urmanmansapa.
14 Não se preocupem com os fariseus. São guias cegos. E, quando um cego guia outro, os dois acabam caindo num buraco.
15 Chaymanta Pedruka Jesusta willarkan: —Chay yachachiwashkaykisapata ashwan allita entiendichiwaysapa.
15 Então Pedro pediu: — Explique para nós aquilo que o senhor disse antes.
16 Chaypina Jesuska willarkan: —¿Ariya kankunapish manarachu entiendinkichira?
16 Jesus disse:
17 Tukuy laya mikuna shiminchita yaykushpa wiksanchiman rin. Chaymanta letrinaman rin. Imatapish kaptin mikushpa manami uchallikunchichu.
17 O que entra pela boca vai para o estômago e depois sai do corpo.
18 Tukuy runa mana allita yuyaykushpa mana allita rimashpa uchallikun.
18 Mas o que sai da boca vem do coração. É isso que faz com que a pessoa fique impura.
19 Tukuy runa shunkunpi mana allita yuyaykushpa chayta ruran. Chayta yuyashpa runamasinta wañuchin, chikan warmiwan uchallikun. Suk wayna suk shipashwan manara kasarashpara uchallikunsapa. Chaymanta suwakun, llullachikun, runamasinta chiknishpa piñachin.
19 Porque é do coração que vêm os maus pensamentos, os crimes de morte, os adultérios, as imoralidades sexuais, os roubos, as mentiras e as calúnias.
20 Suk runa chay mana allikunata rurashpa uchallikun. Mana makinta mayllashpa mikushpa manami uchallikunchu.
20 São essas coisas que fazem com que alguém fique impuro. Mas comer sem lavar as mãos não torna ninguém impuro.
21 Jesuska chay llaktamanta rirkan Tiro llaktaman Sidon llaktaman.
21 Jesus saiu dali e foi para a região que fica perto das cidades de Tiro e de Sidom .
22 Chaypina suk warmi payta laduncharkan. Chay warmika kananea kashpa mana judiyachu karkan. Payka sinchita rimashpa Jesusta roygarkan: —Señor, ñawpa kamachikuk Davidpa mirakninmi kanki. Llakichiwashpa shipashninita alliyachipay. Shipashninita supay sukaman turbachishpa unkuchin.
22 Certa mulher cananeia, que morava naquela terra, chegou perto dele e gritou: — Senhor,
23 Chashna chay warmi sukaman willaptinpish Jesuska mana nimata aynirkanchu. Chaypina ñukaykuna Jesusta ladunchashpaynikuna roygarkanisapa: —Señor, kay warmita ashuchiy. Payka sukaman kaparikushpa katiwaykanchisapa.
23 Mas Jesus não respondeu nada. Então os discípulos chegaram perto dele e disseram: — Mande essa mulher embora, pois ela está vindo atrás de nós, fazendo muito barulho!
24 Chaypina Jesuska chay warmita willarkan: —Tata Dioska kachamuwashka israel llaktamasinikunallata yanapanaynipasapa. Paykunaka iden chinkadu ovejakunashina kawsaykansapa.
24 Jesus respondeu:
25 Chayta uyarishpa chay warmika Jesuspa ñawpakninpi kunkurikushpa willarkan: —Señor, yanapaway.
25 Então ela veio, ajoelhou-se aos pés dele e disse: — Senhor, me ajude!
26 Chashna chay warmi willaptin Jesuska willarkan: —Manarapish ni pita chikan llaktakunamanta alliyachishpaynira judiyumasinikunatara yanapanayni tiyan. Mana allichu suk runa wambrankunata panta kichushpa allkukunata karananpa.
26 Jesus disse:
27 Chashna Jesus willaptin chay warmika willarkan: —Ariya Señor, wambrakuna mesapi mikuptinkuna mesamanta puchudukuna urmaptin allkukunapish mikunsapa. Ñuka allkushina kaptinipish yanapaway.
27 — Sim, senhor, — respondeu a mulher — mas até mesmo os cachorrinhos comem as migalhas que caem debaixo da mesa dos seus donos.
28 Chaypina Jesuska willarkan: —Tukuy shunku kreyiwashkaykirayku shipashnikita alliyachini. Chay oramantapacha shipashnin sanuna karkan.
28 — Mulher, você tem muita fé! — disse Jesus. — Que seja feito o que você quer! E naquele momento a filha dela ficou curada.
29 Chaymanta chay llaktakunamanta llukshishpa Jesuska ñukaykunawan rirkan Galilea kocha mañanman. Chaypina suk urku sawanman rishpa tiyarirkan.
29 Jesus saiu dali e foi até o lago da Galileia. Depois subiu um monte e sentou-se ali.
30 Chay urkupi kaptinikuna aypa runakuna tukuy laya unkuyuk runakunata pushashpankuna shamurkansapa. Jesuspa ñawpakninpi churarkansapa mana puriy atipakkunata, mana kawakukkunata, mana rimakuy atipakkunata, wakllidu makiyukkunata, rikchak laya unkuyukkunata. Chaypina Jesuska tukuy chay unkudu runakunata alliyachirkansapa.
30 E foram até Jesus grandes multidões levando coxos, aleijados, cegos, mudos e muitos outros doentes, que eram colocados aos seus pés. E ele curou todos.
31 Chashna alliyachiptinkuna mana rimakuy atipakkuna allitana rimakurkansapa. Wakllidu makiyukkuna alliyarkansapa. Mana puriy atipakkuna allitana purirkansapa. Mana kawakukkuna allitana kawakurkansapa. Jesus tukuy paykunata alliyachishkanta kawashpankuna chay runakuna israel runakunapa Tata Diosninta sukaman alabarkansapa.
31 O povo ficou admirado quando viu que os mudos falavam, os aleijados estavam curados, os coxos andavam e os cegos enxergavam. E todo o povo louvou ao Deus de Israel.
32 Chaymanta Jesus ñukaykunata kayawashpankuna willawarkansapa: —Sukaman kay runakunata llakichinisapa. Ñami kimsa diyatana ñukawan kashpankuna tukuy mikunankunata tukuchashkasapa. Mana willanayanichu wasinkunaman kutinankunapa. Ichará mana mikushpa rishpankuna ñanpi shaykunmansapa.
32 Jesus chamou os seus discípulos e disse:
33 Chaypina ñukaykunaka Jesusta willarkanisapa: —Kaypika manami niman suk runa kawsanchu. Manami kay chunllapika nima mikunata tarishunchisapachu kay aypa runakunata karananchikunapa.
33 Os discípulos perguntaram: — Como vamos encontrar, neste lugar deserto, comida que dê para toda essa gente?
34 Chashna willaptinikuna Jesuska tapuwarkansapa: —¿Mashna pannikichití tiyan? Ñukaykuna aynirkanisapa: —Kanchis pan challwillukunapish tiyawansapa.
34 — Quantos pães vocês têm? — perguntou Jesus. — Sete pães e alguns peixinhos! — responderam eles.
35 Chaypina Jesuska tukuy chay runakunata willarkansapa allpapi tiyarinankunapa.
35 Aí Jesus mandou o povo sentar-se no chão.
36 Tiyariptinkuna chay kanchis pankunata chay challwillukunata apishpa Tata Diosta agradesirkan. Chaymanta chay pankunata chay challwillukunata ñukaykunata kuwarkansapa. Ñukaykuna chay runakunata kararkanisapa.
36 Depois pegou os sete pães e os peixes e deu graças a Deus. Então os partiu e os entregou aos discípulos, e eles os distribuíram ao povo.
37 Karaptinikuna mikurkansapa saksanankunakaman. Chaymanta puchushkankunata kanchis sestu untata tantachirkanisapa.
37 Todos comeram e ficaram satisfeitos; e os discípulos ainda encheram sete cestos com os pedaços que sobraram.
38 Chay mikuk ullkukuna chusku waranka karkansapa. Warmikunata wambrakunata mana yuparkanisapachu.
38 Os que comeram foram quatro mil homens, sem contar as mulheres e as crianças.
39 Chaymanta mikushkankunawasha Jesuska tukuy runakunata willarkansapa wasinkunaman kutinankunapa. Riptinkuna Jesuska ñukaykunawan rirkan suk kanowapi Magadan partiman.
39 Então Jesus mandou o povo embora, subiu no barco e foi para a região de Magadã .

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.