Mateus 12

San Martín Quechua NT (QVS_TBL) vs NVI

Sair da comparação
NVI Nova Versão Internacional
1 Chaymanta suk samana diya Jesuska ñukaykunawan suk trigu chakra chawpinta pasarkanisapa. Chaypina yarkashpaynikuna triguta tipirkanisapa mikunaynikunapa.
1 Naquela ocasião Jesus passou pelas lavouras de cereal no sábado. Seus discípulos estavam com fome e começaram a colher espigas para comê-las.
2 Mikuykaptinikuna fariseo runakuna kawawarkansapa. Chashna kawawashpankuna Jesusta willarkansapa: —Mash kaway. Disipuluykikuna samana diya kaykaptin triguta tipishpa Moisespa kamachikunankunata mana kasuykansapachu.
2 Os fariseus, vendo aquilo, lhe disseram: "Olha, os teus discípulos estão fazendo o que não é permitido no sábado".
3 Chashna willaptinkuna Jesuska aynirkansapa: —Ariya, kawaykani imatami ruraykansapa nishpa. Samana diya pallashpankunapish manami uchallikuykansapachu. ¿Manachu leyishkankichi ñawpa kamachikuk David rurashkanta? Suk kuti payka purikmasinkunawan sukaman purishpankuna yarkarkansapa.
3 Ele respondeu: "Vocês não leram o que fez Davi quando ele e seus companheiros estavam com fome?
4 Yarkaymanta kashpa Tata Diospa wasinpi yaykurkansapa. Chaypi Davidka Tata Diospa churadu pankunata mikurkan. Purikmasinkunatapish kararkan. Chay laya pankunaka saserdotekunallapa karkan. Chayta mikushpankunapish mana uchallikurkansapachu.
4 Ele entrou na casa de Deus, e juntamente com os seus companheiros comeu os pães da Presença, o que não lhes era permitido fazer, mas apenas aos sacerdotes.
5 ¿Manachu leyishkankichi ñawpa Moisespa killkadunpi rimashkankunata? Chaypi willawanchisapa saserdotekuna Tata Diospa wasinpi tukuy diya trabajanankunata. Paykuna samana diyakuna mana samashpapish manami uchallikunsapachu.
5 Ou vocês não leram na Lei que, no sábado, os sacerdotes no templo profanam esse dia e, contudo, ficam sem culpa?
6 Mash uyariwaychi. Chay Tata Diospa wasinpi trabajak saserdotekunamanta ñukami ashwan kamachikuk kani.
6 Eu lhes digo que aqui está o que é maior do que o templo.
7 Tata Dioska rimananpi willawanchisapa: “Kankuna wiwa animalnikichita wañuchishpa rupachinaykichi tiyan ñukata kuyawanaykichipa. Chay animalnikichita rupachishkaykichimanta ashwanta munani runamasikichita llakichishpa yanapanaykichipa.” Chashna Tata Dios rimaptinpish kankunaka mana entiendishkankichichu. Allita entiendishpaykichika kay disipuluynikunata mana willankichimanchu karkan samana diya tipi triguta tipishpa uchallikuykanankunata.
7 Se vocês soubessem o que significam estas palavras: ‘Desejo misericórdia, não sacrifícios’, não teriam condenado inocentes.
8 Ñuka sielumanta shamudu runa kashpayni ashwan alli kamachikuk kani willanaynipa imakunatami samana diya rurankichi nishpa.
8 Pois o Filho do homem é Senhor do sábado".
9 Chay chakramanta llukshishpa Jesuska suk tantanakunankuna wasipi yaykurkan.
9 Saindo daquele lugar, dirigiu-se à sinagoga deles,
10 Chaypi suk kaspirayadu makiyuk runa karkan. Chaypina fariseo runakuna Jesusta chiknishpa chapaykarkansapa chatanankunapa. Pantachinayashpankuna Jesusta tapurkansapa: —¿Ariya Moisespa killkadun willawanchichu samana diya suk unkuduta alliyachinanchikunapa?
10 e estava ali um homem com uma das mãos atrofiada. Procurando um motivo para acusar Jesus, eles lhe perguntaram: "É permitido curar no sábado? "
11 Chaypina Jesuska aynirkan: —Samana diya suk ovejaykichi uchkupi urmaptin ¿manachu surkunkichiman?
11 Ele lhes respondeu: "Qual de vocês, se tiver uma ovelha e ela cair num buraco no sábado, não irá pegá-la e tirá-la de lá?
12 Ñukanchikuna ovejanchimanta ashwan allita runamasinchikunata kuyanchisapa. Chayrayku alli kanman samana diya runamasinchikunata yanapananchikunapa.
12 Quanto mais vale um homem do que uma ovelha! Portanto, é permitido fazer o bem no sábado".
13 Chashna paykunata willashpa Jesuska chay kaspirayadu makiyuk runata willarkan: —¡Makikita chutachiy! Chaypina chay runaka Jesusta kasushpa kaspirayadu makinta chutachiptin iden suk ladu makinshina alliyarkan.
13 Então ele disse ao homem: "Estenda a mão". Ele a estendeu, e ela foi restaurada, e ficou boa como a outra.
14 Samana diya Jesus chay runata alliyachiptin fariseo runakuna chay tantanakunankuna wasimanta llukshishpankuna kallarirkansapa yuyaykuyta Jesusta wañuchinankunapa.
14 Então os fariseus saíram e começaram a conspirar sobre como poderiam matar Jesus.
15 Jesus fariseo runakuna wañuchinayanankunata yachashpa chay llaktamanta llukshirkan. Llukshiptin aypa runakuna katirkansapa. Chaypina tukuy unkudukunata alliyachirkan.
15 Sabendo disso, Jesus retirou-se daquele lugar. Muitos o seguiram, e ele curou a todos os doentes que havia entre eles,
16 Chaymanta chay alliyachishkan runakunata willarkansapa: —Amara famakunkichirachu alliyachishkaynita.
16 advertindo-os que não dissessem quem ele era.
17 Jesus chayta rurashpa chay ñawpa yachachikuk Isaiyas rimashkantashina ruraykarkan. Kashna Tata Dios rimashkanta Isaiyas killkarkan:
17 Isso aconteceu para se cumprir o que fora dito pelo do profeta Isaías:
18 — ausente —
18 "Eis o meu servo, a quem escolhi, o meu amado, em quem tenho prazer. Porei sobre ele o meu Espírito, e ele anunciará justiça às nações.
19 — ausente —
19 Não discutirá nem gritará; ninguém ouvirá sua voz nas ruas.
20 — ausente —
20 Não quebrará o caniço rachado, não apagará o pavio fumegante, até que leve à vitória a justiça.
21 Ñawpa yachachikuk Isaiyaska chayta killkarkan.
21 Em seu nome as nações porão sua esperança".
22 Chaymanta Jesusman supayadu runata pushamurkansapa. Chay runaka supayadu kashpa mana nima kawakuyta nima rimakuyta atiparkanchu. Jesus payta alliyachiptin atiparkanna kawakuyta rimakuyta.
22 Então levaram-lhe um endemoninhado que era cego e mudo, e Jesus o curou, de modo que ele pôde falar e ver.
23 Chayta kawashpankuna tukuy runakuna sukaman almirashpankuna tapunakurkansapa: —¿Kay runachu shuyaykananchi ñawpa kamachikuk Davidpa miraknin?
23 Todo o povo ficou atônito e disse: "Não será este o Filho de Davi? "
24 Chashna chay runakuna tapunakuptinkuna fariseo runakuna Jesusta mana kreyishpankuna rimarkansapa: —Kay Jesuska atipan runakunamanta supaykunata llukshichiyta supaykunapa kamachikuknin Belsebu yanapaptin.
24 Mas quando os fariseus ouviram isso, disseram: "É somente por Belzebu, o príncipe dos demônios, que ele expulsa demônios".
25 Chay fariseo runakuna yuyashkankunata yachashpa Jesuska willarkansapa: —Suk llaktapi kawsak runakuna chikninakushpa makanakushpankuna kikinkunapura kulluchinakunsapa. Chaymanta suk wasipi kawsak runakuna chikninakushpa makanakushpankuna chayta chayta anchunsapa.
25 Jesus, conhecendo os seus pensamentos, disse-lhes: "Todo reino dividido contra si mesmo será arruinado, e toda cidade ou casa dividida contra si mesma não subsistirá.
26 Chashnallami supaykunapish kikinkunapura karkunakushpankuna wakllichinakunsapa. Kikinkunalla kulluchinakunmansapa.
26 Se Satanás expulsa Satanás, está dividido contra si mesmo. Como, então, subsistirá seu reino?
27 Kankunaka rimankichi supaykunapa kamachikuknin Belsebu yanapawaptin supaykunata llukshichinaynita. Chashna rimashpaykichi mana kuskatachu rimaykankichi. Belsebu yanapawaptinka ¿pití kankunapa disipuluykikunata yanapan supaykunata llukshichinankunapa? Allita yachankichi Tata Dios yanapanankunata. Chayrayku ñukata yuyawashpaykichi sukaman llullachinakuykankichi.
27 E se eu expulso demônios por Belzebu, por quem os expulsam os filhos de vocês? Por isso, eles mesmos serão juízes sobre vocês.
28 Tata Diospa Espiritun yanapawaptin supaykunata atipani llukshichiyta. Chayrayku allita yachanaykichi tiyan Tata Dios ñukata kachamuwashkanta. Ñuka yachachiykichi Tata Dios kankunata kamachishunaykichita.
28 Mas se é pelo Espírito de Deus que eu expulso demônios, então chegou a vocês o Reino de Deus.
29 Mana ni pi suk sinchi runapa wasinmanta atipanmanchu nimata apayta manara payta allita watashpara. Chay sinchi runata watashpara tukuy laya tiyapunankunata atipanman kichuyta.
29 "Ou como alguém pode entrar na casa do homem forte e levar dali seus bens, sem antes amarrá-lo? Só então poderá roubar a casa dele.
30 Kankuna mana kreyiwashpaykichi chikniwankichi. Mana yanapawashpaykichi sukkunata ñukamanta ashuchiykankichi.
30 "Aquele que não está comigo, está contra mim; e aquele que comigo não ajunta, espalha.
31 Mash allita uyariwaychi. Tata Dioska runakunata tukuy uchankunamanta tukuy mana alli rimashkankunamantapish perdonankasapa. Chaymanta mana kutin perdonankachu Tata Diospa Espiritunta washanchashpa sakra mana alli kananta rimaptinkuna.
31 Por esse motivo eu lhes digo: todo pecado e blasfêmia serão perdoados aos homens, mas a blasfêmia contra o Espírito não será perdoada.
32 Ñukaka sielumanta shamudu runami kani. Chashna kaptinpish suk runa mana alli kanaynita rimaptinpish Tata Dioska payta perdonanka. Chaymanta suk runa Tata Diospa Espiritunta washanchashpa chiknishpa sakra mana alli kananta rimaptin Tata Dioska manami paytaka perdonankachu. Nima kunan kay tiempu nima wañushkanwasha perdonankachu.
32 Todo aquele que disser uma palavra contra o Filho do homem será perdoado, mas quem falar contra o Espírito Santo não será perdoado, nem nesta era nem na era que há de vir.
33 Chaymanta Jesuska yachachikuyllapi katirkan: —Kankuna alli wayuchakuk kaspita kuydashpaykichi alli wayukunata pallankichi. Mana allita kuydaptikichi mana allitachu wayuchakun. Kaspikunapa wayunkunata kawashpaykichira riksinkichi chay kaspi allichu manachu nishpa. Allita rurashpa kawsaptini riksiwankichi alli wayuchakuk kaspishina kanaynita.
33 "Considerem: uma árvore boa dá bom fruto; uma árvore ruim, dá fruto ruim, pois uma árvore é conhecida por seu fruto.
34 Kankuna fariseokuna sukaman llullachikushpaykichi machakuyshina kankichi. Mana alli rurak runakuna kashpaykichi mana atipankichichu allikunata rimayta. Tukuy runa shunkunpi yuyananllata riman.
34 Raça de víboras, como podem vocês, que são maus, dizer coisas boas? Pois a boca fala do que está cheio o coração.
35 Tukuy alli yuyayuk runa allikunallata rimashpa kawsan. Tukuy mana alli yuyayuk runa mana allikunata rimashpa kawsan.
35 O homem bom, do seu bom tesouro, tira coisas boas, e o homem mau, do seu mau tesouro, tira coisas más.
36 Mash allita uyariwaychi. Kastigakunan diya Tata Dioska tukuy mana alli rimashkankunarayku runakunata kastigankasapa.
36 Mas eu lhes digo que, no dia do juízo, os homens haverão de dar conta de toda palavra inútil que tiverem falado.
37 Tata Dioska willashunkichi rimashkaykichi allichu manachu nishpa. Chaypina rimashkaykichi alli kaptinka payka mana kastigashunkichichu. Rimashkaykichi mana alli kaptinka sukaman kastigashunkichi.
37 Pois por suas palavras você será absolvido, e por suas palavras será condenado".
38 Jesus yachachikuykaptin fariseo runakuna Moisespa killkadunta yachachikuk runakuna uyarirkansapa. Chaypina willarkansapa: —Maestru, yachanayanisapa deveraschu manachu Tata Diosmanta shamudu runa kanaykita. Chayrayku munanisapa kawayta almirana milagrukunata ruraptiki.
38 Então alguns dos fariseus e mestres da lei lhe disseram: "Mestre, queremos ver um sinal miraculoso feito por ti".
39 Chaypina Jesuska willarkansapa: —Kankuna Tata Diosta mana kreyishpa mana alli rurak runakuna kashpaykichi mañawankichi almirana milagruta ruranaynipa. Kankunapaka manami rurashachu chay laya milagruta. Tata Dios ñawpa yachachikuk Jonaspa suk milagruta rurarkan. Ñukapapish chay layallata ruranka.
39 Ele respondeu: "Uma geração perversa e adúltera pede um sinal miraculoso! Mas nenhum sinal lhe será dado, exceto o sinal do profeta Jonas.
40 Suk atun challwa Jonasta millpurkan. Chaypina chay challwa wiksanpi kimsa diyata kimsa tutata payka karkan. Chay kimsa diya paktaptinna chay challwaka Jonasta kipnamurkan. Ñuka sielumanta shamudu runa iden Jonasshina kimsa diyata kimsa tutata allpa ukupi kashkaynimanta atarimusha.
40 Pois assim como Jonas esteve três dias e três noites no ventre de um grande peixe, assim o Filho do homem ficará três dias e três noites no coração da terra.
41 Chay ñawpa Ninive llaktapi kawsak runakuna sukaman mana allikunata rurashpankuna kawsarkansapa. Chaymanta chay yachachikuk Jonas yachachikuptin paykunaka uchankunamanta wanarkansapa Tata Diosta allita kasushpa kawsanankunapa. Chay kastigakunan diya chay ñawpa Ninivemanta runakuna kankunata chatashunkichi mana kreyiwashkaykichirayku. Ñuka Jonasmanta ashwan alli yachachikuk kaptinipish mana kreyiwanayankichichu.
41 Os homens de Nínive se levantarão no juízo com esta geração e a condenarão; pois eles se arrependeram com a pregação de Jonas, e agora está aqui o que é maior do que Jonas.
42 Chaymanta ñawpa tiempu suk karu llaktamanta suk kamachikuk warmi shamurkan yachaysapa Salomonta uyarik. Ñuka Salomonmanta ashwan alli yachaysapa kaptinipish kankunaka mana kreyiwanayankichichu. Chayrayku Tata Dios kastigakunan diya chay kamachikuk warmi kankunata chatashunkichi mana kreyiwashkaykichirayku.
42 A rainha do Sul se levantará no juízo com esta geração e a condenará, pois ela veio dos confins da terra para ouvir a sabedoria de Salomão, e agora está aqui o que é maior do que Salomão.
43 Chaymanta Jesuska willarkansapa: —Suk runamanta supay llukshishpa chakidu chunlla allpapi purin samanayashpa. Mana ni maypi samananta tarishpa yuyaykushpa riman:
43 "Quando um espírito imundo sai de um homem, passa por lugares áridos procurando descanso e não encontra,
44 “Shu kutishalla chay llukshimushkayni runallaman.” Chay runaman kutishpa tarin iden suk chunlla wasi chuya chuya pichadutashina.
44 e diz: ‘Voltarei para a casa de onde saí’. Chegando, encontra a casa desocupada, varrida e em ordem.
45 Chaypina kanchis ashwan mana alli rurak supaymasinkunata rin kayak. Tukuy paykuna rinsapa chay runapi kawsak. Chashna modomanta chay runaka ashwan mana allikunata rurashpana kawsan. Kankuna sukaman mana alli rurak kashpaykichi iden chay aypa supayuk runashinami kankichi.
45 Então vai e traz consigo outros sete espíritos piores do que ele, e entrando passam a viver ali. E o estado final daquele homem torna-se pior do que o primeiro. Assim acontecerá a esta geração perversa".
46 Jesus chay runakunata yachachiykaptin paypa mamanwan wawkinkuna chay wasiman rirkansapa. Paykunaka Jesuswan parlanayashpankuna wasi washallamanta kayachirkansapa.
46 Falava ainda Jesus à multidão quando sua mãe e seus irmãos chegaram do lado de fora, querendo falar com ele.
47 Chaypina suk runa Jesusta willarkan: —Mamaykiwan wawkikikuna parlachishunayankisapa. Washapi shuyashuykansapa.
47 Alguém lhe disse: "Tua mãe e teus irmãos estão lá fora e querem falar contigo".
48 Chaypina Jesuska chay runataka willarkan: —¿Pití mamaynika? ¿Pití wawkinikunaka?
48 "Quem é minha mãe, e quem são meus irmãos? ", perguntou ele.
49 Chaymanta disipulunkunata makinwan apuntashpa tukuy runakunata willarkansapa: —Kaykunami mamayni. Kaykunami wawkinikuna.
49 E, estendendo a mão para os discípulos, disse: "Aqui estão minha mãe e meus irmãos!
50 Kankuna paykunashina sielupi kawsak Tatayni Diospa munananta rurashpa kawsashpaykichi ñukapa wawkinikuna paninikuna mamaynikuna kankichi.
50 Pois quem faz a vontade de meu Pai que está nos céus, este é meu irmão, minha irmã e minha mãe".

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.