Lucas 8

San Martín Quechua NT (QVS_TBL) vs NVI

Sair da comparação
NVI Nova Versão Internacional
1 Chaymanta Jesus aypa llaktakunapi yachachikuypi purirkan. Payka tukuy runakunata willarkansapa Tata Dios sukaman alli kamachikuk kananta. Chay chunka ishkay disipulunkunaka paywan tantalla puriksapa.
1 Depois disso Jesus ia passando pelas cidades e povoados proclamando as boas novas do Reino de Deus. Os Doze estavam com ele,
2 Jesus unkuyninmanta alliyachishkan warmikuna payta yanapaypi katirkansapa. Sukkunata alliyachirkansapa supaykunata llukshichishpa. Mariya Magdalenapish Jesustaka katirkan. Paymanta Jesuska kanchis supaykunata llukshichirkan.
2 e também algumas mulheres que haviam sido curadas de espíritos malignos e doenças: Maria, chamada Madalena, de quem haviam saído sete demônios;
3 Chaymanta suk warmi Juana Jesusta katirkan. Juanapa kusanpa shutin karkan Kusa. Chay runa Kusa karkan sinchi awtoridar Herodespa atun wasinpi kamachikuk. Chaymanta Susanawan aypa warmikunapish Jesusta katirkansapa tiyapunankunawan tukuy layapi yanapashpankuna.
3 Joana, mulher de Cuza, administrador da casa de Herodes; Susana e muitas outras. Essas mulheres ajudavam a sustentá-los com os seus bens.
4 Jesus yachachikuypi puriptin aypa runakuna llaktankunamanta llukshirkansapa kawanayashpankuna. Chay aypa runakuna tantanakuptinkuna Jesuska suk ejempluta parlachirkansapa:
4 Reunindo-se uma grande multidão e vindo a Jesus gente de várias cidades, ele contou esta parábola:
5 —Suk runa rirkan tarpukuk. Murukunata shikwashpa tarpuptin sukkuna urmarkansapa ñanpi. Chay ñanka sukaman sarudu kashpa sinchi allpa karkan. Chay sinchi allpapi murukuna urmaptin pishkillukuna mikurkansapa.
5 "O semeador saiu a semear. Enquanto lançava a semente, parte dela caiu à beira do caminho; foi pisada, e as aves do céu a comeram.
6 Suk murukuna urmarkansapa rumisapa allpapi. Chay rumisapa allpapi murukuna urmaptin tipillata wiñarkan. Chaymanta chakirkansapa mana ñupu ñupu allpa kaptin.
6 Parte dela caiu sobre pedras e, quando germinou, as plantas secaram, porque não havia umidade.
7 Suk murukuna urmarkansapa kashasapa kiwa ukunpi. Chaypi wiñaykaptinkuna chay kashasapa kiwakuna makarkansapa chakinankaman.
7 Outra parte caiu entre espinhos, que cresceram com ela e sufocaram as plantas.
8 Suk murukuna urmarkansapa allima allpapi. Chaykunaka sukaman allimata wiñashpa aypata wayuchakurkansapa. Suk murumanta pachakta wayuchakurkan. Chaykunata yachachishpankuna Jesuska sinchita rimakushpa willarkansapa: —Kankuna uyarikuk kashpaykichika kay yachachikunaynita allita rinrillikuychi.
8 Outra ainda caiu em boa terra. Cresceu e deu boa colheita, a cem por um". Tendo dito isso, exclamou: "Aquele que tem ouvidos para ouvir, ouça! "
9 Jesus yachachikuptinna disipulunkuna yachachikunanta mana entiendishpankuna tapurkansapa: —¿Imatatí yachachiwanayankisapa chay muru tarpudupa ejempluta willawashpaykisapa?
9 Seus discípulos perguntaram-lhe o que significava aquela parábola.
10 Chashna tapuptinkuna Jesuska willarkansapa: —Tata Dios yachachishuykankichi paypa mandunpi yaykunaykichita. Manara yachachishushkaykichita ñami yachachishuykankichina. Chay mana kreyiwakkunata ejemplukunata yachachinisapa kawashpapish mana kawakuk runakunashina kiparinankunapa. Uyarishpapish mana uyarikukshina kiparikunankunapa.
10 Ele disse: "A vocês foi dado o conhecimento dos mistérios do Reino de Deus, mas aos outros falo por parábolas, para que ‘vendo, não vejam; e ouvindo, não entendam’.
11 Jesuska yachachikuyllapi katirkan: —Kashna chay ejemplu riman: Tata Diospa rimananka murukunashinami.
11 "Este é o significado da parábola: A semente é a palavra de Deus.
12 Chaymanta aypa runakuna Tata Diospa rimananta uyarishpapish mana allitachu shunkullikunsapa. Chay runakunaka sarudu sinchi allpashinami. Supay chay murukunata mikuk pishkillukunashina llullachishpa pantachichin ama Tata Diosta kreyishpa salvadu kanankunapa.
12 As que caíram à beira do caminho são os que ouvem, e então vem o diabo e tira a palavra dos seus corações, para que não creiam e não sejam salvos.
13 Tata Diospa rimananta kushikuypuru chaskik runakunaka rumisapa allpapi urmak murukunashinami. Chashna kushikuypuru kreyishpankunapish mana sapiyukshina kashpana suk tiempullata Tata Diosta katinsapa. Paykunaka nanayta llakita mallishpana manana munansapanachu Tata Diosta katiyta.
13 As que caíram sobre as pedras são os que recebem a palavra com alegria quando a ouvem, mas não têm raiz. Crêem durante algum tempo, mas desistem na hora da provação.
14 Chaymanta suk runakuna Tata Diospa rimananta uyarishkankunamanta tipimanta tipimanta munanankunallata rurashpa kawsansapa. Kullkiyashpa vanidarkushpalla kawsansapa. Chay laya runakunaka iden kashasapa allpapi wiñak murukunashinami. Mana nima wayuchakunsapachu.
14 As que caíram entre espinhos são os que ouvem, mas, ao seguirem seu caminho, são sufocados pelas preocupações, pelas riquezas e pelos prazeres desta vida, e não amadurecem.
15 Chaymanta suk runakuna Tata Diospa rimananta tukuy shunku uyarishpa kasushpa kawsansapa. Paykunaka alli allpapi urmadu murukunashinami. Aypata wayuchakuk murukunashina tukuy shunku Tata Diosta kreyishpa mana shaykushpa kawsansapa.
15 Mas as que caíram em boa terra são os que, com coração bom e generoso, ouvem a palavra, a retêm e dão fruto, com perseverança".
16 Jesuska ejemplukunawan yachachikuyllapi katirkan: —Suk alkusata apichishpa mesapi churanchisapa tukuy wasipi yaykuk runakuna kawakunankunapa. Mana ni pi alkusata apichishpa pakanchimanchu suk ollawan wichkashpa. Nima kawitu sikinpi pakanchimanchu.
16 "Ninguém acende uma candeia e a esconde num jarro ou a coloca debaixo de uma cama. Pelo contrário, coloca-a num lugar apropriado, de modo que os que entram possam ver a luz.
17 Chay apichidu alkusa mesapi churadu yachachikunaynishinami. Yachachikunayni tukuy runakunata riksichin upallalla rimashkankunata pakakudu rurashkankunata.
17 Porque não há nada oculto que não venha a ser revelado, e nada escondido que não venha a ser conhecido e trazido à luz.
18 Chayrayku yachachikunaynita allita uyariychi. Allita kreyiwashpa kawsaptikichi Tata Dios ashwanta yanapashunkichi ashwanta yachanaykichipa. Mana allita kreyiwashpa kawsaptikichika Tata Dioska chay tipi yachashkaykichita kichushunkichi.
18 Portanto, considerem atentamente como vocês estão ouvindo. A quem tiver, mais lhe será dado; de quem não tiver, até o que pensa que tem lhe será tirado".
19 Jesuspa maman wawkinkunawan rirkansapa payta kawak. Chaypina paykunaka mana atiparkansapachu Jesusta ladunchayta aypa runakunapa chawpinkunapi yachachikuykaptin.
19 A mãe e os irmãos de Jesus foram vê-lo, mas não conseguiam aproximar-se dele, por causa da multidão.
20 Chay runakuna Jesustaka willarkansapa: —Mamaykiwan wawkikikunami washapi shuyashuykansapa kawashunayashpa.
20 Alguém lhe disse: "Tua mãe e teus irmãos estão lá fora e querem ver-te".
21 Chaypina Jesuska willarkansapa: —Tukuy Tata Diospa rimananta uyarishpa rurashpa kawsak runakunami ñukapa wawkinikuna mamaynikuna.
21 Ele lhe respondeu: "Minha mãe e meus irmãos são aqueles que ouvem a palavra de Deus e a praticam".
22 Chaymanta suk diya atun kanowapi Jesuska disipulunkunawan tantalla yaykurkansapa. Chaypina disipulunkunata willarkansapa: —Akuychi kay kochata chimbaypachi. Chashna Jesus willaptinkunana kallarirkansapa chimbayta.
22 Certo dia Jesus disse aos seus discípulos: "Vamos para o outro lado do lago". Eles entraram num barco e partiram.
23 Chay kochata chimbaykaptinkunana Jesuska puñurkan. Puñuykaptinna sinchi wayra tiyarkan. Sukaman sinchi wayrawan yakuka kanowapi yaykurkan sumichinayanankaman.
23 Enquanto navegavam, ele adormeceu. Abateu-se sobre o lago um forte vendaval, de modo que o barco estava sendo inundado, e eles corriam grande perigo.
24 Chaypina disipulunkunaka manchakushpankuna Jesustaka rikchachishpa willarkansapa: —¡Maestru, mash kaway! ¡Ñami suminayaykanchisapana! Chaypina Jesuska atarimushpa chay sinchi wayrataka chay olaskunataka willarkan sampayananpa. Chaypina chay wayraka sampayarkan.
24 Os discípulos foram acordá-lo, clamando: "Mestre, Mestre, vamos morrer! " Ele se levantou e repreendeu o vento e a violência das águas; tudo se acalmou e ficou tranqüilo.
25 Wayrata sampayachishkanwasha Jesuska chay disipulunkunataka willarkan: —¿Ariya manarachu allitara kreyiwankichi? Chaypina disipulunkunaka sukaman manchakushpa almirashpankuna tapunakurkansapa: —¿Pití kay runaka? ¡Wayrata yakuta willashpalla sampayachin!
25 "Onde está a sua fé? ", perguntou ele aos seus discípulos. Amedrontados e admirados, eles perguntaram uns aos outros: "Quem é este que até aos ventos e às águas dá ordens, e eles lhe obedecem? "
26 Jesus disipulunkunawan chay kochata chimbashpa chayarkansapa Gerasa partipi. Gerasa karkan Galilea parti kocha chimbaman.
26 Navegaram para a região dos gerasenos que fica do outro lado do lago, frente à Galiléia.
27 Chay kanowamanta Jesus urayaptinna llakta ladunmanta suk supayadu runa laduncharkan. Unay tiemputana chay runaka mana llachapayuk mana nima wasipichu kawsarkan. Payka wañudukuna pampanankuna machaykunapi kawsarkan.
27 Quando Jesus pisou em terra, foi ao encontro dele um endemoninhado daquela cidade. Fazia muito tempo que aquele homem não usava roupas, nem vivia em casa alguma, mas nos sepulcros.
28 Aypa kuti supayka chay runataka yanaparkan mana allita rurananpa. Llaktamasinkuna aypa kuti waskawan kadenakunawan chay runapa makinta chakinta wataksapa. Chashna wataptinkuna chay runaka tipiklla. Supayka chunlla machaykunaman paytaka pushak. Chaypina chay supayadu runa ladunchaptin Jesuska supayta willarkan chay runamanta llukshinanpa. Chashna willaptin chay runaka manllaybata kaparikushpa Jesuspa ñawpakninpi kunkurikushpa willarkan: —¡Kanka sielupi kawsak Tata Diospa wambran kaykashpayki ama ñukata amichiwaychu! ¡Roygayki ama ninaman kachawanaykipa!
28 Quando viu Jesus, gritou, prostrou-se aos seus pés e disse em alta voz: "Que queres comigo, Jesus, Filho do Deus Altíssimo? Rogo-te que não me atormentes! "
29 — ausente —
29 Pois Jesus havia ordenado que o espírito imundo saísse daquele homem. Muitas vezes ele tinha se apoderado dele. Mesmo com os pés e as mãos acorrentados e entregue aos cuidados de guardas, quebrava as correntes, e era levado pelo demônio a lugares solitários.
30 Chashna chay runa willaptinna Jesuska tapurkan: —¿Ima shutiti kanki? Chaypina payka aynirkan: —Legion shutimi kani. Chay runaka chashna willarkan aypa supaykuna paypi kawsaptinkuna.
30 Jesus lhe perguntou: "Qual é o seu nome? " "Legião", respondeu ele; porque muitos demônios haviam entrado nele.
31 Chaypina chay supaykuna willarkansapa ama kachanankunapa mana tukuyniyuk nina rawray ukuman.
31 E imploravam-lhe que não os mandasse para o abismo.
32 Chay chunlla urkupi aypa kuchikuna tiyarkan. Chayta kawashpana supaykunaka Jesusta roygarkansapa chay kuchikunapi yaykuk rinankunapa. Chashna roygaptinkuna Jesuska almitirkansapa.
32 Uma grande manada de porcos estava pastando naquela colina. Os demônios imploraram a Jesus que lhes permitisse entrar neles, e Jesus lhes deu permissão.
33 Chaypina chay runamanta tukuy supaykuna llukshishpankuna rirkansapa kuchikunapi yaykuk. Paykunapi yaykuptinkunana sukaman kallpashpankuna urkumanta sinkushpa yakupi sipikurkansapa.
33 Saindo do homem, os demônios entraram nos porcos, e toda a manada atirou-se precipício abaixo em direção ao lago e se afogou.
34 Chayta kawashpana chay kuchikuna kuydak runakuna sukaman manchakurkansapa. Kallparkansapa tukuy llaktapi chakrakunapi kawsak runakunata kawashkankunata parlachikuk.
34 Vendo o que acontecera, os que cuidavam dos porcos fugiram e contaram esses fatos, na cidade e nos campos,
35 Chayta uyarishpankuna tukuy runakuna rirkansapa kawak sipikudu kuchikunata. Chayashpana tarirkansapa Jesuspa ladunpi tiyariduta chay aypa supayuk kashka runata. Payka alli llachapakudu alliyaduna karkan. Payta kawashpankuna sukaman manchakurkansapa.
35 e o povo foi ver o que havia acontecido. Quando se aproximaram de Jesus, viram que o homem de quem haviam saído os demônios estava assentado aos pés de Jesus, vestido e em perfeito juízo, e ficaram com medo.
36 Chaypina chay kawak runakuna parlachirkansapa Jesus chay runamanta supaykunata llukshichishkanta.
36 Os que o tinham visto contaram ao povo como o endemoninhado fora curado.
37 Chaypina tukuy Gerasa partipi kawsak runakuna manchakuypuru Jesusta roygarkansapa chayllamanta kutinanpa. Chashna roygaptinkunana Jesuska kanowapi yaykurkan kutinanpa.
37 Então, todo o povo da região dos gerasenos suplicou a Jesus que se retirasse, porque estavam dominados pelo medo. Ele entrou no barco e regressou.
38 Rinayaykaptinna chay alliyadu runaka Jesusta roygarkan paywan tantalla rinanpa. Sukaman pushananpa roygaptinna Jesuska willarkan:
38 O homem de quem haviam saído os demônios suplicava-lhe que o deixasse ir com ele; mas Jesus o mandou embora, dizendo:
39 —Kutiyna wasikimanna. Chaypina tukuyta parlachikuy Tata Dios kuyashushpa alliyachishushkanta. Chashna Jesus willaptinna chay runaka kushikuypuru tukuy llaktamasinkunata parlachirkan Jesus alliyachishkanta.
39 "Volte para casa e conte o quanto Deus lhe fez". Assim, o homem se foi e anunciou a toda a cidade o quanto Jesus tinha feito por ele.
40 Gerasa llaktamanta Jesuska kutirkan kocha chimbaman. Chay kocha chimbanpi aypa runakuna Jesusta shuyaykarkansapa. Chaypi chayaptinna chay llaktapi kawsakkuna sukaman kushikushpa chaskirkansapa.
40 Quando Jesus voltou, uma multidão o recebeu, pois todos o esperavam.
41 Jesus kanowamanta llukshiykaptin suk runa Jairo laduncharkan. Jairoka tantanakunankuna wasipi kamachikuk karkan. Paypa chaylla wambran chunka ishkay watayuk shipitas karkan. Chay shipitasnin unkudu kaptin Jairoka Jesuspa ñawpakninpi kunkurikuk rirkan. Kunkurikushpa Jesusta roygarkan wasinman rinanpa. Jesus almitishpa riykaptin aypa runakuna niti niti katirkansapa.
41 Então um homem chamado Jairo, dirigente da sinagoga, veio e prostrou-se aos pés de Jesus, implorando-lhe que fosse à sua casa
42 — ausente —
42 porque sua única filha, de cerca de doze anos, estava à morte. Estando Jesus a caminho, a multidão o comprimia.
43 Chay aypa nitik runakunapa chawpinkunapi suk unkudu warmi tiyarkan. Chay warmika chunka ishkay watatana yawar unkuywan kawsarkan. Tukuy kullkintana tukucharkan doktorkunata katishpa. Mana ni pi alliyachiyta atiparkanchu.
43 E estava ali certa mulher que havia doze anos vinha sofrendo de uma hemorragia e gastara tudo o que tinha com os médicos; mas ninguém pudera curá-la.
44 Chay unkudu warmika Jesusta washanmanta ladunchashpa llachapan mañanta llankarkan. Llankashkan ratu yawarninka tipikurkan.
44 Ela chegou por trás dele, tocou na borda de seu manto, e imediatamente cessou sua hemorragia.
45 Chaypina Jesuska katiykak runakunataka tapurkansapa: —¿Pití llachapaynita llankashkankichi? Chashna tapuptinkuna paykunaka willarkansapa: —Manami ni pi llankashkaykisapachu. Chashna willaptinkuna Pedru Jesusta willarkan: —Maestru, aypa runakuna laduykipi kashpa sukaman nitishushpa kayta chayta tankanakushpankuna llankashuykansapa.
45 "Quem tocou em mim? ", perguntou Jesus. Como todos negassem, Pedro disse: "Mestre, a multidão se aglomera e te comprime".
46 Chashna Pedru willaptinna Jesuska willarkansapa: —Suk kankunami unkudu kashpaykichi llachapaynita llankashkankichi alliyachinaynipa. Chay llankawaktaka ñami alliyachishkanina. Chayrayku tapuykaykichi pití llachapaynita llankashkankichi.
46 Mas Jesus disse: "Alguém tocou em mim; eu sei que de mim saiu poder".
47 Chashna sukaman Jesus tapuptinkuna chay unkuymanta alliyadu warmi mana pakakuyta atiparkanchu. Rirkan sukaman manchakuywan chukchukushpa Jesuspa ñawpakninpi kunkurikuk. Chaypina willarkan: —Ñuka unkudu kashpa llachapaykita llankashkani munashpayni alliyachiwanaykita. Deverasna llachapaykita llankaptini alliyachiwashkanki.
47 Então a mulher, vendo que não conseguiria passar despercebida, veio tremendo e prostrou-se aos seus pés. Na presença de todo o povo contou por que tinha tocado nele e como fora instantaneamente curada.
48 Chashna chay warmi willaptinna Jesuska willarkan: —Munanayni wambrayni, kanka allita ñukata kreyiwashkaykirayku alliyachishkayki. Kunanka wasikiman kushikushpa kutiy.
48 Então ele lhe disse: "Filha, a sua fé a curou! Vá em paz".
49 Chashna Jesus willaykaptin Jairopa wasinmanta suk runa chayarkan. Payka Jairotaka willarkan: —Wambraykika ñami wañushkana. Amana wasikiman Jesustaka pushaynachu.
49 Enquanto Jesus ainda estava falando, chegou alguém da casa de Jairo, o dirigente da sinagoga, e disse: "Sua filha morreu. Não incomode mais o Mestre".
50 Chayta uyarishpa Jesuska Jairotaka willarkan: —Ama manchakuychu. Tukuy shunku ñukata kreyiway. Ñukami shipashnikita kawsachimusha.
50 Ouvindo isso, Jesus disse a Jairo: "Não tenha medo; tão-somente creia, e ela será curada".
51 Chaymanta Jairopa wasinpi chayashpankuna Jesuska mana munarkanchu katiykak runakuna yaykunankunapa. Pedruwan Jakobota Juanllata yaykuchirkan. Chaymanta shipashpa tatan maman yaykurkansapa Jesuswan tantalla.
51 Quando chegou à casa de Jairo, não deixou ninguém entrar com ele, exceto Pedro, João, Tiago e o pai e a mãe da criança.
52 Aypa runakuna chay wañudu shipashpa sukaman wakakushpankuna velaykarkansapa. Jesuska paykunata willarkansapa: —Ama wakaychichu. Kay shipashka manami wañuduchu. Payka puñuykanmi.
52 Enquanto isso, todo o povo estava se lamentando e chorando por ela. "Não chorem", disse Jesus. "Ela não está morta, mas dorme".
53 Chashna willaptinkunana chay wakakuykak runakunaka Jesusta mana kreyirkansapachu. Asikurkansapa yachashpankuna chay shipash alli wañudu kananta.
53 Todos começaram a rir dele, pois sabiam que ela estava morta.
54 Chaymanta Jesus kuartupi yaykushpa wañuduta makinmanta apishpa sinchita willarkan: —Kuyanayni wambrayni, ¡atarimuy!
54 Mas ele a tomou pela mão e disse: "Menina, levante-se! "
55 Chashna Jesus willaptinna chay shipashka kawsamushpa atarimurkan. Chaypina Jesuska willarkansapa chay shipashta karanankunapa.
55 O espírito dela voltou, e ela se levantou imediatamente. Então Jesus lhes ordenou que lhe dessem de comer.
56 Chayta kawashpankunana shipashpa tatan maman sukaman almirarkansapa. Paykunata Jesuska willarkan sapa ama ni pita parlachinankunapa shipashninta wañushkanmanta kawsachimushkanta.
56 Os pais dela ficaram maravilhados, mas ele lhes ordenou que não contassem a ninguém o que tinha acontecido.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.