Mateus 13

San Martín Quechua NT (QVS_TBL) vs ARIB

Sair da comparação
ARIB Almeida Revisada Imprensa Bíblica
1 Chay diyalla Jesuska chay wasimanta llukshishpa rirkan kocha mañanpi tiyarik.
1 No mesmo dia, tendo Jesus saído de casa, sentou-se à beira do mar;
2 Chaypi tiyariptin aypa runakuna laduncharkansapa. Chaypina suk kanowapi Jesuska yaykurkan tiyarik chay kanowamanta yachachikunanpa. Yachachikuptin tukuy chay runakuna kocha mañanmanta uyarirkansapa.
2 e reuniram-se a ele grandes multidões, de modo que entrou num barco, e se sentou; e todo o povo estava em pé na praia.
3 Chaypina Jesuska chay aypa runakunata rikchak laya ejemplukunata parlachishpa yachachirkansapa. Willarkansapa: —Mash uyariwaychi. Suk runa rirkan murukunata chakranpi tarpuk.
3 E falou-lhes muitas coisas por parábolas, dizendo: Eis que o semeador saiu a semear.
4 Chaypina murukunata shikwashpa tarpuptin sukkuna ñanpi urmarkansapa. Pishkillukuna chay ñanpi urmadu murukunata mikurkansapa.
4 e quando semeava, uma parte da semente caiu à beira do caminho, e vieram as aves e comeram.
5 Suk murukuna urmarkansapa rumisapa allpapi. Chay murukuna allpa sawallapi kashpa utka shurayarkansapa allpa mana rakta kaptin.
5 E outra parte caiu em lugares pedregosos, onde não havia muita terra: e logo nasceu, porque não tinha terra profunda;
6 Chay allpa rumisapa kaptin chay murukuna mana atiparkansapachu sapichakuyta. Chayrayku rupay nanaptin chakirkansapa.
6 mas, saindo o sol, queimou-se e, por não ter raiz, secou-se.
7 Chaymanta suk murukuna urmarkansapa kashasapa allpapi. Chaypina kashakuna ashwanta wiñashpa chay wiñaykak murukunata makarkansapa.
7 E outra caiu entre espinhos; e os espinhos cresceram e a sufocaram.
8 Suk murukuna urmarkansapa allima allpapi. Chaypina wiñashpankuna sukaman allita wayuchakurkansapa. Suk murukuna mirarkansapa pachak murukunata. Sukkuna mirarkansapa sokta chunka murukunata. Sukkuna mirarkansapa kimsa chunka murukunata.
8 Mas outra caiu em boa terra, e dava fruto, um a cem, outro a sessenta e outro a trinta por um.
9 Kankuna uyariwashpaykichika allita rinrillikuychi.
9 Quem tem ouvidos, ouça.
10 Chaymanta ñukaykuna disipulunkuna Jesusta ladunchashpaynikuna tapurkanisapa: —¿Imaraykuti chay runakunata ejemplukunata parlachishpa yachachinkisapa?
10 E chegando-se a ele os discípulos, perguntaram-lhe: Por que lhes falas por parábolas?
11 Chaypina Jesuska ayniwarkansapa: —Tata Dios kankunallata yachachishuykankichi paypa mandunpi yaykunaykichipa. Manara kutin yachachishushkaykichita kunanka yachachishuykankichi. Suk runakuna mana kasunayaptinkuna Tata Dios mana kankunatashinachu yachachinsapa.
11 Respondeu-lhes Jesus: Porque a vós é dado conhecer os mistérios do reino dos céus, mas a eles não lhes é dado;
12 Tata Dioska tukuy kreyikukkunata sukaman yanapanka ashwanta entiendinankunapa. Chaypina ashwanta kreyikunkasapa. Mana kreyikukkunata tipi yachashkankunatapish kunkachinkasapa.
12 pois ao que tem, dar-se-lhe-á, e terá em abundância; mas ao que não tem, até aquilo que tem lhe será tirado.
13 Chay runakunata yachachiptinipish mana entiendinsapachu. Tukuy alli rurashkaynikunata kawashpapish mana yachansapachu imaraykumi chaykunata rurashkani nishpa. Chayrayku ejemplukunallawan paykunata yachachini.
13 Por isso lhes falo por parábolas; porque eles, vendo, não vêem; e ouvindo, não ouvem nem entendem.
14 Ñawpa tiempu alli yachachikuk Isaiyas kay mana uyarinayak runakunapa killkarkan:
14 E neles se cumpre a profecia de Isaías, que diz: Ouvindo, ouvireis, e de maneira alguma entendereis; e, vendo, vereis, e de maneira alguma percebereis.
15 — ausente —
15 Porque o coração deste povo se endureceu, e com os ouvidos ouviram tardiamente, e fecharam os olhos, para que não vejam com os olhos, nem ouçam com os ouvidos, nem entendam com o coração, nem se convertam, e eu os cure.
16 Chaymanta Jesuska ñukaykunallata willawarkansapa: —Kankuna sukaman kushikuypuru kankichi rurashkaynita kawashpaykichi. Sukaman kushikuypuru kankichi yachachikuptini uyarishpaykichi.
16 Mas bem-aventurados os vossos olhos, porque vêem, e os vossos ouvidos, porque ouvem.
17 Allita willaykichi. Ñawpa yachachikuk runakuna alli rurak runakunapish sukaman munarkansapa kawanaykichita kawayta. Munarkansapa uyarinaykichita uyariyta. Chashna munashpankunapish mana kawarkansapachu nima uyarirkansapachu.
17 Pois, em verdade vos digo que muitos profetas e justos desejaram ver o que vedes, e não o viram; e ouvir o que ouvis, e não o ouviram.
18 Mash uyariwaychi. Yachachiykichi chay muru tarpukuk runapa ejemplun imatami riman nishpa.
18 Ouvi, pois, vós a parábola do semeador.
19 Aypa runakuna sinchi shunkuyuk kashpa iden ñanpi chakidu sarudu allpashina. Chay laya runakuna Tata Diospa rimananta uyarishpankunapish mana entiendinsapachu. Chaypina chay pishkillukuna ñanpi urmadu murukunata mikukshina supay shamun Tata Diospa rimananta kunkachinanpa.
19 A todo o que ouve a palavra do reino e não a entende, vem o Maligno e arrebata o que lhe foi semeado no coração; este é o que foi semeado à beira do caminho.
20 Chaymanta suk runakuna Tata Diospa rimananta kushikushpa uyarinsapa. Chay laya runakuna iden rumisapa allpapi wiñak murukunashinami.
20 E o que foi semeado nos lugares pedregosos, este é o que ouve a palavra, e logo a recebe com alegria;
21 Mana ukupi sapiyukshina kashpankuna suk tiempullata kushikushpa Tata Diosta katinsapa. Paykuna kreyikushkankunarayku sufrishpankuna nanayta llakita mallishpankuna manana munansapanachu Tata Diosta katiyta.
21 mas não tem raiz em si mesmo, antes é de pouca duração; e sobrevindo a angústia e a perseguição por causa da palavra, logo se escandaliza.
22 Chaymanta suk runakuna Tata Diospa rimananta uyarishkankunamanta munanankunallata rurashpa kawsansapa. Sukaman kullkiyayta munashpalla kawsansapa. Chay laya runakunaka iden kashasapa allpapi wiñak murukunashinami. Mana nima wayuchakunsapachu.
22 E o que foi semeado entre os espinhos, este é o que ouve a palavra; mas os cuidados deste mundo e a sedução das riquezas sufocam a palavra, e ela fica infrutífera.
23 Chaymanta suk runakuna Tata Diospa rimananta uyarishpa tukuy shunku kreyishpa entiendinsapa. Chay laya runakuna iden chay alli allpapi wayuchakuk murukunashinami. Sukkunaka pachak murukunata wayuchakukshinami. Sukkunaka sokta chunka murukunata wayuchakukshinami. Sukkunaka kimsa chunka murukunata wayuchakukshinami.
23 Mas o que foi semeado em boa terra, este é o que ouve a palavra, e a entende; e dá fruto, e um produz cem, outro sessenta, e outro trinta.
24 Chaymanta Jesuska yachachikushpa chay aypa runakunata willarkansapa: —Mash uyariwaychi. Tata Dios mandunpi kamachikushpa iden suk runa chakranpi alli trigu murukunata tarpukshinami.
24 Propôs-lhes outra parábola, dizendo: O reino dos céus é semelhante ao homem que semeou boa semente no seu campo;
25 Chaymanta suk tuta tukuy pi puñuykaptinkuna chakrayukta chiknik runa chay trigu tarpudu chakraman rishpa mana alli kiwa murukunata tarpurkan.
25 mas, enquanto os homens dormiam, veio o inimigo dele, semeou joio no meio do trigo, e retirou-se.
26 Chaymanta trigu wiñaykaptin chay mana alli kiwapish sukaman wiñarkan.
26 Quando, porém, a erva cresceu e começou a espigar, então apareceu também o joio.
27 Chaypina trabajadorkuna chakrayuk runata willarkansapa: “Señor, kan alli murukunata tarpuchiptiki ¿imapati mana alli kiwakuna wiñaykansapa?”
27 Chegaram, pois, os servos do proprietário, e disseram-lhe: Senhor, não semeaste no teu campo boa semente? Donde, pois, vem o joio?
28 Chay chakrayuk runa aynirkansapa: “Suk chikniwak runami mana alli kiwa murukunata tarpushka.” Chashna willaptin trabajadorkuna tapurkansapa: “¿Munankichu rinaynikunapa chay mana alli kiwakunata tipik?”
28 Respondeu-lhes: Algum inimigo é quem fez isso. E os servos lhe disseram: Queres, pois, que vamos arrancá-lo?
29 Chaypina chakrayuk runaka willarkansapa: “Amara tipiychirachu. Mana alli kiwakunata tipishpaykichika ichara trigukunatapish tipinkichiman.
29 Ele, porém, disse: Não; para que, ao colher o joio, não arranqueis com ele também o trigo.
30 Tantalla wiñachunsapa trigu pallananchi diyakaman. Alli trigu pukuptinra pallak runakunata willasha tukuy mana alli kiwakunata tipishpa tantanachinankunapa. Chay mana alli kiwata wata wata rurashpa rupachinkasapa. Chaymanta alli triguta pallashpa wakaychankasapa murukuna churana wasinipi.”
30 Deixai crescer ambos juntos até a ceifa; e, por ocasião da ceifa, direi aos ceifeiros: Ajuntai primeiro o joio, e atai-o em molhos para o queimar; o trigo, porém, recolhei-o no meu celeiro.
31 Chaymanta Jesuska chay runakunata suk ejempluta yachachirkansapa: —Kunan yachachiykichi imashnami Tata Diospa mandunpi kawsankichi nishpa. Mostasa murillun tukuy laya murukunamanta ashwan kishnisillu. Suk runa chakranpi tarpuptin chay murilluka allita wiñan. Kishnisillu kashpapish chay muruka tukuy kiwakunamanta ashwan atunta wiñan. Iden kaspishina sukaman ramachakun. Chay ramankunapi aypa pishkillukuna wasinkunata ruransapa. Kankuna chay kishnisillu murukunashinami kankichi.
31 Propôs-lhes outra parábola, dizendo: O reino dos céus é semelhante a um grão de mostarda que um homem tomou, e semeou no seu campo;
32 — ausente —
32 o qual é realmente a menor de todas as sementes; mas, depois de ter crescido, é a maior das hortaliças, e faz-se árvore, de sorte que vêm as aves do céu, e se aninham nos seus ramos.
33 Chaymanta Jesuska kashkan yachachikushpa chay runakunata willarkansapa: —Yachachiykichi imashnami Tata Diospa mandunpi kawsankichi nishpa. Suk warmi panta rurashpa kimsa pati trigupa machkanta yakuwan chakrun. Chaymanta tipi levaduratapish churan chay chapuduta allita punkichinanpa. Kankuna Tata Diospa mandunpi kawsashpaykichi chay alli levadurashina kankichi.
33 Outra parábola lhes disse: O reino dos céus é semelhante ao fermento que uma mulher tomou e misturou com três medidas de farinha, até ficar tudo levedado.
34 Jesuska rikchak laya ejemplukunawan parlachikushpa chay runakunata yachachirkansapa. Mana ejempluta parlachikushpa mana yachachikukchu.
34 Todas estas coisas falou Jesus às multidões por parábolas, e sem parábolas nada lhes falava;
35 Ñawpa tiempu suk yachachikuk runa killkashpa rimarkan Jesus ejemplukunata parlachikushpa yachachikunanta. Chay killkadunpi riman:
35 para que se cumprisse o que foi dito pelo profeta: Abrirei em parábolas a minha boca; publicarei coisas ocultas desde a fundação do mundo.
36 Chaymanta Jesus chay aypa runakunata wasinkunaman kutinankunapa willashpa suk wasipi yaykurkan. Chaypi ñukaykuna ladunchashpaynikuna willarkanisapa: —Chay mana alli kiwakunapa ejemplunta parlachiwashpaykisapa ¿imatati yachachiwashkankisapa?
36 Então Jesus, deixando as multidões, entrou em casa. E chegaram-se a ele os seus discípulos, dizendo: Explica-nos a parábola do joio do campo.
37 Chaypina Jesuska ayniwarkansapa: —Ñuka sielumanta shamudu runa kashpayni alli murukunata tarpukuk runashinami kani.
37 E ele, respondendo, disse: O que semeia a boa semente é o Filho do homem;
38 Kay allpapi kawsak runakuna iden chakrashinami. Tata Diosta kasushpa kawsak runakunaka iden chay alli murukunashinami. Supaypa mandunpi kawsakkunaka iden chay mana alli kiwakunashinami.
38 o campo é o mundo; a boa semente são os filhos do reino; o joio são os filhos do maligno;
39 Supayka iden chay chakrapi mana alli murukunata tarpuk runashinami. Kay allpa tukunan diya iden chay trigu pallana diyashinami. Chaymanta angelkuna iden triguta pallak trabajadorkunashinami.
39 o inimigo que o semeou é o Diabo; a ceifa é o fim do mundo, e os celeiros são os anjos.
40 Kay allpa tukunan diya Tata Dioska tukuy uchasapa runakunata kastigankasapa. Payka iden chay mana alli kiwakunata shuntushpa rupachik runashinami.
40 Pois assim como o joio é colhido e queimado no fogo, assim será no fim do mundo.
41 Ñuka sielumanta shamudu runa kashpayni angelninikunata kachamusha tukuy maymanta mana alli rurak runakunata tantachinankunapa. Chaymanta runamasinkunata uchallichikuk runakunatapish tantachishasapa.
41 Mandará o Filho do homem os seus anjos, e eles ajuntarão do seu reino todos os que servem de tropeço, e os que praticam a iniqüidade,
42 Chaypina mana tukuyniyuk ninaman paykunata wishchushasapa. Chaypi chay runakuna nanayta mana muchushpankuna kirunkunata mukushpankuna sukaman wakankasapa.
42 e lançá-los-ão na fornalha de fogo; ali haverá choro e ranger de dentes.
43 Chaymanta Tata Diospa munananta rurak runakuna Tatankunapa mandunpi yaykushpa iden intishina llipyankasapa. Kankuna rinriyuk kashpaykichi allita uyariwaychi.
43 Então os justos resplandecerão como o sol, no reino de seu Pai. Quem tem ouvidos, ouça.
44 Chaymanta kashkan yachachikushpa Jesuska willarkansapa: —Tata Diospa mandunka iden aypa chaniyuk kurishinami. Suk runa chikanpa chakranpi pakadu kurita tarirkan. Chayta tarishpa kashkan chayllapi pakarkan. Kushikuypuru chay kuriyuk chakrata rantinanpa tukuy tiyapushkankunata rantikurkan. Chaypina chay kuriyuk chakrata rantirkan. Chashnashina kankuna sukaman munanaykichi tiyan Tata Diospa mandunpi kawsayta.
44 O reino dos céus é semelhante a um tesouro escondido no campo, que um homem, ao descobri-lo, esconde; então, movido de gozo, vai, vende tudo quanto tem, e compra aquele campo.
45 Chaymanta chikan ejempluta willaykichi. Tata Diospa mandunka iden aypa chaniyuk perlasshinami. Suk rantikuk runa allima yurak perlaskunata maskashpa purirkan rantinanpa.
45 Outrossim, o reino dos céus é semelhante a um negociante que buscava boas pérolas;
46 Sukaman maskashpa suk aypa chaniyuk ashwan allima perlasta tarirkan. Chaypina tukuy tiyapushkankunata rantikurkan chaypa chaninwan chay ashwan allima perlasta rantinanpa. Chashnashina kankuna sukaman munanaykichi tiyan Tata Diospa mandunpi kawsayta.
46 e encontrando uma pérola de grande valor, foi, vendeu tudo quanto tinha, e a comprou.
47 Chaymanta Jesuska kashkan yachachikushpa willarkansapa: —Kunan yachachiykichi imashnami Tata Diospa mandunpi yaykunkichi nishpa. Aypa runakuna atun redninwan rikchak laya challwakunata apinsapa.
47 Igualmente, o reino dos céus é semelhante a uma rede lançada ao mar, e que apanhou toda espécie de peixes.
48 Chaymanta aypa challwakuna redninwan wichkashpa chay runakuna kocha mañanman aysansapa. Chaypi tiyarishpa challwakunata akllansapa. Alli challwakunata sestunkunapi churansapa. Mana alli challwakunata wishchunsapa.
48 E, quando cheia, puxaram-na para a praia; e, sentando-se, puseram os bons em cestos; os ruins, porém, lançaram fora.
49 Chaymanta kay allpa tukunan diyapish iden chay challwakunata apik runakunashina angelkuna runakunata akllankasapa. Tata Diosta kuyashpa kawsak runakunamanta mana alli rurak runakunata suchuchinkasapa.
49 Assim será no fim do mundo: sairão os anjos, e separarão os maus dentre os justos,
50 Chaymanta tukuy mana alli rurak runakunata wishchunkasapa mana tukuyniyuk ninaman. Chaypi nanayta mana muchushpankuna kirunkunata mukushpankuna sukaman wakankasapa.
50 e lançá-los-ão na fornalha de fogo; ali haverá choro e ranger de dentes.
51 Chaymanta Jesuska ñukaykuna disipulunkunata tapuwarkansapa: —¿Entiendinkichichu tukuy chay yachachishkaynikunata? Chaypina aynirkanisapa: —Ariya entiendinisapami.
51 Entendestes todas estas coisas? Disseram-lhe eles: Entendemos.
52 Chaypina Jesuska willawarkansapa: —Suk wasiyuk runa wasinpi aypa mushuk aypa mawka wakaychadu tiyapunankunata surkumun suk runata kawachinanpa. Chay kawachikuk runaka Tata Diospa killkadunta yachachikuk runakunashinami. Paykunaka Tata Diospa mandunpi yaykushpa yachansapa mushuk layata ñawpa yachashkankunata yachachikuyta.
52 E disse-lhes: Por isso, todo escriba que se fez discípulo do reino dos céus é semelhante a um homem, proprietário, que tira do seu tesouro coisas novas e velhas.
53 Chaymanta tukuy chay ejemplukunawan yachachikushkanwasha chay llaktamanta Jesuska llukshirkan.
53 E Jesus, tendo concluído estas parábolas, se retirou dali.
54 Chaypina kikinpa llaktanpi chayashpa tantanakunankuna wasipi Tata Diospa rimananta yachachikurkan. Chaypina tukuy chay runakuna sukaman almirashpankuna rimarkansapa: —¿Maypití kay runaka tukuy layata yachakushka? ¿Imashnatí atipan almirana milagrukunata rurayta?
54 E, chegando à sua terra, ensinava o povo na sinagoga, de modo que este se maravilhava e dizia: Donde lhe vem esta sabedoria, e estes poderes milagrosos?
55 ¿Manachu kay runaka karpinterupa wambran? ¿Manachu paypa maman Mariya? ¿Manachu wawkinkuna Jakobo, Jose, Simon, Judas?
55 Não é este o filho do carpinteiro? e não se chama sua mãe Maria, e seus irmãos Tiago, José, Simão, e Judas?
56 ¿Manachu paninkuna llaktamasinchikunalla? ¿Pití payta yachachishka chay layata yachananpa?
56 E não estão entre nós todas as suas irmãs? Donde lhe vem, pois, tudo isto?
57 Chay runakuna Jesus llaktamasinkuna kaptinkunapish mana nima kasunayarkansapachu. Chaypina Jesuska willarkansapa: —Suk runa Tata Diospa rimananta yachachikuptin llaktamasinkuna familyankuna mana kreyinsapachu. Chikan llaktakunapi yachachikuptin chaypira sukaman allita uyarinsapa.
57 E escandalizavam-se dele. Jesus, porém, lhes disse: Um profeta não fica sem honra senão na sua terra e na sua própria casa.
58 Chashna llaktamasinkuna mana kreyinayaptinkuna Jesuska llaktanpi mana aypa almirana milagrukunata rurarkanchu.
58 E não fez ali muitos milagres, por causa da incredulidade deles.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 13, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.