Marcos 10
San Martín Quechua NT (QVS_TBL) vs VC
1 Tukuy chaykunata yachachikushkankunawasha Kapernaum llaktamanta Judea partiman Jesus rirkan. Chaymanta Jordan yaku chimbaman rirkan. Chaypi aypa runakuna tantanakuptinkuna payka amañashkanshina yachachikurkan.
1 Saindo dali, ele foi para a região da Judéia, além do Jordão. As multidões voltaram a segui-lo pelo caminho e de novo ele pôs-se a ensiná-las, como era seu costume.
2 Chaypina fariseo runakuna Jesusta sukaman pantachichinayarkansapa. Paykunaka ladunchashpankuna tapurkansapa: —¿Moisespa killkadunka rimanchu suk runa mana warminta munashpa wishchunanpa?
2 Chegaram os fariseus e perguntaram-lhe, para o pôr à prova, se era permitido ao homem repudiar sua mulher.
3 Chaypina Jesuspish tapurkansapa: —¿Imatatí Moises killkadunpi willashunkichi?
3 Ele respondeu-lhes: "Que vos ordenou Moisés?"
4 Paykunaka aynirkansapa: —Moiseska willawarkanchisapa maykan runapish warminta wishchunayashpa awtoridarpi killkadu papelta chaskichishpa atipananta wishchuyta.
4 Eles responderam: "Moisés permitiu escrever carta de divórcio e despedir a mulher."
5 Chaypina Jesuska willarkansapa: —Kankuna sinchi shunku kaptikichi Moiseska almitishurkankichi warmikichita wishchunaykichipa.
5 Continuou Jesus: "Foi devido à dureza do vosso coração que ele vos deu essa lei;
6 Tata Dios kay allpata rurashkanwasha warmita ullkuta rurarkan.
6 mas, no princípio da criação, Deus os fez homem e mulher.
7 Chayrayku willarkan: “Tukuy ullku tatanta mamanta sakinka warminwan tantanakushpa kawsananpa.
7 Por isso, deixará o homem pai e mãe e se unirá à sua mulher;
8 Chashna tantanakushpankuna sukllallashina kankasapa.” Chashna Tata Dios willaptin suk ullku warminwan tantalla kawsashpankuna sukllallashina kawsankasapa. Manana ishkaynachu.
8 e os dois não serão senão uma só carne. Assim, já não são dois, mas uma só carne.
9 Tata Dios chayta rimashkanrayku mana allichu niman suk runa warminta wishchunanpa.
9 Não separe, pois, o homem o que Deus uniu."
10 Chayta Jesus yachachikushkanwasha wasipi yaykushpankuna disipulunkunaka Jesusta yachachikushkanta kashkan tapurkansapa.
10 Em casa, os discípulos fizeram-lhe perguntas sobre o mesmo assunto.
11 Chaypina Jesuska paykunata willarkansapa: —Suk ullku warminta wishchushpa chikan warmiwan kasarashpa uchallikushpa kawsan.
11 E ele disse-lhes: "Quem repudia sua mulher e se casa com outra, comete adultério contra a primeira.
12 Warmipish kusanta sakishpa chikan ullkuwan kasarashpa uchallikushpa kawsan.
12 E se a mulher repudia o marido e se casa com outro, comete adultério."
13 Chaymanta Jesusman aypa runakuna wambrankunata pushamurkansapa llankanankunapa. Chaypina Jesuspa disipulunkuna piñayashpa micharkansapa ama pushamunankunapa.
13 Apresentaram-lhe então crianças para que as tocasse; mas os discípulos repreendiam os que as apresentavam.
14 Chayta kawashpa Jesuska piñakushpa willarkansapa: —Ama chay wambrakunata michaychichu ñukaman shamunankunapa. Wambrakuna mana kreyinakushpa tatanpa munayninpi kawsansapa. Kankunapish wambrakunashina kawsashpaykichira Tata Diospa mandunpi yaykunkichi.
14 Vendo-o, Jesus indignou-se e disse-lhes: "Deixai vir a mim os pequequinos e não os impeçais, porque o Reino de Deus é daqueles que se lhes assemelham.
15 Mash allita uyariwaychi. Kay wambrakunashina kankunapish Tata Diospa munananta ruranaykichi tiyan. Mana paypa munananta rurashpaykichika mana mandunpika yaykunkichichu.
15 Em verdade vos digo: todo o que não receber o Reino de Deus com a mentalidade de uma criança, nele não entrará."
16 Chashna Jesus willashpankuna tukuy chay wambrakunata markarkansapa. Chaymanta umankunapi llankashpa Tata Diosta roygarkan yanapanankunapa.
16 Em seguida, ele as abraçou e as abençoou, impondo-lhes as mãos.
17 Chaymanta Jesus riykaptin suk runa kallpashpa laduncharkan. Ñawpakninpi kunkuriykushpa tapurkan: —Alli maestru ¿imata rurashpatí Tata Dioswan mana tukuyniyukta kawsayman?
17 Tendo ele saído para se pôr a caminho, veio alguém correndo e, dobrando os joelhos diante dele, suplicou-lhe: "Bom Mestre, que farei para alcançara vida eterna?"
18 Chashna tapuptin Jesuska willarkan: —¿Imapatí alli kanaynita willawanki? Tata Diosllami alli.
18 Jesus disse-lhe: "Por que me chamas bom? Só Deus é bom.
19 Tata Diospa kamachikunankunata allita yachanki. Kashna willawanchisapa: “Ama runamasikichita wañuchiychu. Ama chikan warmiwan uchallikushpa kawsaychu. Ama nimata suwaychu. Ama ni pita llullakushpa tumbaychu. Ama ni pita llullachiychu. Tataykita mamaykita kuyashpa kawsay.”
19 Conheces os mandamentos: não mates; não cometas adultério; não furtes; não digas falso testemunho; não cometas fraudes; honra pai e mãe."
20 Chashna Jesus willaptinna chay runaka willarkan: —Maestru, ñuka wayna kashkaynimantapachami chaykunata allita kasushpa kawsaykani.
20 Ele respondeu-lhe: "Mestre, tudo isto tenho observado desde a minha mocidade."
21 Chaypina Jesuska kuyashpa kawarkan. Willarkan: —Sukllallanami illashunki ruranaykipa. Rillay tukuy laya tiyapushuknikita rantikumuy. Chay rantikushkayki chaninta mana nimayuk runakunata kuysapa. Chaypira sielupi tukuy layayuk kanki. Chaymanta shamuy ñukata katiway.
21 Jesus fixou nele o olhar, amou-o e disse-lhe: "Uma só coisa te falta; vai, vende tudo o que tens e dá-o aos pobres e terás um tesouro no céu. Depois, vem e segue-me.
22 Chayta uyarishpa chay runaka sukaman llakishpa wasinman kutirkan sukaman rikchak layayuk kashpa.
22 Ele entristeceu-se com estas palavras e foi-se todo abatido, porque possuía muitos bens.
23 Chay runa llakishpa riptinna Jesuska tukuy chay runakunata kawashpa disipulunkunata willarkansapa: —Chay laya kullkinllapi kreyinakuk runakuna mana atipankasapachu Tata Diospa mandunpi yaykuyta.
23 E, olhando Jesus em derredor, disse a seus discípulos: "Quão dificilmente entrarão no Reino de Deus os ricos!"
24 Chayta uyarishpankuna disipulunkunaka sukaman almirarkansapa. Chaypina Jesuska kashkan willarkansapa: —Wambraynikuna, suk runa kullkinllapi kreyinakushpa mana atipanchu Tata Diospa mandunpi yaykuyta.
24 Os discípulos ficaram assombrados com suas palavras. Mas Jesus replicou: "Filhinhos, quão difícil é entrarem no Reino de Deus os que põem a sua confiança nas riquezas!
25 Suk kamellu animal suk aguja uchkunta mana atipanmanchu pasayta. Chashnami kullki likidu runa kullkinta ashwanta munashpa mana atipankachu Tata Diospa mandunpi yaykuyta.
25 É mais fácil passar o camelo pelo fundo de uma agulha do que entrar o rico no Reino de Deus."
26 Chayta uyarishpa disipulunkuna ashwanta almirashpankuna tapunakurkansapa: —Chashna kaptinka ¿pikunatí atipanka Tata Diospa mandunpi yaykuyta?
26 Eles ainda mais se admiravam, dizendo a si próprios: "Quem pode então salvar-se?"
27 Chaypina Jesuska chapashpankuna willarkansapa: —Manami ni suk runa atipanmanchu kikinllamanta yaykuyta. Tata Diosllami atipan runakunata mandunpi yaykuchiyta. Paymi tukuyta atipan rurayta.
27 Olhando Jesus para eles, disse: "Aos homens isto é impossível, mas não a Deus; pois a Deus tudo é possível.
28 Chaypina Pedru willarkan: —Ñukaykuna tukuy tiyawakninikunata sakimushpaynikuna kanta katiykaykisapa.
28 Pedro começou a dizer-lhe: "Eis que deixamos tudo e te seguimos."
29 Jesuska willarkan: —Allita willaykichi. Kankuna katiwashpa ñuka salvakuk kanaynita yachachikushpa wasikichita, wawkikichita, panikichita, mamaykichita, tataykichita, wambraykichita, terrenuykichita sakishkankichi.
29 Respondeu-lhe Jesus. "Em verdade vos digo: ninguém há que tenha deixado casa ou irmãos, ou irmãs, ou pai, ou mãe, ou filhos, ou terras por causa de mim e por causa do Evangelho
30 Chashna sakiptikichi Tata Diosmi kushunkichi sakishkaykichimanta ashwan aypa wasikichita, wawkikichita, panikichita, mamaykichita, wambraykichita, terrenuykichita. Kay allpapi sufrishpaykichipish wañushkaykichiwasha mana tukuyniyukta Tata Dioswan sielupi kawsankichi.
30 que não receba, já neste século, cem vezes mais casas, irmãos, irmãs, mães, filhos e terras, com perseguições e no século vindouro a vida eterna.
31 Kunan kay tiempu aypa runakuna yuyanakunsapa ashwan alli kanankunata. Paykuna Tata Diospa mandunpi washeru kankasapa. Chaymanta kankuna mana munadu kashpaykichipish Tata Diospa mandunpi kamachikukkuna kankichi.
31 Muitos dos primeiros serão os últimos, e dos últimos serão os primeiros."
32 Chaymanta Jerusalen llaktaman riykaptinkuna Jesuska disipulunkunamanta ñawpakta riykarkan. Paykunaka sukaman almirarkansapa Jesus Jerusalenman riptin. Manchakuypuru Jesusta katiykarkansapa. Chaypina Jesuska chunka ishkay disipulunkunallata chikanman pushashpankuna kashkan willarkansapa wañunanta:
32 Estavam a caminho de Jerusalém e Jesus ia adiante deles. Estavam perturbados e o seguiam com medo. E tomando novamente a si os Doze, começou a predizer-lhes as coisas que lhe haviam de acontecer:
33 —Allita yachankichi Jerusalen llaktaman riykananchikunata. Chaypi suk runakuna saserdotekunapa kamachikukninkunaman Moisespa killkadunta yachachikuk runakunaman pushawankasapa rantikuwak. Chaypina ñuka sielumanta shamudu runa kaptinipish paykunaka tantanakushpa yuyankasapa wañuchiwanankunapa. Chaypina romano runakunapa makinpi kukuwankasapa wañuchiwanankunapa.
33 "Eis que subimos a Jerusalém e o Filho do homem será entregue aos príncipes dos sacerdotes e aos escribas; condená-lo-ão à morte e entregá-lo-ão aos gentios.
34 Paykunaka sukaman asichiwashpankuna tukaychawankasapa makawankasapa wañuchiwankasapa. Chaymanta wañuchiwashkankunamanta kimsa diya ukun kashkan kawsamusha.
34 Escarnecerão dele, cuspirão nele, açoitá-lo-ão, e hão de matá-lo; mas ao terceiro dia ele ressurgirá.
35 Chaymanta Sebedeopa wambrankuna Santiagowan Juan Jesusta ladunchashpa willarkansapa: —Maestru, munanisapa mañanaynikunata rurapanaykipasapa.
35 Aproximaram-se de; Jesus Tiago e João, filhos de Zebedeu, e disseram-lhe: "Mestre, queremos que nos concedas tudo o que te pedirmos."
36 Payka tapurkan: —¿Imatatí munankichi kankunapa ruranaynipa?
36 "Que quereis que vos faça?"
37 Paykunaka willarkansapa: —Kan allimata tukuy layata kamachikushpayki tiyachiwaysapa sukta alli laduykipi sukta lluki laduykipi ñukaykunapish kamachikunaynikunapa.
37 "Concede-nos que nos sentemos na tua glória, um à tua direita e outro à tua esquerda."
38 Chaypina Jesuska aynirkansapa: —Kankunaka mana yachankichichu imatami mañawaykankichi nishpa. Ñukami tukuy layata sukaman padesinayni tiyan wañunaynikaman. Chashna padesishpa iden suk ayak likidutashina upyasha. Kankunaka manami atipankichimanchu ñukashina nanaykunata muchuyta.
38 "Não sabeis o que pedis, retorquiu Jesus. Podeis vós beber o cálice que eu vou beber, ou ser batizados no batismo em que eu vou ser batizado?"
39 Chashna willaptinkuna paykunaka aynirkansapa: —Ariya, atipashasapa muchuyta. Chaypina Jesuska willarkansapa: —Deverasmi ñukatashina kankunatapish sukaman padesichishunkichi. Ñukatashina chiknishushpaykichi wañuchishunkichi.
39 "Podemos", asseguraram eles. Jesus prosseguiu: "Vós bebereis o cálice que eu devo beber e sereis batizados no batismo em que eu devo ser batizado.
40 Tatayni Diosmi akllanka pikunami laduynipi tiyarinkasapa nishpa. Ñukaka manami ni pita willashachu laduynipi tiyarishpa kamachikunanpa.
40 Mas, quanto ao assentardes à minha direita ou à minha esquerda, isto não depende de mim: o lugar compete àqueles a quem está destinado."
41 Chayta willaptinkuna chay chunka disipulunkuna uyarishpankuna Santiagota Juanta sukaman piñayarkansapa.
41 Ouvindo isto, os outros dez começaram a indignar-se contra Tiago e João.
42 Chaypina piñayashkankunata kawashpa Jesuska kayashpankuna willarkansapa: —Kankunaka allita yachankichi tukuy llaktakunapi kamachikuk runakuna sukaman sinchita kamachikunankunata. Paykunaka mandunpi kawsak runakunata sukaman padesichinsapa kasunankunapa.
42 Jesus chamou-os e deu-lhes esta lição: "Sabeis que os que são considerados chefes das nações dominam sobre elas e os seus intendentes exercem poder sobre elas.
43 Kankunaka ama chay sinchi kamachikuk runakunashina kanayaychichu. Alli kamachikuk kanayashpaykichika tukuy runamasikichita sirvinaykichi tiyan.
43 Entre vós, porém, não será assim: todo o que quiser tornar-se grande entre vós, seja o vosso servo;
44 Chaymanta tukuy runakunamanta ashwan kamachikuk kanayashpaykichika iden rantidu runakunashina tukuyta yanapanaykichi tiyan.
44 e todo o que entre vós quiser ser o primeiro, seja escravo de todos.
45 Ñukapish sielumanta kay allpaman shamushkani tukuy runakunata sirvinaynipasapa. Mana shamushkanichu sirviwanankunapa. Shamushkani wañushpa aypa runakunata kastigumanta salvanaynipasapa.
45 Porque o Filho do homem não veio para ser servido, mas para servir e dar a sua vida em redenção por muitos."
46 Chaymanta Jesus disipulunkunawan Jeriko llaktapi chayarkansapa. Chaymanta chay llaktamanta disipulunkunawan llukshiptinkuna aypa runakuna Jesusta katirkansapa. Chay ñanpi suk mana kawakuk runa Timeopa wambran Bartimeo tiyarishpa kullkita mañakuykarkan.
46 Chegaram a Jericó. Ao sair dali Jesus, seus discípulos e numerosa multidão, estava sentado à beira do caminho, mendigando, Bartimeu, que era cego, filho de Timeu.
47 Chaypina chay runaka Nasaretmanta Jesus pasaykananta uyarishpa sinchita rimashpa Jesusta willarkan: —¡Jesus, ñawpa Davidpa miraknin, ñukatapish llakichiway!
47 Sabendo que era Jesus de Nazaré, começou a gritar: "Jesus, filho de Davi, em compaixão de mim!"
48 Chayta uyarishpankuna chay aypa runakuna michashpankuna willarkansapa upallayananpa. Chaypina ashwan sinchita willarkan: —¡Jesus, ñawpa Davidpa miraknin, ñukatapish llakichiway!
48 Muitos o repreendiam, para que se calasse, mas ele gritava ainda mais alto: "Filho de Davi, tem compaixão de mim!"
49 Chaypina Jesuska riykashkanmanta shayarishpa willarkansapa: —Chay runata kayaychi. Chashna willaptin chay mana kawakuk runata kayashpankuna willarkansapa: —Ama llakiychu. Atarimuy. Jesus kayashunki.
49 Jesus parou e disse: "Chamai-o" Chamaram o cego, dizendo-lhe: "Coragem! Levanta-te, ele te chama."
50 Chayta uyarishpa chay mana kawakuk runaka kapanta wishchukushpa brinkashpa Jesusta laduncharkan.
50 Lançando fora a capa, o cego ergueu-se dum salto e foi ter com ele.
51 Chaypina Jesuska tapurkan: —¿Imapití munanki yanapanaynipa? Chaypina chay runaka willarkan: —Maestru, ñawinita alliyachipay kashkan kawakunaynipa.
51 Jesus, tomando a palavra, perguntou-lhe: "Que queres que te faça? Rabôni, respondeu-lhe o cego, que eu veja!
52 Chaypina Jesuska chay runata willarkan: —Kan allita kreyiwashkaykirayku alliyachiyki. Allita kawakushpana rillay. Jesus chayta willaptinlla chay runaka kashkan kawakurkan. Chay ratumantapacha Jesusta katirkan chay ñanta riptin.
52 Jesus disse-lhe: Vai, a tua fé te salvou." No mesmo instante, ele recuperou a vista e foi seguindo Jesus pelo caminho.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.