João 5

San Martín Quechua NT (QVS_TBL) vs NTLH

Sair da comparação
NTLH Nova Tradução na Linguagem de Hoje 2000
1 Chaymanta Jesuska chay milagruta rurashkanwasha Jerusalenman rirkan fiestata pasak. Tukuy wata ñukaykuna judiyu runakuna Tata Diosta kuyashpa chay fiestata rurak kanisapa.
1 Depois disso, houve uma festa dos judeus, e Jesus foi até Jerusalém.
2 Jerusalen llaktaman ovejakuna yaykunan punku ladunpi suk sumak tantanakudu kocha tiyan. Chay kochapa shutin Betsata. Chayllapi pichka tambukuna tiyarkan.
2 Ali existe um tanque que tem cinco entradas e que fica perto do Portão das Ovelhas. Em hebraico esse tanque se chama “Betezata”.
3 Chaypi aypa unkudu runakuna samaksapa. Sukkuna mana kawakuyta atipak karkansapa. Sukkuna mana puriyta atipak karkansapa. Sukkuna mana nima kuyuy atipak karkansapa.
3 Perto das entradas estavam deitados muitos doentes: cegos, aleijados e paralíticos. [Esperavam o movimento da água,
4 Mana ni pi yachashkan ora Tata Diospa angelnin chay yakuta kuyuchik. Chay angel yakuta kuyuchiptin maykan runa ñawpakta chay yakupi yaykuk unkuyninmanta alliyak. Chayrayku aypa unkudu runakuna alliyanayashpa shuyaksapa angel chay yakuta kuyuchinanpa.
4 porque de vez em quando um anjo do Senhor descia e agitava a água. O primeiro doente que entrava no tanque depois disso sarava de qualquer doença.]
5 Chay unkudukunawan tantalla suk runa kimsa chunka pusak watata unkudu karkan.
5 Entre eles havia um homem que era doente fazia trinta e oito anos.
6 Jesus chaypi chayashpana payta kawarkan. Aypa watakunata unkudu kawsashkanta yachashpa tapurkan: —¿Munankichu alliyayta?
6 Jesus viu o homem deitado e, sabendo que fazia todo esse tempo que ele era doente, perguntou:
7 Chashna Jesus tapuptinna chay runaka willarkan: —Señor, yaku kuyuptin mana ni pi churawak runa tiyanchu. Ñuka sukaman yaykunayaptini sukmi mishawashpa yaykun.
7 Ele respondeu: — Senhor, eu não tenho ninguém para me pôr no tanque quando a água se mexe. Cada vez que eu tento entrar, outro doente entra antes de mim.
8 Chaypina Jesuska willarkan: —¡Atarimuyna! ¡Kamillaykita apishpana rillay!
8 Então Jesus disse:
9 Chashna Jesus willaptin chay unkudu runaka alliyarkan. Chaypina kamillanta apishpa kushikushpana kallarirkan puriyta. Chay diya karkan samana diya.
9 No mesmo instante, o homem ficou curado, pegou a cama e começou a andar. Isso aconteceu no sábado.
10 Chayrayku judiyu awtoridarkuna chay alliyadu runataka willarkansapa: —Kunanka samana diyami. Ñukanchikunapa killkadunchikunapi willawanchisapa samana diya ama nimata apananchikunapa. Chayrayku chay kamillaykita ama apaychu.
10 Por isso os líderes judeus disseram a ele: — Hoje é sábado, e a nossa
11 Chashna michaptinkunana chay runaka aynirkansapa: —Chay alliyachiwak runami willawashka: “Kamillaykita apishpa rillay.”
11 Ele respondeu: — O homem que me curou me disse: “Pegue a sua cama e ande.”
12 Chaypina chay awtoridarkunaka tapurkansapa: —¿Pití chay “kamillaykita apishpa rillay” willashuk runaka?
12 Eles perguntaram: — Quem é o homem que mandou você fazer isso?
13 Chashna tapuptinkuna chay runaka mana riksirkanchu pimi alliyachishka nishpa. Jesus alliyachishkanwasha chay aypa runakunapa chawpinkunapi yaykushpa pakakurkan.
13 Mas ele não sabia quem tinha sido, pois Jesus havia ido embora por causa da multidão que estava ali.
14 Chaymanta Tata Diospa wasinpi Jesuska chay alliyachishkan runataka tarirkan. Chaypi willarkan: —Mash uyariway. Ñami alliyaduna kanki. Amana kutin uchallikuynachu ama ashwanta sufrishpa kawsanaykipa.
14 Mais tarde Jesus encontrou o homem no pátio do Templo e disse a ele:
15 Chashna willaptinna chay runaka awtoridarkunata rirkan willak Jesus alliyachishkanta.
15 O homem saiu dali e foi dizer aos líderes judeus que quem o havia curado tinha sido Jesus.
16 Samana diya chay unkuduta alliyachishkanrayku chay awtoridarkunaka Jesusta chiknirkansapa.
16 Então eles começaram a perseguir Jesus porque ele havia feito essa cura no sábado.
17 Chikninankunata yachashpa Jesuska willarkansapa: —Tatayni Dioska tukuy diya tukuy runakunata yanapansapa. Ñukapish iden Tataynishina tukuy diya tukuy pita yanapaykani.
17 Então Jesus disse a eles:
18 Chashna willaptinkuna chay awtoridarkunaka Jesusta sukaman munarkansapa wañuchiyta samana diya rikchak layata ruraptin. Paykunaka ashwanta chiknirkansapa runalla kashpa Tata Dioswan igualanakunayashpa rimaptin Tata Dios kikinpa tatan kananta.
18 E, porque ele disse isso, os líderes judeus ficaram ainda com mais vontade de matá-lo. Pois, além de não obedecer à lei do sábado, ele afirmava que Deus era o seu próprio Pai, fazendo-se assim igual a Deus.
19 Chashna chay awtoridarkuna wañuchinayaptinkuna Jesuska willarkansapa: —Mash allita uyariwaychi. Tata Diospa chaylla wambran kashpayni kikinimanta mana atipanichu nimata rurayta. Tatayni Dios rurananta kawashpara chayllata rurani. Tatayni ruraykananllata ñukapish rurani.
19 Então Jesus disse a eles:
20 Tataynika sukaman ñukata kuyawan. Rikchak laya rurananta yachachiwan payshina ñukapish ruranaynipa. Kunanmantapacha yanapawanka ashwan almirana milagrukunata ruranaynipa. Chayta kawashpaykichi sukaman almirankichi.
20 pois o Pai ama o Filho e lhe mostra tudo o que está fazendo. E vai mostrar a ele coisas ainda maiores do que essas, e vocês vão ficar admirados.
21 Tatayni Dioska wañudu runakunata atipan kawsachimuyta paywan kuyanakushpa kawsanankunapa. Payshina ñukapish tukuy munashkayni runakunata kawsachimuni.
21 Porque, assim como o Pai ressuscita os mortos e lhes dá vida, assim também o Filho dá vida aos que ele quer.
22 Chaymanta Tatayni Dioska mana ni pita chatakunchu. Payka willawashka ñuka willanaynipa pitami kastiganka pitami perdonanka nishpa.
22 O Pai não julga ninguém, mas deu ao Filho todo o poder para julgar
23 Chashna Tata Dios willawaptin tukuy runakuna ñukata iden Tataynitashina kuyawanankuna tiyan. Mana kuyawashpankunaka kachamuwak Tataynitapish mana kuyansapachu.
23 a fim de que todos respeitem o Filho, assim como respeitam o Pai. Quem não respeita o Filho também não respeita o Pai, que o enviou.
24 Allita willaykichi. Kankuna yachachikunaynita kreyinaykichi tiyan. Kachamuwak Tata Diostapish kreyinaykichi tiyan. Chashna yachachikushkaynita kreyiptikichika mana tukuyniyukta kawsankichi. Mana ninamanchu rinkichi. Wañudu kanaykichimanta kawsamunkichi.
24 — Eu afirmo a vocês que isto é verdade: quem ouve as minhas palavras e crê naquele que me enviou tem a vida eterna e não será julgado, mas já passou da morte para a vida.
25 Allita willaykichi. Suk tiempu chayamunka chay tiempuka ñami chayamushkana ñuka Tata Diospa wambran yachachikuptini aypa uchasapakuna uyariwanankunapa. Chay uchasapakunaka iden wañudukunashinami. Yachachikuptini tukuy uyariwakkuna mana tukuyniyukta Tata Dioswan tantalla kawsankasapa.
25 Eu afirmo a vocês que isto é verdade: vem a hora, e ela já chegou, em que os mortos vão ouvir a voz do Filho de Deus, e os que a ouvirem viverão.
26 Tata Dioska kikinllamantami mana tukuyniyukta kawsan. Chaymanta pay munaptin ñukapish chaylla wambran kashpayni kikinillamanta mana tukuyniyukta kawsani.
26 Assim como o Pai é a fonte da vida, assim também fez o Filho ser a fonte da vida.
27 Tatayni kay allpaman kachamuwashka runa kanaynipa. Chayrayku ñukata willawashka tukuy runakunata willanaynipa pikunami allita rurashka pikunanami mana allitachu rurashka nishpa.
27 E ele deu ao Filho autoridade para julgar, pois ele é o
28 Chashna ñuka yachachikuptini ama almiraychichu. Suk tiempu chayamunka ñuka kayaptini tukuy wañudu runakuna uyariwanankunapa.
28 — Não fiquem admirados por causa disso, pois está chegando a hora em que todos os mortos ouvirão a voz do Filho do Homem
29 Chaypina pampadu kashkankunamanta llukshimunkasapa willanaynipa maymanmi rinkasapa nishpa. Tukuy allita rurashpa kawsak runakunata yaykuchishasapa sielupi Tata Dioswan mana tukuyniyukta kawsanankunapa. Tukuy mana allita rurashpa kawsak runakunata mana tukuyniyuk ninaman kachashasapa.
29 e sairão das suas sepulturas. Aqueles que fizeram o bem vão ressuscitar e viver, e aqueles que fizeram o mal vão ressuscitar e ser condenados.
30 Jesuska yachachikuyllapi katirkan: —Kikinillamanta mana nimata atipanichu rurayta. Tatayni Dios munashkantashina willani pimi allita rurashka pimi mana allitachu rurashka nishpa. Ñuka mana kikinipa munanaynitachu rurani. Chayrayku kuskanpi willani pimi allita rurashka pimi mana allitachu rurashka nishpa.
30 Jesus continuou a falar a eles. Ele disse:
31 Ñuka rimani Tata Diospa wambran kanaynita. Ñuka sapallayni chayta rimaptinika kankuna rimankichiman llullakunaynita.
31 — Se eu dou testemunho a favor de mim mesmo, então o que digo não tem valor.
32 Mana ñukallachu chashna rimani. Tata Diospish rimashka ñuka wambran kanaynita. Chashna Tata Dios rimashpa mana llullakunchu.
32 Mas existe outro que testemunha a meu favor, e eu sei que o que ele diz a respeito de mim é verdade.
33 Kankunaka runakunata kachashkankichi Juanman ñukapa tapukuk. Payka allita willashushkankichi ariya ñuka Tata Diosmanta shamudu runa kanaynita. Chayta willashushpaykichi kuskanpi willashushkankichi.
33 Vocês mandaram fazer perguntas a João, e o testemunho que ele deu é verdadeiro.
34 Chashna Juan ñukapa allita willashuptikichipish mana payllachu chayta willashushkankichi. Tatayni Diospish willashushkankichi paypa wambran kanaynita. Chayta willaykichi uchaykichimanta Tata Dios perdonashunaykichipa.
34 Eu não preciso que ninguém dê testemunho a meu favor, mas digo essas coisas para que vocês sejam salvos.
35 Juanka Tata Diospa rimananta yachachishushpaykichi suk alkusashina lusichishurkankichi. Chashna yachachishuptikichi suk tiempullapa payta uyarishpa kushikushpa kawsarkankichi.
35 — João era como uma lamparina que estava acesa e brilhava, e por algum tempo vocês se alegraram com a luz dele.
36 Juanka willashurkankichi Tata Diosmanta shamudu runa kanaynita. Ñuka almirana milagrukunata rurashpayni Juanmanta ashwan allita yachachiykichi Tata Diosmanta shamushkaynita. Chay milagrukunata ruraptini atipankichi yachayta Tata Dios kachamuwashkanta.
36 Mas eu tenho um testemunho a meu favor ainda mais forte do que o que João deu: são as coisas que eu faço, as quais o meu Pai me mandou fazer. Elas dão testemunho a favor de mim e provam que o Pai me enviou.
37 Kachamuwak Tatayni Diospish willashurkankichi ñuka wambran kanaynita. Chashna willashuptikichipish kankunaka mana payta uyarinayashkankichichu nima kasunayashkankichichu.
37 Também o Pai, que me enviou, testemunha a meu favor. Vocês nunca ouviram a voz dele, nem viram o seu rosto.
38 Tata Dios kachamuwashkanta mana kreyishpaykichi paypa rimanantapish mana shunkullikunkichichu.
38 As palavras dele não estão no coração de vocês porque vocês não creem naquele que ele enviou.
39 Tata Diospa killkadunta kuti kuti leyishpa yachakunkichi. Sukaman yuyankichi chashna sukaman leyishpa Tata Dioswan mana tukuyniyukta kawsanaykichita. Chay leyishkaykichi Tata Diospa killkadunka riman ñuka Tata Diosmanta shamudu runa kanaynita.
39 Vocês estudam as
40 Chayta leyishpaykichipish mana ñukata kreyiwanayankichichu Tata Dioswan mana tukuyniyukta kawsanaykichipa.
40 Mas vocês não querem vir para mim a fim de ter vida.
41 Kankuna munawaptikichi mana munawaptikichipish mana nimananchu.
41 — Eu não procuro ser elogiado pelas pessoas.
42 Ñuka kankunata allita riksishpayni yachani Tata Diosta mana kuyanaykichita.
42 Quanto a vocês, eu os conheço e sei que não amam a Deus com sinceridade.
43 Tata Dios kachamuwaptin shamushka kaptinipish mana nima kasuwanayankichichu. Chaykamanka suk runa kikinpa yuyayninmanta yachachikuk shamuptinka paytaka kunanlla uyarinkichiman.
43 Eu vim com a autoridade do meu Pai, e vocês não me recebem. Quando alguém vem com a sua própria autoridade, esse vocês recebem.
44 Mana Tata Diosta kuyashpaykichi kankunapura sukwan sukwan sukaman alabanakunkichi. Mana sapallan Tata Dios alabashunaykichitachu munankichi. Chayrayku mana atipankichichu ñukata kreyiwayta.
44 Como é que vocês podem crer, se aceitam ser elogiados pelos outros e não tentam conseguir os elogios que somente o único Deus pode dar?
45 Ama yuyaychichu ñuka Tatayni Diospi kankunata chatanaynita. Suk chatashuknikichi runami tiyan. Payka Moisesmi. Paypa killkadunta leyishpaykichi yuyankichi allita Tata Dioswan kawsanaykichita.
45 Não pensem que sou eu que vou acusá-los diante do Pai; quem vai acusá-los é Moisés, que é aquele em quem vocês confiam.
46 Chashna yuyashpaykichipish manami paypa killkadunta kreyinkichichu. Moiseska killkarkan ñuka shamunaynita. Chayrayku paypa killkashkanta kreyishpaykichika ñukatapish kreyiwankichiman.
46 Se vocês acreditassem em Moisés, acreditariam também em mim, pois ele escreveu a meu respeito.
47 Mana Moisespa killkashkanta kreyishpaykichika mana ñuka willashkaynitapish kreyinkichichu. Chashna Jesuska chay chiknik runakunata willarkansapa.
47 Mas, se vocês não acreditam no que ele escreveu, como vão acreditar no que eu digo?

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.