Marcos 14
San Martín Quechua NT (QVS_TBL) vs NAA
1 Chay tiempu Paskua fiestapa ishkay diyallana illarkan. Tukuy wata Paskua fiesta ukunpi judiyu runakuna amañaksapa mana levadurayuk pankunata mikuyta. Chaypina saserdotekunapa kamachikukninkunawan Moisespa killkadunta yachachikukkuna yuyaykurkansapa llullachishpa Jesusta apishpa wañuchinankunapa.
1 Dois dias depois seria celebrada a Páscoa e a Festa dos Pães sem Fermento. Os principais sacerdotes e os escribas procuravam uma forma de prender Jesus, à traição, para matá-lo.
2 Sukkuna rimarkansapa: —Ama Paskua fiesta ukun wañuchichiypachichu fiestaman shamudu runakuna ama turbakushpa piñayawananchikunapa.
2 Pois diziam: — Não durante a festa, para que não haja tumulto entre o povo.
3 Jesuska Betania llaktaman rishpa suk runa Simonpa wasinpi yaykurkan. Simonka lasaru unkuymanta alliyadu karkan. Chaypina Jesus mesapi mikuykaptin suk warmi yaykurkan. Chay warmika apamurkan yurak rumimanta ruradu botellapi aypa chaniyuk mishkilla asnak wirata. Chay wira nardo shuti kaspimanta ruradu karkan. Chay warmika chay botellata pakishpa chay mishkilla asnak wirata Jesuspa umanpi icharkan.
3 Quando Jesus estava em Betânia, fazendo uma refeição na casa de Simão, o leproso, veio uma mulher, trazendo um frasco feito de alabastro com um perfume muito valioso, de nardo puro; e, quebrando o frasco, derramou o perfume sobre a cabeça de Jesus.
4 Chayta kawashpa chaypi kak runakunamanta sukkuna piñakushpankuna willanakurkansapa: —¿Imapatí chay mishkilla asnak wirata usuchishka?
4 Alguns dos que estavam ali ficaram indignados e diziam entre si: — Para que este desperdício de perfume?
5 Ashwan alli kanman karkan kimsa pachak kullkipi rantikushpa chay chaninta mana nimayuk runakunata kunanpa. Chashna rimashpa chay warmitaka washancharkansapa.
5 Este perfume poderia ter sido vendido por mais de trezentos denários, para ser dado aos pobres. E murmuravam contra ela.
6 Jesus washanchashkankunata uyarishpa Jesus willarkansapa: —¿Imapatí piñayashpa kay warmitaka michankichi? Kay wirata umaynipi ichashpa allitami rurashka.
6 Mas Jesus disse:
7 Mana nimayuk runakunata tukuy maytapish rishpa tarinkichi munashkaykichi ora yanapanaykichipa. Ñukataka manami tukuy tiempunachu kawawankichi.
7 Porque os pobres estarão sempre com vocês, e, quando quiserem, podem fazer-lhes o bem, mas a mim vocês nem sempre terão.
8 Kay warmika atipashkanta rurashka. Kay mishkilla asnak wirawanka ñami armachiwashkana wañuptini pampawanankunapa.
8 Ela fez o que pôde: ungiu o meu corpo antecipadamente para a sepultura.
9 Allita willaykichi: Tukuy maypi runakuna ñuka salvakuk kanaynita yachachikushpankuna kay warmi kuyawashpa rurashkantapish parlachikunkasapa. Chashna modomanta tukuy pi paytaka yuyankasapa.
9 Em verdade lhes digo que, onde for pregado em todo o mundo o evangelho, também será contado o que ela fez, para memória dela.
10 Jesuspa chunka ishkay disipulunkunamanta suk karkan Judas Iskariote. Payka Jesusta rantikunayashpa rirkan saserdote awtoridarkunawan parlak.
10 E Judas Iscariotes, um dos doze, foi falar com os principais sacerdotes, para lhes entregar Jesus.
11 Paykunaka Judas rantikunayananta yachashpankuna sukaman kushikushpa willarkansapa kullkita kunankunapa. Chay oramantapacha Judaska sukaman Jesusta apichichinayarkan. Maskarkan maypimi apichichinka nishpa.
11 Eles, ouvindo isto, se alegraram e prometeram dar dinheiro a ele; nesse meio-tempo, Judas buscava uma boa ocasião para entregar Jesus.
12 Chay Paskua fiesta kallarinan diya tukuy judiyu runakuna amañanisapa mana nima levadurayuk pankunata mikuyta. Chaymanta Tata Diosta kuyashpaynikuna amañanisapa oveja wawanta wañuchiyta. Chay diyana disipulunkuna Jesusta tapurkansapa: —¿Maypití munanki rinaynikunapa Paskua fiesta mikunanchikunata rurak?
12 E, no primeiro dia da Festa dos Pães sem Fermento, quando se fazia o sacrifício do cordeiro pascal, os discípulos de Jesus lhe perguntaram: — Onde quer que façamos os preparativos para que o senhor possa comer a Páscoa?
13 Chashna tapuptinkuna Jesuska ishkay disipulunkunata willarkansapa: —Rillaychi llaktaman. Chaypi tinkunakunkichi yaku puyñuta apaykak ullkuwan. Payta katiychi.
13 Então Jesus enviou dois dos seus discípulos, dizendo-lhes:
14 Chay runa suk wasipi yaykuptin chay wasiyuk runata willaychi: “Maestruynikuna yachanayan maypishi kay Paskua fiesta disipulunkunawan mikunkasapa.”
14 Sigam esse homem e digam ao dono da casa em que ele entrar que o Mestre pergunta: “Onde fica o meu aposento no qual comerei a Páscoa com os meus discípulos?”
15 Chashna chay wasiyuk runata willaptikichi payka wasi altuyninpi allichadu kuartuta kawachishunkichi. Chaypi mikunanchikunata ruraychi.
15 E ele lhes mostrará um espaçoso cenáculo mobiliado e pronto; ali façam os preparativos.
16 Chashna Jesus willaptinkuna paykunaka llaktaman rirkansapa. Chaypina Jesus willashkankunatashina tukuyta tarishpankuna Paskua fiesta mikunata rurarkansapa.
16 Os discípulos saíram, foram à cidade e, achando tudo como Jesus lhes tinha dito, prepararam a Páscoa.
17 Chaymanta tutayaptinna Jesuska chunka ishkay disipulunkunawan chaypi chayarkan.
17 Ao cair da tarde, Jesus chegou com os doze.
18 Chay mesapi tantalla mikuykashpankuna Jesus willarkansapa: —Allita willaykichi. Ñukawan tantalla mikuykankichi. Kankunamanta sukmi chikniwak runakunapi rantikuwanka.
18 Quando estavam à mesa e comiam, Jesus disse:
19 Chashna willaptinkuna chay disipulunkuna sukaman llakishpankuna sukmanta sukmanta Jesusta tapurkansapa: —¿Ñukachu rantikushkayki?
19 E eles começaram a entristecer-se e a perguntar-lhe, um por um: — Por acaso seria eu?
20 Chaypina Jesuska aynirkansapa: —Chunka ishkay kankunamanta ñukawan tantalla kay kallanapi panninta ñuyuchik runami rantikuwanka.
20 Jesus respondeu:
21 Tata Diospa killkadunpi riman runakuna wañuchiwanankunata. Chayrayku ñuka sielumanta shamudu runa kashpayni wañusha. Wañunaynipa kaptinpish chay rantikuwak runata sukaman llakichini. Ashwan alli kanman karkan ama nasinanpa.
21 Pois o Filho do Homem vai, como está escrito a seu respeito; mas ai daquele por quem o Filho do Homem está sendo traído! Melhor seria para ele se nunca tivesse nascido!
22 Chaymanta mikuykashpankuna Jesuska suk panta apishpa Tata Diosta agradesirkan. Chay panta pakishpa disipulunkunata kushpankuna willarkansapa: —Kay panta mikuychi. Kay panka kuerpuynimi.
22 E, enquanto comiam, Jesus pegou um pão e, abençoando-o, o partiu e lhes deu, dizendo:
23 Chaymanta Jesus suk vasu vinuta apishpa Tata Diosta agradesirkan. Chayta chaskichiptinkuna disipulunkuna upyarkansapa.
23 A seguir, Jesus pegou um cálice e, tendo dado graças, o deu aos seus discípulos; e todos beberam dele.
24 Chaypina Jesuska willarkansapa: —Kaymi yawarnini. Kaywanmi mushuk paktuta rurani. Wañushpayni yawarnini ichakuptin Tata Dioska aypa runakunata uchankunamanta perdonankasapa.
24 Então lhes disse:
25 Allita willaykichi. Uvamanta ruradu vinuta mana kutin upyashanachu Tatayni Diospa mandunpi kankunawan tantalla mushuk vinuta upyanaynikaman.
25 Em verdade lhes digo que nunca mais beberei do fruto da videira, até aquele dia em que beberei o vinho novo, no Reino de Deus.
26 Chaymanta Tata Diosta kuyashpankuna salmo kantukunata kantarkansapa. Kantashkankunawasha rirkansapa Olivo urkuman.
26 E, tendo cantado um hino, saíram para o monte das Oliveiras.
27 Chaypina Jesuska disipulunkunata willarkansapa: —Tata Diospa rimananpi willawanchisapa: “Ovejakuna kuydak runata wañuchisha. Chayrayku tukuy ovejankuna chayta chayta kallpankasapa.” Chay killkadupi rimashkanshina kunan tuta tukuy kankuna mana kreyiwakshina tukushpa sakiwankichi.
27 E Jesus disse aos discípulos:
28 Chaymanta ñuka wañushkaynimanta kashkan kawsamushpayni Galilea partiman kankunamanta ñawpakta risha.
28 Mas, depois da minha ressurreição, irei adiante de vocês para a Galileia.
29 Chaypina Pedruka Jesusta willarkan: —Tukuy katishukmasinikuna turbakushpa sakishuptinkunapish ñuka mana nima layapi sakishkaykichu.
29 Então Pedro disse a Jesus: — Ainda que o senhor venha a ser um tropeço para todos, não o será para mim!
30 Chashna Pedru willaptinna Jesuska willarkan: —Allita willayki. Kunan tutami manarapish gallo ishkay kuti kantaptin kimsa kuti rimanki mana riksiwanaykita.
30 Mas Jesus lhe disse:
31 Chaypina Pedruka sinchita willarkan: —Kanwan tantalla wañunaynipish kaptin manami nima layapi rimashachu mana kanta riksinaynita. Chashna Pedru willaptin tukuy disipulunkunapish idenllata rimarkansapa.
31 Mas Pedro insistia com mais veemência: — Ainda que me seja necessário morrer com o senhor, de modo nenhum o negarei. E todos os outros diziam a mesma coisa.
32 Chaymanta Getsemani wertaman rirkansapa. Chaypi chayashpankuna Jesuska disipulunkunata willarkansapa: —Tatayni Dioswan parlak rinaynikaman kaypi tiyarishpa shuyawaychi.
32 Então foram a um lugar chamado Getsêmani. Ali, Jesus disse aos seus discípulos:
33 Chashna willashpa suk chikan laduman Pedruwan Santiagowan Juanta pusharkansapa. Chaypina sukaman turbakushpa sinchita llakirkan.
33 E, levando consigo Pedro, Tiago e João, começou a sentir-se tomado de pavor e de angústia.
34 Paykunata willarkansapa: —Sukaman llakishpayni wañukshina mallinakuni. Kankuna kayllapi kiparishpa rikchadulla shuyawaychi.
34 E lhes disse:
35 Chaypina urasilluman Jesuska rirkan. Chaypi kumurayarkan urkun allpapi takakunankaman. Tatan Diosta roygarkan pay munaptin ama chay sinchi nanayta mallinanpa.
35 E, adiantando-se um pouco, prostrou-se em terra; e orava para que, se possível, lhe fosse poupada aquela hora.
36 Tatan Diosta roygarkan: —A, Tatayni, kan tukuy layata atipanki rurayta. Munashpaykika salvaway ama sukaman padesinaynipa. Padesishpaynipish munani kanpa munanaykillata rurayta. Manami munanichu ñukapa munanaynita rurayta.
36 E dizia:
37 Chayta Tata Diosta willashkanwasha Jesuska chay kimsa disipulunkunapa ladunman kutirkan. Puñuykaptinkuna tarishpankuna Pedruta willarkan: —Simon, ¿puñuykankichu? ¿Manachu niman suk orata mana puñushpa atipashkanki Tata Dioswan parlayta?
37 E, voltando, achou-os dormindo. E disse a Pedro:
38 Mana nima puñushpa Tata Diosta mañaychi supay ama uchallichishunaykichipa. Kankunaka sukaman munankichi Tata Diosta mañayta. Chaykamanka utka shaykunkichi.
38 Vigiem e orem, para que não caiam em tentação; o espírito, na verdade, está pronto, mas a carne é fraca.
39 Chashna willashpankuna Jesuska kashkan rirkan Tatan Diosta roygashkan layallata roygak.
39 Retirando-se de novo, orou repetindo as mesmas palavras.
40 Chaymanta chay kimsa disipulunkunaman kutishpa kashkan tarirkansapa sukaman puñuykaptinkuna. Paykunaka puñuyta mana muchurkansapachu. Chayrayku mana yacharkansapachu imatami ayninkasapa nishpa.
40 E voltando, achou-os outra vez dormindo, porque os olhos deles estavam pesados; e não sabiam o que lhe responder.
41 Chaymanta Jesus kimsaynin kuti puñuduta tarishpankuna willarkansapa: —¿Kunankamanchu puñuykashpa samaykankichi? Chaylla kachun. Ñami orayni chayamushkana ñukata sielumanta shamudu runata uchasapa runakunapi apichichiwanankunapa.
41 E, quando voltou pela terceira vez, Jesus lhes disse:
42 Atarimuychi. Akuychina. Ñami shamuykanna chay rantikuwak runaka.
42 Levantem-se, vamos embora! Eis que o traidor se aproxima.
43 Jesus chayta rimaykaptinllara disipulun Judaska aypa runakunata pushashpankuna chayarkan. Paykuna kaspikunawan ishkantin ladupi filuyuk machetikunata apashpa rirkansapa Jesusta pushak. Rirkansapa kamachikuk saserdotekunawan Moisespa kamachikunankunata yachachikuk runakunawan judiyukunapa ansianunkuna kachaptinkuna.
43 E logo, enquanto Jesus ainda falava, chegou Judas, um dos doze, e, com ele, uma multidão com espadas e porretes, vinda da parte dos principais sacerdotes, escribas e anciãos.
44 Judaska pusharkan chay runakunata allita yachachishpankuna: “Suk runata muchaptini yachankichi pay kananta. Paytami allita apishpa pushankichi.”
44 Ora, o traidor tinha dado a eles um sinal: “Aquele que eu beijar, é esse; prendam e levem-no com segurança.”
45 Chashna Judas paykunata yachachishpa Jesusta ladunchashpa willarkan: —¡Maestru! Chashna willashpa mucharkan.
45 E logo que chegou, aproximando-se de Jesus, Judas disse: — Mestre! E o beijou.
46 Chaypina chay runakuna Jesustaka apirkansapa pushanankunapa.
46 Então eles agarraram Jesus e o prenderam.
47 Chayta kawashpa Jesuswan purik runa machetinta apishpa suk runapa rinrinta tipipurkan. Chay runa karkan sinchi kamachikuk saserdotepa wiwachun.
47 Nisto, um dos que estavam ali, sacando da espada, feriu o servo do sumo sacerdote e cortou-lhe a orelha.
48 Chaypina Jesuska chay pushanayak runakunata tapurkansapa: —¿Imapatí kaspikunata machetikunata apamushkankichi apiwanaykichipa? ¿Ariya ñukachu suwa wañuchikuk runa kani?
48 Jesus lhes disse:
49 Tukuy diya Tata Diospa wasinpi yachachikuykaptini mana chaypi apiwashkankichichu. Ñawpa yachachikukkuna Tata Dios rimashkanta killkarkansapa kashna apiwanaykichipa. Chay killkashkankunashina kunan apiwaykankichi wañuchiwanaykichipa.
49 Todos os dias eu estava com vocês no templo, ensinando, e vocês não me prenderam; mas isto é para que se cumprissem as Escrituras.
50 Tukuy disipulunkuna Jesusta apishkankunata kawashpankuna sapallanta sakishpankuna nitikurkansapa.
50 Então todos o deixaram e fugiram.
51 Suk wayna sabanasllanwan wankunakushpa katiykarkan. Chay Jesusta pushak runakuna payta apirkansapa.
51 Um jovem, coberto unicamente com um lençol, seguia Jesus. Eles o agarraram,
52 Chashna apiptinkuna chay sabanasninta sakishpa llatanlla nitikurkan.
52 mas ele largou o lençol e fugiu nu.
53 Chay aypa runakuna Jesusta apishpa pusharkansapa ashwan sinchi kamachikuk saserdotepa wasinman. Chaypi saserdotekunapa kamachikukkunawan Moisespa killkadunta yachachikuk runakunawan judiyukunapa ansianunkuna tantanakurkansapa.
53 E levaram Jesus ao sumo sacerdote, e então se reuniram todos os principais sacerdotes, os anciãos e os escribas.
54 Jesusta pushaptinkuna Pedruka karumanta katishpa kamachikuk saserdotepa wasin pampapi yaykurkan. Tata Diospa wasinta kuydak runakuna chay pampapi tiyaridu ninapi mashakuykarkansapa. Pedrupish paykunapa ladunkunapi rirkan tiyarik mashakunanpa.
54 Pedro seguiu Jesus de longe até o interior do pátio do sumo sacerdote e estava assentado entre os servos, aquentando-se ao fogo.
55 Chay wasi ukupi saserdotekunapa kamachikukninkunawan tukuy awtoridarkuna tantanakurkansapa. Chaypina tapunakurkansapa imashnami Jesusta chatankasapa wañuchinankunapa. Chashna tapunakushpankunapish mana nima uchanta tarirkansapachu chatanankunapa.
55 E os principais sacerdotes e todo o Sinédrio procuravam algum testemunho contra Jesus para o condenar à morte, mas não achavam nada.
56 Aypa runakuna llullakushpa Jesusta chataptinkunapish sukpish sukpish chikan layata rimarkansapa.
56 Pois muitos testemunhavam falsamente contra Jesus, mas os depoimentos não eram coerentes.
57 Chaypina suk runakuna shayarishpa llullakushpa Jesusta chatarkansapa:
57 E, levantando-se alguns, testemunhavam falsamente, dizendo:
58 —Ñukaykuna uyarishkanisapa kay Jesus rimashkanta: “Ñukami runakuna rurashkankuna Tata Diospa manllayba wasinta urmachisha. Chayta urmachishkayniwasha kimsa diya ukun tukuchasha kashkan rurayta. Mana runakuna rurashkan layatachu rurasha.”
58 — Nós o ouvimos declarar: “Eu destruirei este santuário edificado por mãos humanas e, em três dias, construirei outro, não por mãos humanas.”
59 Chashna chatashpankunapish mana atiparkansapachu chay layallata chatayta.
59 Nem assim o testemunho deles era coerente.
60 Chaypina saserdotekunapa ashwan sinchi kamachikukninkuna chawpinkunapi shayarishpa Jesusta tapurkan: —¿Manachu nimata aynikunki? ¿Imatatí chatashuykankisapa?
60 E, levantando-se o sumo sacerdote, no meio, perguntou a Jesus: — Você não diz nada em resposta ao que estes depõem contra você?
61 Chaypina Jesuska upallalla uyarirkan. Mana nimata ayniptin chay sinchi kamachikuk saserdoteka kashkan tapurkan: —¿Ariya kanchu kanki shuyaykanaynikuna salvakuk kuyanaynikuna Tata Diospa wambran?
61 Jesus, porém, guardou silêncio e nada respondeu. O sumo sacerdote tornou a interrogá-lo: — Você é o Cristo, o Filho do Deus Bendito?
62 Chashna tapuptin Jesuska aynirkan: —Ariya, ñukami kani. Kankuna ñukata sielumanta shamudu runata kawawankichi tukuy laya atipak Tatayni Diospa ladunpi tiyariptini. Kawawankichi puyukuna ukunpi kashkan shamuptini.
62 Jesus respondeu:
63 Chashna Jesus willaptin chay sinchi kamachikuk saserdoteka sukaman piñakushpa sawa llachapanta llikirkan. Chayta rurarkan tukuy chay runakuna yachanankunapa sukaman piñakunanta. Chaymanta chay kamachikukmasinkunata willarkansapa: —¿Imapatí ashwan chatakuk runakunata maskashunchisapa?
63 O sumo sacerdote, rasgando as suas vestes, disse: — Por que ainda precisamos de testemunhas?
64 Kankunami rimashkanta allita uyarishkankichi. Kay runaka chashna rimashpa Tata Diostami sukaman piñachishka. ¿Imatatí yuyankichi? Chashna tapuptinkuna paykunaka suk layallata aynirkansapa: —¡Payka uchayukmi chayrayku wañunan tiyan!
64 Vocês ouviram a blasfêmia. Qual é o parecer de vocês? E todos o julgaram réu de morte.
65 Chaypina sukkuna Jesustaka tukaycharkansapa. Sukkuna ñawinta arkapushpankuna makashpa willarkansapa: —May willawaysapa pimi waktashuykan. Tata Diospa wasinta kuydak runakunapish Jesusta uyanpi lapyarkansapa.
65 Alguns começaram a cuspir nele, a cobrir-lhe o rosto, a bater nele e a dizer-lhe: — Profetize! E os guardas davam-lhe bofetadas.
66 Chay wasi altuyninpi Jesusta asichiykaptinkuna Pedruka uray pampapi karkan. Chaypina chay sinchi kamachikuk saserdotepa shipash wiwachan shamurkan.
66 Estando Pedro embaixo no pátio, veio uma das empregadas do sumo sacerdote
67 Pedru ninapi mashakuykaptin chay warmika kawashpa willarkan: —Nasaretmanta runa Jesuswan kanpish tantalla purishkanki.
67 e, vendo Pedro, que se aquecia, fixou os olhos nele e disse: — Você também estava com Jesus, o Nazareno.
68 Chashna willaptin Pedruka llullakushpa willarkan: —Mana riksinichu. Nima yachanichu pipami willawaykanki nishpa. Chayta rimashpa chay wasi punkuman llukshirkan. Chaypi kaptin suk gallo kantarkan.
68 Mas ele negou, dizendo: — Não o conheço, nem compreendo o que você está falando. E saiu para o pórtico. E o galo cantou.
69 Chaymanta chay shipash Pedruta kashkan kawashpa chay runakunata willarkansapa: —Kay runapish Jesuspa purikmasinmi.
69 E a empregada, vendo-o, tornou a dizer aos que estavam ali: — Este é um deles.
70 Pedru kashkan llullakushpa rimarkan mana riksinanta. Chay washan chaypi runakuna Pedrutaka kashkan willarkansapa: —Deverasmi kanpish kanki Jesuspa purikmasin. Galileamanta runami kanki.
70 Mas ele negou outra vez. E, pouco depois, os que estavam ali disseram outra vez a Pedro: — Com certeza você é um deles, porque também é galileu.
71 Chaypina Pedruka jurashpa rimarkan: —Ñukaka manami riksinichu chay willawaykanaykichi runata.
71 Ele, porém, começou a praguejar e a jurar: — Não conheço esse homem de quem vocês estão falando!
72 Pedruka chayta rimaykaptinlla kashkan gallo kantarkan. Chayta uyarishpana Pedruka yuyarkan Jesus willashkanta: “Manarapish gallo ishkay kuti kantaptin kimsa kuti rimanki mana riksiwanaykita.” Chayta yuyashpa sukaman llakishpa wakakurkan.
72 E no mesmo instante o galo cantou pela segunda vez. Então Pedro se lembrou da palavra que Jesus lhe tinha dito: “Antes que o galo cante duas vezes, você me negará três vezes.” E, caindo em si, começou a chorar.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.