Lucas 9

San Martín Quechua NT (QVS_TBL) vs NTLH

Sair da comparação
NTLH Nova Tradução na Linguagem de Hoje 2000
1 Chaymanta suk diya Jesuska chunka ishkay disipulunkunata tantanachishpa atipachirkansapa yachanankunapa runakunamanta supaykunata llukshichiyta. Allita atipachirkansapa rikchak laya unkuyukkunata alliyachinankunapa.
1 Jesus chamou os doze discípulos e lhes deu poder e autoridade para expulsar todos os demônios e curar doenças.
2 Jesuska disipulunkunata kacharkansapa yachachikunankunapa Tata Dios alli kamachikuk kananta. Kacharkansapa rikchak laya unkuyuk runakunata alliyachinankunapa.
2 Então os enviou para anunciarem o Reino de Deus e curarem os doentes.
3 Paykunata willarkansapa: —Ama apaychichu bastonnikichita nima pikshaykichita nima mirkapaykichita nima kullkikichita nima suk llachapaykichita mudakunaykichipa.
3 Ele disse:
4 Chaymanta maykan llaktapi chayashpaykichi suk runapa wasinpi kipariychi chikan llaktaman rinaykichi diyakaman.
4 Quando vocês entrarem numa cidade, fiquem na casa em que forem recebidos até irem embora daquele lugar.
5 Ichará chayashkaykichi llaktapi kawsak runakuna wasinkunapi mana chaskishunayankichimanchu. Paykuna mana chaskishunayaptikichika chakikichi susyanta tapsishpa chay llaktamanta llukshiychi. Chayta rurashpaykichi paykunata willaykankichi Tata Dios uchankunarayku kastiganankunata.
5 Mas, se forem mal recebidos, saiam logo daquela cidade. E na saída sacudam o pó das suas sandálias, como sinal de protesto contra aquela gente.
6 Chashna Jesus kachaptinkunana disipulunkunaka llaktan llaktan yachachikuypi purirkansapa. Yachachikurkansapa Tata Dios uchankunamanta perdonanankunata. Chaymanta rikchak laya unkuyuk runakunata alliyachiypi purirkansapa.
6 Os discípulos então saíram de viagem e andaram por todos os povoados, anunciando o evangelho e curando doentes por toda parte.
7 Chaypina sinchi kamachikuk Herodes uyarirkan Jesus rikchak laya ruraykananta. Runakuna Jesuspa rimarkansapa: “Juan Bawtista wañushkanmanta kawsamushpa Jesuspi tukushpa puriykan.” Sukkuna rimarkansapa: “Ichará ñawpa alli yachachikuk Eliyas kawsamushpa yachachikuykan.” Sukkuna rimarkansapa: “Kay Jesuska ñawpa wañudu yachachikuk runa kawsamushpa puriykan.” Chashna Jesuspa rimaptinkuna Herodes mana yacharkanchu imatami yuyanka nishpa.
7 Herodes, o governador da Galileia, ouviu falar de tudo o que estava acontecendo e ficou sem saber o que pensar. Pois alguns diziam que João Batista tinha sido ressuscitado,
8 — ausente —
8 outros diziam que Elias tinha aparecido, e outros ainda que um dos antigos profetas havia ressuscitado.
9 Chaypina rimarkan: —Ñukami Juantaka wañuchirkani umanta tipichipushpa. Ichará payna kawsamushka. Tukuy runakuna paypaka sukaman parlachikuykansapa. Chashna Herodes yuyaykushpa Jesusta sukaman riksinayarkan.
9 Mas Herodes disse: — Eu mesmo mandei cortar a cabeça de João. Quem será então esse homem de quem ouço falar essas coisas? E Herodes procurava ver Jesus.
10 Chay chunka ishkay disipulunkuna unkudukunata alliyachishkankunamanta kutishpankuna Jesusta rurashkankunata parlachirkansapa. Chaymanta parlachishkankunawasha Jesuska paykunallata pushashpa rirkan Betsaida llaktaman.
10 Os apóstolos voltaram e contaram a Jesus tudo o que haviam feito. Então ele os levou consigo, e foram sozinhos para o povoado de Betsaida.
11 Chayman rishkanta yachashpana aypa runakuna katirkansapa. Paykunata Jesuska kushikushpa yachachirkansapa Tata Dios tukuy layapi alli kamachikuk kananta. Chaymanta rikchak laya unkuyuk runakunata alliyachirkansapa.
11 Mas as multidões souberam disso e o seguiram. E Jesus os recebeu, falou a respeito do Reino de Deus e curou os que precisavam ser curados.
12 Chaypina chay chunka ishkay disipulunkuna tardiyaptin kawashpankuna Jesusta willarkansapa: —Tukuy kay runakunata kachaysapa rinankunapa llaktakunapi chakrakunapi maskak mikunankunata. Richunsapa maskak maypimi samankasapa nishpa. Kay chunllapika manami nima laya mikuna tiyanchu.
12 Estava anoitecendo, e por isso os doze apóstolos foram e disseram a Jesus: — Mande esta gente embora. Eles podem ir aos povoados e sítios que ficam por perto daqui e lá encontrarão o que comer e onde ficar, pois este lugar é deserto.
13 Jesuska mana rinankunapa munashpa disipulunkunata willarkansapa: —Kankuna kay runakunataka karaychi. Chaypina paykunaka willarkansapa: —Pichka pansitukuna ishkay challwillukunallami ñukaykunapaka tiyan. Kay mikuna mana aypa kaptin ichará riymansapa rantik kay aypa runakunata karanaynikunapa.
13 Mas Jesus respondeu: Os discípulos disseram: — Só temos cinco pães e dois peixes. O senhor quer que a gente vá comprar comida para toda esta multidão?
14 Chashna disipulunkuna willaptinkuna Jesuska willarkansapa: —Tukuy runakunata pichka chunkamanta pichka chunkamanta tantanachishpa tiyachiychi. Jesus willashkankunata uyarishpankuna disipulunkunaka tukuy chay pichka waranka runakunata tiyachirkansapa.
14 Estavam ali mais ou menos cinco mil homens. Jesus ordenou aos seus discípulos:
15 — ausente —
15 Os discípulos obedeceram e mandaram que todos se sentassem.
16 Chaymanta Jesuska chay pichka pansitukunata chay ishkay challwata apishpa sieluta chapashpa Tata Diosta agradesirkan. Chaypina chay pankunata chay challwakunata pakishpa disipulunkunata kurkan chay aypa runakunata karanankunapa.
16 Aí Jesus pegou os cinco pães e os dois peixes, olhou para o céu e deu graças a Deus por eles. Depois partiu os pães e os peixes e os entregou aos discípulos para que eles distribuíssem ao povo.
17 Tukuy paykuna mikurkansapa saksanankunakaman. Mikushkankunawasha chunka ishkay sestukunapi disipulunkuna puchudu mikunata tantachirkansapa.
17 Todos comeram e ficaram satisfeitos, e os discípulos ainda encheram doze cestos com os pedaços que sobraram.
18 Chaymanta suk diya Jesuska disipulunkunallawan suk chunllaman rirkansapa. Chaypina Jesuska disipulunkunamanta suchurishpa Tata Dioswan parlaykarkan. Orashkanwasha disipulunkunataka tapurkansapa: —¿Pi kanaynitatí runakuna rimaykansapa?
18 Certa vez Jesus estava sozinho, orando, e os discípulos chegaram perto dele. Então ele perguntou:
19 Paykunaka willarkansapa: —Sukkuna rimansapa kanshi kanki runakunata bawtisak Juan. Sukkuna rimansapa kanshi kanki ñawpa yachachikuk Eliyas. Chaymanta sukkuna rimansapa ñawpa wañudu yachachikuk runashi kawsamushka nishpa.
19 Eles responderam: — Alguns dizem que o senhor é João Batista; outros, que é Elias; e outros, que é um dos
20 Chashna disipulunkuna willaptinkuna Jesuska tapurkansapa: —¿Pi kanaynitatí kankunaka yuyaykankichi? Chaypina disipulun Pedruka willarkan: —Kanka Tata Diosmanta shamudu salvakuk runami kanki.
20 — E vocês? Quem vocês dizem que eu sou? — perguntou Jesus. Pedro respondeu: — O
21 Chashna Pedru willaptinna Jesuska paykunata willarkansapa: —Mash uyariwaychi. Ama ni pita willaychichu Tata Diosmanta shamudu runa kanaynita.
21 Então Jesus proibiu os discípulos de contarem isso a qualquer pessoa.
22 Chaymanta willarkansapa: —Tata Diosmanta shamudu salvakuk runa kaptinipish suk diya runakuna padesichiwankasapa. Judiyumasinchikunapa ansianunkuna, saserdotekunapa kamachikukninkuna, Moisespa killkadunta yachachikuk runakuna chikniwashpankuna wañuchiwankasapa. Paykuna wañuchiwaptinkuna kimsa diya ukun kawsamusha.
22 E continuou:
23 Chaymanta Jesuska tukuy katik runakunata willarkansapa: —Kankunaka disipuluynikuna kanayashpaykichika kikikichipa munanaykichita sakishpa ñukata kasuwashpa kawsaychi. Chiknishuk runakuna wañuchishunayaptikichipish kada diya ñukallata katiwaychi.
23 Depois disse a todos:
24 Kankuna wañuymanta kishpinayashpa sakiwashpaykichika mana kishpinkichichu mana tukuyniyuk ninamanta. Chaymanta ñukata kreyiwashkaykichirayku runakuna wañuchishuptikichipish mana tukuyniyukta Tata Dioswan kawsankichi.
24 Pois quem põe os seus próprios interesses em primeiro lugar nunca terá a vida verdadeira; mas quem esquece a si mesmo por minha causa terá a vida verdadeira.
25 Suk runa rikchak laya tiyapuptin mana sielupi yaykushpaka yankapa kay allpapi tukuy layayuk kashka. Tiyapunankuna mana nimapi yanapankachu ninamanta kishpinanpa.
25 O que adianta alguém ganhar o mundo inteiro, mas perder a vida verdadeira e ser destruído?
26 Suk runakuna ñukata pinkakuwansapa. Rimanaynitapish mana munansapachu. Chashna pinkakuwaptinkuna ñuka kay allpaman llipyak likidu ukupi shamushpayni chay pinkakuwak runakunata willashasapa mana ñukapa kanankunata. Chay diyaka Tatayni Diospa llipyayninpi yanapawak angelkunawan tantalla kashkan shamusha.
26 Pois, se alguém tiver vergonha de mim e do meu ensinamento, então o Filho do Homem também terá vergonha dessa pessoa, quando ele vier na sua
27 Mash allita uyariwaychi. Suk kankuna manara wañushpaykichira kawankichi Tata Diospa mandunpi ñuka allita kamachikuptini.
27 Eu afirmo a vocês que estão aqui algumas pessoas que não morrerão antes de ver o
28 Chaymanta Jesuska pusak diya yachachikushkanwasha rirkan suk urkuman. Chayman rirkan Tatan Dioswan parlak. Jesuswan tantalla Pedru, Santiago, Juan rirkansapa.
28 Mais ou menos uma semana depois de ter dito essas coisas, Jesus levou Pedro, João e Tiago e subiu o monte para orar.
29 Tata Dioswan parlaykaptin Jesuspa uyan chikan laya tukurkan. Llachapanpish yurak likidu tukushpa llipyarkan.
29 Enquanto orava, o seu rosto mudou de aparência, e a sua roupa ficou muito branca e brilhante.
30 Chaypina chay kimsa disipulunkunaka kawarkansapa Jesusta parlaykaptin ishkay runakunawan. Paykuna karkansapa ñawpa yachachikuk Moiseswan Eliyas.
30 De repente, dois homens apareceram ali e começaram a falar com ele. Eram Moisés e Elias,
31 Moiseswan Eliyas Jesuswan parlaykaptinkuna llipyak likidu ukupi rikurirkansapa. Chaypi parlaykarkansapa Jerusalen llaktapi Jesus wañunanta.
31 que estavam cercados por um brilho celestial. Eles falavam com Jesus a respeito da morte que, de acordo com a vontade de Deus, ele ia sofrer em Jerusalém.
32 Chaypina Pedruka disipulumasinkunawan sukaman puñunayashpankunapish mana puñurkansapachu. Paykuna kawarkansapa Jesusta chay ishkay runakunatapish llipyak likidu ukunpi.
32 Pedro e os seus companheiros estavam dormindo profundamente, mas acordaram e viram a glória de Jesus e os dois homens que estavam com ele.
33 Chaymanta chay ishkay runakuna Jesusmanta anchuykaptinkunana Pedruka Jesusta willarkan: —Maestru, allipaka kaypi kanwan tantalla kanisapa. Munaptikika kimsa ranchituta rurashasapa sukta kanpa, sukta Moisespa, sukta Eliyaspa. Pedru chayta rimarkan sukaman manchakushpa mana allita yuyashpa imatami rimaykan nishpa.
33 Quando esses dois homens estavam se afastando de Jesus, Pedro disse: — Mestre, como é bom estarmos aqui! Vamos armar três barracas: uma para o senhor, outra para Moisés e outra para Elias. Pedro não sabia o que estava dizendo.
34 Chashna Pedru willaptin suk puyu paykunata wichkamurkansapa. Disipulukuna puyu ukunpi mallinakushpankuna manchakurkansapa.
34 Ele ainda estava falando, quando apareceu uma nuvem e os cobriu. Os discípulos ficaram com medo quando a nuvem desceu sobre eles.
35 Chaypina puyu ukunmanta uyarirkansapa Tata Dios rimakuptin: —Kay Jesuska wambraynimi. Ñukami paytaka akllashkani. Chayrayku payta allita uyariychi.
35 E da nuvem veio uma voz, que disse: — Este é o meu Filho, o meu escolhido. Escutem o que ele diz!
36 Chay disipulunkunaka chay rimanata uyarishkankunawasha Jesusta kawarkansapa sapallanta. Chaymanta urayamushpa manara ni pita willarkansaparachu chay urkupi kawashkankunata.
36 Quando a voz parou, eles viram que Jesus estava sozinho. Os discípulos ficaram calados e naquela ocasião não disseram nada a ninguém sobre o que tinham visto.
37 Chaymanta kayantin chay urkumanta urayamuptinkuna aypa runakuna rirkansapa Jesusta tinkuk.
37 No dia seguinte eles desceram do monte, e uma grande multidão veio se encontrar com Jesus.
38 Paykunapa chawpinkunamanta suk runa manllaybata rimakushpa Jesustaka willarkan: —Maestru, chaylla wambrayni tiyan. ¡Llakichiwashpa unkuyninmanta alliyachipay!
38 Aí um homem que estava no meio do povo começou a gritar: — Mestre, peço ao senhor pelo meu filho, o meu único filho!
39 Kay wambraynita supay unkuchiptin sukaman chukchukushpa kaparikun. Shimin sukaman pusukyan. Supay unkuchiptin kikinlla waktanakun. Supay mana sakinayanchu.
39 Um espírito mau o agarra, e, de repente, o menino dá um grito e começa a ter convulsões e a espumar pela boca. O espírito o maltrata e não o solta de jeito nenhum.
40 Kanpa disipuluykikunata sukamannami roygashkani wambraynimanta supayta llukshichipunankunapa. Paykunaka manami atipashkasapachu llukshichipuyta.
40 Já pedi aos discípulos do senhor que expulsassem o espírito mau, mas eles não conseguiram.
41 Chashna chay runa willaptin Jesuska ladunpi tiyak runakunata willarkansapa: —¿Kunankamanchu manara allita kreyiwankichi? ¡Sukaman mana kreyikuk runakunami kankichi! ¿Aykapikamantí kankunawan kanayni tiyan? ¿Aykapikamantí amichiwankichi? Chashna rimashpa chay wambrapa tatantaka willarkan: —Chay wambraykitaka pushamuy kayman.
41 Jesus respondeu: Então disse ao homem: — Traga o seu filho aqui.
42 Chaypina Jesusta ladunchaykaptin supay chay wambrataka allpapi urmachishpa sukaman chukchuchirkan. Chaypina Jesuska supayta piñayashpa willarkan: —¡Llukshiy kay wambramanta! Chashna chay wambrata alliyachishpa tatanta kurkan.
42 Quando o menino estava chegando, teve um ataque, e o demônio o jogou no chão. Então Jesus deu uma ordem ao espírito mau, curou o menino e o entregou ao pai.
43 Jesus chay wambrata alliyachishkanrayku tukuy kawak runakunaka sukaman almirarkansapa. Willanakurkansapa Tata Dios sukaman alli rurak kananta. Almirashpa chayta parlaptinkuna Jesuska disipulunkunataka willarkan:
43 E todos ficaram admirados com o grande poder de Deus. Todos estavam admirados com o que Jesus fazia, e ele disse aos discípulos:
44 —Mash allita uyariwaychi. Ama kunkaychichu. Sielumanta shamudu runa kaykaptini chikniwak runakuna wañuchiwankasapa.
44 — Não esqueçam o que vou dizer a vocês: o
45 Chashna Jesus willaptinkuna disipulunkunaka mana entiendirkansapachu. Paykunapa yuyayninkunata Tata Dios pantachichipurkansapa Jesus yachachishkankunata ama entiendinankunapa. Chaymanta paykunaka mancharkansapa Jesusta tapuyta ashwan allita entiendichinankunapa.
45 Mas eles não entenderam isso, pois o que essas palavras queriam dizer tinha sido escondido deles para que não as entendessem. E eles estavam com medo de fazer perguntas a Jesus sobre o assunto.
46 Chaymanta Jesuspa disipulunkunaka ayninakurkansapa maykanmi ashwan alli kanman kamachikunankunapa.
46 Os discípulos começaram a conversar sobre qual deles era o mais importante.
47 Ayninakunankunata yachashpa Jesuska suk taksha wambrilluta apishpa ladunpi churarkan.
47 Mas Jesus sabia o que eles estavam pensando. Então pegou uma criança e a pôs ao seu lado.
48 Chaypina disipulunkunata willarkansapa: —Kankuna ñukata kreyiwashpa suk taksha wambrilluta kuyashpaykichi ñukatapish kuyawaykankichi. Ñukata kuyawashpaykichi kachamuwak Tataynitapish kuyaykankichi. Chayrayku kankuna runamasikichita kuyashpa yanapashpaykichi tukuymanta ashwanta Tata Diosta kushichinkichi.
48 Aí disse:
49 Chaymanta disipulun Juan willarkan: —Maestru, suk runata kawashkanisapa shutikita rimashpa runakunamanta supaykunata llukshichiptin. Ñukaykuna payta michashkanisapa mana ñukanchikunawan tantalla puriptin.
49 João disse: — Mestre, vimos um homem que expulsa demônios pelo poder do nome do senhor, mas nós o proibimos de fazer isso porque ele não é do nosso grupo.
50 Chaypina Jesuska willarkansapa: —Ama michaychichu. Suk runa ñukata kreyiwashpa supaykunata llukshichishpaka yanapawaykanchisapami. Mana nima chikniwanchisapachu.
50 Então Jesus disse a João e aos outros discípulos:
51 Chaypina tipilla illaptin Jesus sieluman kutinanpa mana nima manchakushpa kallarirkan Jerusalen llaktaman riyta.
51 Como estava chegando o tempo de Jesus ir para o céu, ele resolveu ir para Jerusalém.
52 Samaria partipi chayashpankuna Jesuska ishkay runakunata kacharkansapa suk llaktillupi wasita maskanankunapa chaypi puñunankunapa.
52 Então mandou que alguns mensageiros fossem na frente. No caminho eles entraram em um povoado da região de Samaria a fim de prepararem um lugar para ele.
53 Chay ishkay runakuna chay llaktapi chayaptinkuna mana ni pi Jesusta wasinkunapi samachinayarkansapachu. Samaritanokuna yacharkansapa Jesus riykananta Jerusalen llaktaman. Chayrayku mana munarkansapachu chaypi puñunanpa.
53 Mas os moradores dali não quiseram receber Jesus porque viram que ele estava indo para Jerusalém.
54 Chaypina Jakobowan Juan Jesustaka willarkansapa: —Maestru ¿munankichu sielumanta ninata urmachimunaynikunapa chaywan chay llaktapi kawsakkuna kullunankunapa?
54 Quando os seus discípulos Tiago e João viram isso, disseram: — O senhor quer que a gente mande descer fogo do céu para acabar com estas pessoas?
55 Chashna willaptinkuna Jesuska ishkantinkunata piñayarkansapa: —Ama chay runakunata chiknishpa munaychichu rupachiyta.
55 Porém Jesus, virando-se para eles, os repreendeu.
56 Ñuka sielumanta shamushkani runakunata kastigumanta salvanaynipasapa. Mana shamushkanichu ni pita wañuchinaynipa. Chashna Jesus michaptinkuna rirkansapa chikan llaktapi puñuk.
56 Então ele e os seus discípulos foram para outro povoado.
57 Jerusalenman riykaptinna suk runa Jesustaka willarkan: —Señor, maytapish riptiki chaytami katishkayki.
57 Quando Jesus e os discípulos iam pelo caminho, um homem disse a Jesus: — Eu estou pronto a seguir o senhor para qualquer lugar onde o senhor for.
58 Chaypina Jesuska willarkan: —Atukkunapa wasinkuna tiyan machaykunapi. Chaymanta altuta pawak pishkillukunapa wasinkuna tiyan. Ñuka sielumanta shamudu runa kashpaynipish mana nima wasiyukchu kani chaypi samanaynipa.
58 Então Jesus disse:
59 Chaymanta Jesuska suk runata willarkan: —Ñukata katiway. Chashna willaptinna chay runaka Jesustaka willarkan: —Señor, tatayni wañuptin pampashpaynira katishkayki.
59 Aí ele disse para outro homem: Mas ele respondeu: — Senhor, primeiro deixe que eu volte e sepulte o meu pai.
60 Chaypina Jesuska willarkan: —Tata Diosta mana kreyinayak runakunaka paykunapurana pampanakuchunsapa. Kanka rillay tukuy runakunata yachachik Tata Dios allimata kamachikunanta.
60 Jesus disse:
61 Chaymanta chikan runa Jesusta willarkan: —Señor, ñukapish sukaman kanta katinayayki. Manarapish kanwan rishpayni rinayani tukuy familyaynikunata willak kanwan rinaynita.
61 Outro homem disse: — Eu seguirei o senhor, mas primeiro deixe que eu vá me despedir da minha família.
62 Chaypina Jesuska aynirkan: —Suk runa chakranta rurashpa araduwan allpata aspin. Payka araduwan aspiykashpa washanta chapashpa mana kuskatachu aspin. Kanpish mana kunanlla katiwanayashpaykika washanta chapashpa araduta aysak runashinami kanki. Chashna washaykita chapashpayki mana atipankichu Tata Diospa mandunpi kawsayta.
62 Jesus respondeu:

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.