Marcos 12
San Martín Quechua NT (QVS_TBL) vs VC
1 Chaymanta Jesuska kallarirkan ejemplukunata parlachikushpa yachachikuyta. Willarkansapa: —Suk runa chakranpi uvakunata tarpuchishkanwasha wertanta rurachirkan. Chaymanta suk manllayba atun batanta churarkan chaypi uva wayukunapa illinta kapinankunapa. Chaymanta suk manllayba altu wasita rurachirkan altuyninmanta suk runa kuydananpa. Tukuy chaykunata rurashpana suk runakunawan paktanakurkansapa uvata pallashpankuna paywan patumanakunankunapa. Chashna paktanakushpankuna chay runaka rirkan suk karu llaktaman.
1 E começou a falar-lhes em parábolas. Um homem plantou uma vinha, cercou-a com uma sebe, cavou nela um lagar, edificou uma torre, arrendou-a a vinhateiros e ausentou-se daquela terra.
2 Chaymanta pallana tiempu chayamuptin chay runaka suk wiwachunta kacharkan patuma palladu uvata chaskik.
2 A seu tempo enviou aos vinhateiros um servo, para receber deles uma parte do produto da vinha.
3 Paykunaka chay wiwachuta apishpankuna makarkansapa. Mana nimata kushpankuna kacharkansapa.
3 Ora, eles prenderam-no, feriram-no e reenviaram-no de mãos vazias.
4 Chaypina chay chakrayuk runaka suk wiwachunta kacharkan. Chaypina chay trabajadorkuna rabyakushpa umanpi waktashpa llikipurkansapa.
4 Enviou-lhes de novo outro servo; também este feriram na cabeça e o cobriram de afrontas.
5 Chaypina chay chakrayuk runa kashkan suk wiwachunta kachaptin paytaka wañuchirkansapa. Chaymanta aypa wiwachunkunata kacharkan. Sukkunata makarkansapa sukkunata wañuchirkansapa.
5 O senhor enviou-lhes ainda um terceiro, mas o mataram. E enviou outros mais, dos quais feriram uns e mataram outros.
6 Chay chakrayuk runapa tiyarkanlla suk runa kachananpa. Paymi karkan sukaman kuyashkan wambran. Paytana kachashpa yuyarkan: “Kay wambraynita manchashpankuna kasunkasapa.”
6 Restava-lhe ainda seu filho único, a quem muito amava. Enviou-o também por último a ir ter com eles, dizendo: Terão respeito a meu filho!...
7 Chaypina chay chakra kuydak runakuna patronpa wambranta kawashpankuna willanakurkansapa: “Mash kawaychi. Chay shamuykak runaka chakrayuk runapa wambranmi. Tatan wañuptin kay chakra paypa kiparinan tiyan. Kunanlla akuychi wañuchiypachi kay uva chakra ñukanchikunapa kiparinanpa.”
7 Os vinhateiros, porém, disseram uns aos outros: Este é o herdeiro! Vinde, matemo-lo e será nossa a herança!
8 Chashna willanakushpankuna chay runapa wambranta apirkansapa. Chaymanta wañuchishpankuna uva chakra washaman wishchurkansapa.
8 Agarrando-o, mataram-no e lançaram-no fora da vinha.
9 Chaypina Jesuska tapurkansapa: —¿Imatatí yuyankichi? Chay chakrayuk runaka ¿imatatí ruranka? Chay chakranman rishpa tukuy kuydak runakunata wañuchinka. Chaymanta chikan runakunata chakranta kunan tiyan kuydanankunapa.
9 Que fará, pois, o senhor da vinha? Virá e exterminará os vinhateiros e dará a vinha a outro.
10 Kankuna ¿manachu Tata Diospa killkadunta leyishkankichi? Chay killkadunpi riman:
10 Nunca lestes estas palavras da Escritura: A pedra que os construtores rejeitaram veio a tornar-se pedra angular.
11 — ausente —
11 Isto é obra do Senhor, e ela é admirável aos nossos olhos {Sal 117,22s}?
12 Chashna Jesus rimaptin chay chiknik runakuna allita entiendirkansapa paykunapa rimashpa chay ejempluta yachachikushkanta. Chayrayku apinayarkansapa. Apiyta munashpapish mana apirkansapachu runakunata manchashpankuna. Chayrayku Jesusta sakishpankuna kutirkansapa.
12 Procuravam prendê-lo, mas temiam o povo; porque tinham entendido que a respeito deles dissera esta parábola. E deixando-o, retiraram-se.
13 Chaypina chay chiknik runakunaka sukaman Jesusta chatayta munashpankuna suk fariseokunawan Herodespa partidaryunkunata kacharkansapa pantachichik mana allita rimananpa.
13 Enviaram-lhe alguns fariseus e herodianos, para que o apanhassem em alguma palavra.
14 Chaypina chay kachadu runakunaka allipi tukushpankuna Jesusta willarkansapa: —Maestru, ñukaykuna yachanisapa mana llullakushpa allimallata yachachikunaykita. Tukuy runakunata yachachinki Tata Diospa munananta rurashpa kawsanankunapa. Kanmi tukuy runakunapa yuyayninkunata allita riksinki. Chayrayku ni pita manchashpa yachachikunki. Kunanka willawaysapa: Roma llaktapi sinchi kamachikuk kullkinikunata mañawaptinkuna ¿allichu manachu pagarakunaynikunapa? ¿Pagarakushasapachu manachu?
14 Aproximaram-se dele e disseram-lhe: Mestre, sabemos que és sincero e que não lisonjeias a ninguém; porque não olhas para as aparências dos homens, mas ensinas o caminho de Deus segundo a verdade. É permitido que se pague o imposto a César ou não? Devemos ou não pagá-lo?
15 Chashna tapuptinkuna Jesuska allita yacharkan allipi tukushpankuna pantachichinayanankunata. Chaypina willarkansapa: —¿Imapatí pantachichiwanayaykankichi? Apamuychi suk kullkita kawanaynipa.
15 Conhecendo-lhes a hipocrisia, respondeu-lhes Jesus: Por que me quereis armar um laço? Mostrai-me um denário.
16 Chay runakuna kullkita kawachiptinkuna Jesuska tapurkansapa: —¿Pipa uyantatí pipa shutintatí killkaduta kawankichi? Paykunaka aynirkansapa: —Roma llaktapi kamachikuk Sesarpa uyanta shutinta kawanisapa.
16 Apresentaram-lho. E ele perguntou-lhes: De quem é esta imagem e a inscrição? De César, responderam-lhe.
17 Chashna ayniptinkuna Jesuska willarkansapa: —Chay kamachikuk Sesarpa kaktaka payta kuychi. Chaymanta tukuy laya Tata Diospa kaktaka Tata Diosllata kuychi. Jesus allimata ayniptinkuna chay pantachichinayak runakunaka sukaman almirarkansapa.
17 Jesus então lhes replicou. Dai, pois, a César o que é de César e a Deus o que é de Deus. E admiravam-se dele.
18 Chaymanta saduseo runakuna rirkansapa Jesuswan parlak. Saduseokunaka yachachikuksapa mana ni pi wañushkanmanta kawsamunanta. Chayrayku paykunaka Jesusta willarkansapa:
18 Ora, vieram ter com ele os saduceus, que afirmam não haver ressurreição, e perguntaram-lhe:
19 —Maestru, ñawpa yachachikuk Moiseska yachachikurkan: “Suk kasadu ullku manara ni suk wambrayuk kashpa wañuptin wawkin viyuda kuñadawan kasaranan tiyan. Chaypina chay warmi ullku wambrata wawayaptin wañudupa wambranshina kanan tiyan.”
19 Mestre, Moisés prescreveu-nos: Se morrer o irmão de alguém, e deixar mulher sem filhos, seu irmão despo-se a viúva e suscite posteridade a seu irmão.
20 Mash uyariway. Tiyarkan kanchis wawkipura. Chaypina mayor wawkin kasararkan. Chay ullku manara niman suk wambrayuk kashpa wañurkan.
20 Ora, havia sete irmãos; o primeiro casou e morreu sem deixar descendência.
21 Chaymanta chay ishkaynin wawkin viyuda kuñadanwan kasararkan. Paypish wañurkan mana niman suk wambrayuk kashpa. Chaypina chay kimsaynin wawkin viyuda kuñadanwan kasararkan. Paypish wañurkan.
21 Então o segundo desposou a viúva, e morreu sem deixar posteridade. Do mesmo modo o terceiro.
22 Tukuy chay wawkinkuna sukmanta sukmanta chay viyuda kuñadanllawan kasararkansapa. Kanchisnintin mana niman suk wambrayuklla wañurkansapa. Chaymanta chay warmipish wañurkan.
22 E assim tomaram-na os sete, e não deixaram filhos. Por último, morreu também a mulher.
23 Kunanka willawaysapa. Wañudu runakuna kawsamuptinkuna chay kanchis kusanmanta ¿maykan kakpati kanman warminka? Tukuy paykuna chay warmiwan kasaradu karkansapa.
23 Na ressurreição, a quem destes pertencerá a mulher? Pois os sete a tiveram por mulher.
24 Chashna tapuptinkuna Jesuska willarkansapa: —Kankunaka Tata Diospa killkadunta mana entiendishpa kikikichilla llullachinakunkichi. Manami yachankichichu Tata Dios sukaman atipak kashpa wañudukunata kawsachimunanta.
24 Jesus respondeu-lhes: Errais, não compreendendo as Escrituras nem o poder de Deus.
25 Tata Dios wañudu runakunata kawsachimushkanwasha mana niman suk ullku niman suk warmi kasarankasapanachu. Sielupi kawsak angelkunashina kawsankasapa.
25 Na ressurreição dos mortos, os homens não tomarão mulheres, nem as mulheres, maridos, mas serão como os anjos nos céus.
26 ¿Manachu leyishkankichi Tata Diospa killkadunta? Chaypi riman wañudukuna kawsamunankunata. Chay ramasapa taksha kaspi rawraykak ukumanta Tata Dios Moisesta willarkan: “Ñuka Abrahampa Isakpa Jakobopa Tata Diosninmi kani.”
26 Mas quanto à ressurreição dos mortos, não lestes no livro de Moisés como Deus lhe falou da sarça, dizendo: Eu sou o Deus de Abraão, o Deus de Isaac e o Deus de Jacó {Êx 3, 6}?
27 Chashna Tata Dios rimaptin yachanchisapa chay ñawpa awilunchikuna wañushkankunamanta kawsamushpankuna Tata Dioswan kawsaykanankunata. Tata Dioska kawsak runakunallapa Diosninmi. Chayrayku kankunaka sukaman pantakudu kankichi.
27 Ele não é Deus de mortos, senão de vivos. Portanto, estais muito errados.
28 Chaymanta Moisespa killkadunta yachachikuk runa Jesus saduseokunata allita aynishkanta uyarishpa tapurkan: —Maestru, Tata Diospa kamachikunankunamanta ¿maykantí ashwan alli kasunaynikunapa?
28 Achegou-se dele um dos escribas que os ouvira discutir e, vendo que lhes respondera bem, indagou dele: Qual é o primeiro de todos os mandamentos?
29 Chayta tapuptin Jesuska willarkan: —Tata Diospa kamachikunankunamanta ashwan alli kamachikunan riman: “Israel runakuna, uyariychi: Kamachiwakninchi Tata Dios sukllallami.
29 Jesus respondeu-lhe: O primeiro de todos os mandamentos é este: Ouve, Israel, o Senhor nosso Deus é o único Senhor;
30 Tukuy shunku kamachikuk Tata Diosnikita kuyay. Tukuy layata allita rurashpa sukaman munashpa allita yuyaykushpa payta kuyanayki tiyan.”
30 amarás ao Senhor teu Deus de todo o teu coração, de toda a tua alma, de todo o teu espírito e de todas as tuas forças.
31 Chaymanta chay ishkaynin kamachikunan riman: “Kikiki kuyanakukshina tukuy runamasikita kuyashpa kawsay.” Kay ishkay kamachikunankuna tukuy kamachikunankunamanta ashwan allima.
31 Eis aqui o segundo: Amarás o teu próximo como a ti mesmo. Outro mandamento maior do que estes não existe.
32 Chashna willaptin chay yachachikuk runaka willarkan: —Maestru, allitami rimashkanki. Mana llullakushpa rimanki sukllalla Tata Dios tiyananta. Manami paymanta chikan dios tiyanchu.
32 Disse-lhe o escriba: Perfeitamente, Mestre, disseste bem que Deus é um só e que não há outro além dele.
33 Tata Diosta kuyashpa animalkunata wañuchishpa altarpi rupachishpa payta kushichinchisapa. Chaymanta ashwan allita Tata Diosta kushichinchisapa tukuy shunku payta kuyashpa sukaman munashpa tukuy layata allita rurashpa allita yuyaykushpa. Tata Diosta ashwanta kushichinchisapa kikinchi kuyanakukshina runamasinchikunata kuyashpa.
33 E amá-lo de todo o coração, de todo o pensamento, de toda a alma e de todas as forças, e amar o próximo como a si mesmo, excede a todos os holocaustos e sacrifícios.
34 Chay yachachikuk runa allita kuskanpi aynishkanta uyarishpa Jesuska willarkan: —Tipillami illashunki Tata Diospa mandunpi yaykunaykipa. Chashna Jesus willaptin manana ni pi animukurkannachu nimata tapuyta.
34 Vendo Jesus que ele falara sabiamente, disse-lhe: Não estás longe do Reino de Deus. E já ninguém ousava fazer-lhe perguntas.
35 Chaymanta Jesuska Tata Diospa wasinpi yachachikuykashpa tapurkansapa: —¿Imapatí Tata Diospa rimananta yachachikuk runakuna rimansapa Tata Diosmanta shamuk salvakuk runa Davidpa miraknin kananta?
35 Continuava Jesus a ensinar no templo e propôs esta questão: Como dizem os escribas que Cristo é o filho de Davi?
36 Tata Diospa Espiritun yanapaptin David rimarkan:
36 Pois o mesmo Davi diz, inspirado pelo Espírito Santo: Disse o Senhor a meu Senhor: senta-te à minha direita, até que eu ponha os teus inimigos sob os teus pés {Sal 109,1}.
37 Chay killkadu rimananpi Davidka rimarkan Tata Diosmanta shamuk salvakuk runa paypa sinchi kamachikuknin kananta. Kikin Davidpa kamachikuknin kaptinka ¿imashnatí paypa miraknin kanman? Chashna Jesus yachachikuptin aypa runakuna sukaman kushikushpa uyarirkansapa.
37 Ora, se o próprio Davi o chama Senhor, como então é ele seu filho? E a grande multidão ouvia-o com satisfação.
38 Jesus yachachikuykashpa willarkansapa: —Ama munaychichu Moisespa killkadunta yachachikuk runakunata uyariyta. Paykunaka suni llachapankunata churakushpankuna plasakunapi purinsapa. Sukaman munansapa tukuy runakuna manchashpankuna rimachinankunapa.
38 Ele lhes dizia em sua doutrina: Guardai-vos dos escribas que gostam de andar com roupas compridas, de ser cumprimentados nas praças públicas
39 Chaymanta tantanakunankuna wasikunapi ashwan alli bankukunapi tiyarinsapa. Suk fiestaman rishpankuna ashwan alli bankukunapi tiyarishpankuna mikunsapa.
39 e de sentar-se nas primeiras cadeiras nas sinagogas e nos primeiros lugares nos banquetes.
40 Paykunaka alli rurakshina yuyanakushpankunapish viyuda warmikunapa wasinkunata kichunsapa. Chay mana allita ruraykashpa sukaman sunita Tata Dioswan parlansapa runakuna rimanankunapa alli rurak kanankunata. Llullachikuk kaptinkuna Tata Dioska paykunata ashwan sinchita kastiganankuna tiyan.
40 Eles devoram os bens das viúvas e dão aparência de longas orações. Estes terão um juízo mais rigoroso.
41 Chaymanta suk diya Tata Diospa wasinpi ofrendata churanankuna kajon ladunpi Jesus tiyaridu karkan. Chaypi kawarkan aypa runakuna ofrendankunata churaykaptinkuna. Aypa tukuy layayuk runakunapish aypa kullkita churaykarkansapa.
41 Jesus sentou-se defronte do cofre de esmola e observava como o povo deitava dinheiro nele; muitos ricos depositavam grandes quantias.
42 Chaypina mana nimayuk viyuda warmi chayarkan. Payka ishkay kullkisillunkunata mana yaka chaniyukta churarkan.
42 Chegando uma pobre viúva, lançou duas pequenas moedas, no valor de apenas um quadrante.
43 Chayta kawashpa Jesuska disipulunkunata kayashpa willarkansapa: —Ñuka allita willaykichi. Kay viyuda warmika mana nimayuk kaykashpa chay aypa kullkiyuk runakunamanta ashwan alli ofrendata kukushka.
43 E ele chamou os seus discípulos e disse-lhes: Em verdade vos digo: esta pobre viúva deitou mais do que todos os que lançaram no cofre,
44 Chay aypa kullkiyuk runakunaka puchushkan kullkinta Tata Diosta kunsapa. Chay mana nimayuk warmika tukuy tiyapushkanta Tata Diosta kuyashpa kushka. Chayrayku payka Tata Diosta ashwanta kushichin.
44 porque todos deitaram do que tinham em abundância; esta, porém, pôs, da sua indigência, tudo o que tinha para o seu sustento.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.