Marcos 4
San Martín Quechua NT (QVS_TBL) vs NAA
1 Chaymanta suknin diya Jesuska kashkan rirkan kocha mañanpi yachachikuk. Aypa runakuna chaypi tantanakuptinkuna Jesuska suk kanowapi yaykurkan tiyarik. Tukuy chay runakuna kocha mañanmanta uyarirkansapa.
1 Jesus começou a ensinar outra vez à beira-mar. E uma numerosa multidão se reuniu em volta dele, de modo que entrou num barco, onde se assentou, afastando-se da praia. E todo o povo estava à beira-mar, na praia.
2 Paykunata rikchak laya ejemplukunata parlachishpa yachachirkansapa.
2 Assim, ensinava-lhes muitas coisas por parábolas e, durante o seu ensino, dizia:
3 Willarkansapa: —Mash uyariwaychi. Suk runa rirkan murukunata tarpuk.
3 — Escutem! Eis que o semeador saiu a semear.
4 Chaypina murukunata shikwashpa tarpuptin sukkuna ñanpi urmarkansapa. Pishkillukuna chay ñanpi urmadu murukunata mikurkansapa.
4 E, ao semear, uma parte caiu à beira do caminho, e vieram as aves e a comeram.
5 Suk murukuna rumisapa allpapi urmarkansapa. Chay murukuna allpa sawallapi kashpa utka shurayarkansapa allpa mana rakta kaptin.
5 Outra parte caiu em solo rochoso, onde a terra era pouca, e logo nasceu, visto não ser profunda a terra.
6 Chay allpa rumisapa kaptin chay murukuna mana atiparkansapachu sapichakuyta. Chayrayku rupay nanaptin chakirkansapa.
6 Saindo, porém, o sol, a queimou; e, porque não tinha raiz, secou-se.
7 Chaymanta suk murukuna kashasapa allpapi urmarkansapa. Chaypina kashakuna alli murukunamanta ashwanta wiñashpa chay wiñaykak murukunata makarkansapa. Chayrayku mana nimata wayuchakurkansapachu.
7 Outra parte caiu entre os espinhos; e os espinhos cresceram e a sufocaram, e não deu fruto.
8 Chaymanta suk murukuna allima allpapi urmarkansapa. Chaypina wiñashpankuna sukaman aypata wayuchakurkansapa. Suk murukuna kimsa chunkata mirarkansapa. Sukkuna sokta chunkata mirarkansapa. Sukkuna pachakta mirarkansapa.
8 Outra, enfim, caiu em boa terra e deu fruto; a semente brotou, cresceu e produziu a trinta, a sessenta e a cem por um.
9 Chay ejempluta parlachikushkanwasha Jesuska willarkansapa: —Kankuna kay yachachishkaynita uyarishpaykichika allita rinrillikuychi.
9 E Jesus acrescentou:
10 Chaymanta aypa runakuna Jesusta sakiptinkuna ladunpi kak runakuna chay chunka ishkay disipulunkunawan tapurkansapa: —Chay ejempluta yachachiwashpaykisapa ¿imatatí yachachiwankisapa?
10 Quando Jesus ficou só, os que estavam junto dele com os doze começaram a lhe fazer perguntas a respeito das parábolas.
11 Chaypina Jesus aynirkansapa: —Kankunallata Tata Dios yachachishunkichi paypa mandunpi yaykunaykichipa. Manara yachachishushkaykichita kunan sukaman allitana yachachishuykankichi. Chay mana kreyiwak runakunata Tata Dios ejemplukunallawan yachachinsapa.
11 Jesus disse a eles:
12 Ejemplukunallata yachachishpa paykunata yachachinsapa kawashpapish mana kawakuk runakunashina kiparinankunapa. Uyarishpapish mana entiendinsapachu. Mana uchankunata wananayaptinkuna Tata Dioska manami perdonankasapachu.
12 para que, vendo, vejam e não percebam; e, ouvindo, ouçam e não entendam; para que não venham a converter-se e sejam perdoados.
13 Jesuska willarkansapa: —Mana kay ejempluta entiendishpaykichika ¿imashnatí entiendinkichi chikan ejemplukunata?
13 Então Jesus lhes perguntou:
14 Mash uyariwaychi. Tata Diospa rimananta yachachikuk runaka iden chay murukunata tarpukuk runashinami.
14 O semeador semeia a palavra.
15 Suk runakuna sinchi shunkuyuk kashpa iden ñanpi chakidu sarudu allpashinami. Chay laya runakuna Tata Diospa rimananta uyariptinkuna supay shamushpa chay uyarishkankuna rimanata kunkachin.
15 Estes são os da beira do caminho, onde a palavra é semeada: quando a ouvem, logo Satanás vem e tira a palavra semeada neles.
16 Chaymanta suk runakuna Tata Diospa rimananta kushikushpa uyarinsapa. Chay laya runakunaka iden rumisapa allpashinami.
16 E estes são os semeados em solo rochoso, os quais, ouvindo a palavra, logo a recebem com alegria.
17 Rumisapa allpapi urmadu murukuna mana allita sapichakuyta atipansapachu rumi sawanpi kashpankuna. Chay laya runakuna nanayta llakita mallishpankuna mana unaypichu Tata Diospa rimananta sakinsapa. Runamasinkuna chiknishpa asichiptinkuna manana kreyikunsapanachu.
17 Mas eles não têm raiz em si mesmos, sendo de pouca duração. Quando chega a angústia ou a perseguição por causa da palavra, logo se escandalizam.
18 Chaymanta suk runakuna Tata Diospa rimananta uyarishpa kunanlla chaskinsapa. Chay laya runakunaka iden kashasapa allpashinami.
18 Os outros, os semeados entre os espinhos, são os que ouvem a palavra,
19 Paykunaka Tata Diospa rimananta allita yachashpapish ashwanta kullkiyayta munansapa. Sukaman munashpankuna tukuy layayuk kayta manana munansapanachu Tata Diospa rimananta uyariyta. Chayrayku mana nimata wayuchakunsapachu.
19 mas as preocupações deste mundo, a fascinação da riqueza e outras ambições aparecem e sufocam a palavra, e ela fica infrutífera.
20 Chaymanta suk runakuna Tata Diospa rimananta uyarishpa tukuy shunku kreyikunsapa. Paykunaka Tata Diosta kuyashpa kawsansapa. Chay laya runakunaka iden chay alli allpapi wayuchakuk murukunashinami. Sukkunaka kimsa chunka murukunata wayuchakukshinami. Sukkunaka sokta chunka murukunata wayuchakukshinami. Sukkunaka pachak murukunata wayuchakukshinami.
20 Os que foram semeados em boa terra são aqueles que ouvem a palavra e a recebem, frutificando a trinta, a sessenta e a cem por um.
21 Jesuska ejemplukunawan yachachikuyllapi katirkan: —Suk alkusata apichishpa mana ni pi suk kajonwan wichkashpa nima kawitu sikinpi churashpachu pakanchiman. Apichidu alkusata altupi churanchi tukuyta lusichinanpa.
21 Jesus também lhes disse:
22 Chashnashina Tata Dios tukuy runakuna upallalla rimashkankunata pakallalla rurashkankunata yachan. Chayta tukuy runakunata riksichinkasapa.
22 Porque não há nada oculto, senão para ser manifesto; e nada escondido, senão para ser revelado.
23 Kay yachachishkaynita uyarishpaykichika allita rinrillikuychi.
23 Se alguém tem ouvidos para ouvir, ouça.
24 Chaymanta Jesus willarkansapa: —Kay yachachishkaynikunata allita kasushpa kawsaychi. Kankuna allita mana allita runamasikichita rurashkaykichishinalla Tata Dios kankunatapish rurashunkichi. Kankuna runamasikichita ima tiyapushuknikichita kuptikichi Tata Dios ashwanta kushunkichi.
24 Então lhes disse:
25 Kankuna allita Tata Diospa rimananta chaskiptikichi payka yanapashunkichi ashwan allita entiendinaykichipa. Mana allita Tata Diospa rimananta chaskiptikichi payka chay tipi yachashkaykichita kichushunkichi.
25 Pois ao que tem, mais será dado; e, ao que não tem, até o que tem lhe será tirado.
26 Jesuska yachachikuyllapi katishpa willarkansapa: —Kay ejempluta parlachiykichi yachanaykichipa imashnami Tata Diospa mandunpi kawsankichi nishpa. Suk runa murukunata tarpuk rin.
26 Jesus disse ainda:
27 Chay runaka mana yachanchu imashnami wiñan nishpa. Puñuykaptin rikchadu kaptinpish diyapi tutapi chay murukunaka wiñaykan.
27 Ele dorme e acorda, de noite e de dia, e a semente germina e cresce, sem que ele saiba como.
28 Chay murukuna allpapi kashpa kikinllamanta wiñan. Kallarin shurayamushpa wiñayta. Atunyashpa masetayan. Chaymanta murukuna pukunsapa.
28 A terra por si mesma frutifica: primeiro aparece a planta, depois, a espiga, e, por fim, o grão cheio na espiga.
29 Allita pukuptinkuna pallana tiempu chayamuptin chay runaka pallan.
29 E, quando o fruto já está maduro, logo manda cortar com a foice, porque chegou a colheita.
30 Chaymanta Jesuska chay runakunata kashkan yachachirkansapa: —Suk ejempluta parlachiykichi yachanaykichipa imashnami Tata Diospa mandunpi kawsankichi nishpa.
30 Disse mais:
31 Kankuna Tata Diospa mandunpi kawsashpaykichi takshasillu mostasa murillukunashina kankichi. Chay mostasa murillukuna rikchak laya murukunamanta ashwan kishnisillu.
31 Ele é como um grão de mostarda, que, quando semeado, é a menor de todas as sementes sobre a terra;
32 Suk runa chakranpi tarpuptin chay murilluka allita wiñan. Kishnisillu kashpapish chay murillu tukuy kiwakunamanta ashwan atunta wiñan. Iden suk atun kaspishina sukaman ramachakun. Chay ramankunapi pishkillukuna wasinkunata ruransapa.
32 mas, uma vez semeada, cresce e se torna maior do que todas as hortaliças; cria ramos tão grandes, que as aves do céu podem se aninhar à sua sombra.
33 Jesus rikchak laya ejemplukunawan parlachikushpa chay runakunata yachachirkansapa. Paykuna entiendinankuna layallata yachachirkansapa.
33 E com muitas parábolas semelhantes Jesus lhes expunha a palavra, conforme podiam compreendê-la.
34 Mana ejempluwanka mana yachachikukchu. Disipulunkunallata tukuy yachachikunanta allita entiendichirkansapa.
34 E sem parábolas não lhes falava; tudo, porém, explicava em particular aos seus próprios discípulos.
35 Chay diyalla amusayaykaptin Jesuska disipulunkunata willarkansapa: —Akuychi chimbaypachi kay kochata.
35 Naquele dia, sendo já tarde, Jesus disse aos discípulos:
36 Chashna willaptinkuna disipulunkunaka tukuy chay runakunata sakishpankuna chay tiyarishkan kanowallapi Jesusta pusharkansapa. Suk runakuna chikan kanowakunapi katirkansapa.
36 E eles, despedindo a multidão, o levaram assim como estava, no barco; e outros barcos o seguiam.
37 Chashna chimbaykaptinkuna kallarirkan sukaman wayrayta. Chay wayrawan yakuka sukaman olasyashpa yakallapa kanowataka untachirkan.
37 Ora, levantou-se grande temporal de vento, e as ondas se arremessavam contra o barco, de modo que o mesmo já estava se enchendo de água.
38 Chay yaku wayrawan kuyuykaptinpish Jesuska kanowa popa partipi sawananta churashpa puñuykarkan. Chaypina disipulunkunaka rirkansapa rikchachik. Sukaman manchakushpankuna willarkansapa: —Maestru ¿imapatí mana yanapawankisapa? ¡Ñami sipikunchisapana!
38 E Jesus estava na popa, dormindo sobre o travesseiro. Os discípulos o acordaram e lhe disseram: — Mestre, o senhor não se importa que pereçamos?
39 Chaypina Jesus atarimushpa wayrata yakuta sinchita willarkan: —¡Sampayay! ¡Amana wayraynachu! Chayta willaptin wayra sampayarkan. Yaku kasillayarkan.
39 E ele, despertando, repreendeu o vento e disse ao mar: O vento se aquietou, e tudo ficou bem calmo.
40 Jesuska sinchi wayrata sampayachishkanwasha disipulunkunata willarkansapa: —¿Imapatí sukaman manchakunkichi? ¿Ariya manarachu allita kreyiwankichi?
40 Então Jesus lhes perguntou:
41 Chaypina disipulunkuna sukaman manchakushpankuna tapunakurkansapa: —¿Ima laya runatiya kayka? Rimashpalla wayrata yakuta kasillayachin.
41 E eles, possuídos de grande temor, diziam uns aos outros: — Quem é este que até o vento e o mar lhe obedecem?
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.