João 18

San Martín Quechua NT (QVS_TBL) vs VC

Sair da comparação
VC Versão Católica
1 Tukuy chaykunata rimashkanwasha Jesuska chay wasimanta ñukaykunawan llukshirkan. Rirkanisapa Sedron yaku chimbaman. Chay chimbapi tiyarkan suk aypa olivoyuk werta. Chay wertapi Jesuska ñukaykunawan tantalla yaykurkan.
1 Depois dessas palavras, Jesus saiu com os seus discípulos para além da torrente de Cedron, onde havia um jardim, no qual entrou com os seus discípulos.
2 Jesuska chay wertapi amañak ñukaykunawan tantanakuyta. Chayrayku chay rantikuk disipulun Judaska riksirkan maypimi Jesuska tantanakun nishpa.
2 Judas, o traidor, conhecia também aquele lugar, porque Jesus ia freqüentemente para lá com os seus discípulos.
3 Chay wertapi kaptinikuna Judaska chayarkan aypa soldadukunata Tata Diospa wasinta kuydakkunata pushashpa. Fariseokunawan awtoridar saserdotekuna paykunata kacharkansapa. Judas pushaptinkuna machetinkunata uchinankunata alkusankunata apashpa rirkansapa.
3 Tomou então Judas a coorte e os guardas de serviço dos pontífices e dos fariseus, e chegaram ali com lanternas, tochas e armas.
4 Jesuska allita yachashpa imapami shamunsapa nishpa rirkan paykunata tinkuk. Chaypina tapurkansapa: —¿Pitatí maskaykankichi?
4 Como Jesus soubesse tudo o que havia de lhe acontecer, adiantou-se e perguntou-lhes: A quem buscais?
5 Chay runakunaka aynirkansapa: —Nasaret llaktamanta Jesustami maskaykanisapa. Chashna willaptinkuna Jesuska willarkansapa: —Ñukami kani. Jesusta rantikuk Judaspish chay runakunawan tantalla karkan.
5 Responderam: A Jesus de Nazaré. Sou eu, disse-lhes. {Também Judas, o traidor, estava com eles.}
6 Jesus willaptinkuna: “Ñukami kani” nishpa paykunaka ankallimanta allpapi urmarkansapa.
6 Quando lhes disse Sou eu, recuaram e caíram por terra.
7 Chaypina Jesuska kashkan tapurkansapa: —¿Pitatí maskaykankichi? Paykunaka kashkan willarkansapa: —Nasaret llaktamanta Jesustami maskaykanisapa.
7 Perguntou-lhes ele, pela segunda vez: A quem buscais? Disseram: A Jesus de Nazaré.
8 Chaypina Jesuska kashkan willarkansapa: —Ñami willashkaykichina ñuka Jesus kanaynita. Ñukata maskawashpaykichika ama michaychichu kay disipuluynikunata rinankunamanta.
8 Replicou Jesus: Já vos disse que sou eu. Se é, pois, a mim que buscais, deixai ir estes.
9 Chashna Jesus rimashpa ñukaykunata kuydawaykarkansapa. Paymi ñawpalla Tatanta willarkan: “Tatayni, kuwashkayki runakunata kuydashkanisapa ama sakiwanankunapa.” Chashna Jesus Tatanta roygashka kashpa kuydawarkansapa.
9 Assim se cumpriu a palavra que disse: Dos que me deste não perdi nenhum {Jo 17,12}.
10 Chaypina Jesusta apinayaptinkuna disipulun Simon Pedru machetinta apishpa suk runa Malkopa alli ladu rinrinta tipipurkan. Chay runa Malko sinchi kamachikuk saserdotepa wiwachun karkan.
10 Simão Pedro, que tinha uma espada, puxou dela e feriu o servo do sumo sacerdote, decepando-lhe a orelha direita. {O servo chamava-se Malco.}
11 Chashna rinrinta tipipuptin Jesuska Pedruta willarkan: —Chay machetikita kashkan macheti churanaykipi churay. Tatayni wañunaynipa munaptin wañusha. ¿Yuyankichu manchakushpayni Tataynita mana kasunaynita?
11 Mas Jesus disse a Pedro: Enfia a tua espada na bainha! Não hei de beber eu o cálice que o Pai me deu?
12 Chaypina soldadukuna kamachikukninkunawan Tata Diospa wasinta kuydak runakuna Jesusta apishpa watarkansapa.
12 Então a coorte, o tribuno e os guardas dos judeus prenderam Jesus e o ataram.
13 Jesusta watashpana pusharkansapa awtoridar saserdote Anaspa wasinman. Anaska Kayfaspa suedrun karkan. Chay tiempu Kayfaska tukuy saserdotekunapa ashwan sinchi awtoridarninkuna karkan. Chayrayku Kayfaspa suedrun Anasman Jesusta pusharkansapa.
13 Conduziram-no primeiro a Anás, por ser sogro de Caifás, que era o sumo sacerdote daquele ano.
14 Ñawpana Kayfaska tukuy ñukaykuna judiyu runakunapa awtoridarninikunata willarkansapa: “Ashwan alli kanman suk runalla wañunanpa ama tukuy ñukanchikuna israel runakuna wañunanchikunapa.”
14 Caifás fora quem dera aos judeus o conselho: Convém que um só homem morra em lugar do povo.
15 Chashna chay awtoridar Anaspa wasinman Jesusta pushaptinkunana Simon Pedruwan ñuka Juan washanta katirkanisapa. Chay saserdotekunapa awtoridarninka ñukata riksiwarkan. Chayrayku chay manllayba wasi pampapi ñukapish Jesusta katishpa yaykurkani.
15 Simão Pedro seguia Jesus, e mais outro discípulo. Este discípulo era conhecido do sumo sacerdote e entrou com Jesus no pátio da casa do sumo sacerdote,
16 Ñuka yaykuptini washallapi Pedruka kiparirkan. Chaypina rirkani punku kuydak warmita willak Pedrutapish yaykuchinanpa.
16 porém Pedro ficou de fora, à porta. Mas o outro discípulo {que era conhecido do sumo sacerdote} saiu e falou à porteira, e esta deixou Pedro entrar.
17 Pedruta yaykuchishpana chay warmika tapurkan: —¿Kanpish Jesuspa disipulunchu kanki? Chashna tapuptinna Pedruka willarkan: —Manami disipulunchu kani.
17 A porteira perguntou a Pedro: Não és acaso também tu dos discípulos desse homem? Não o sou, respondeu ele.
18 Chaypina sukaman chirishpankuna Anaspa wiwachunkunawan Tata Diospa wasinta kuydakkuna ninakushpankuna mashakuykarkansapa. Pedrupish paykunawan tantalla mashakuykarkan.
18 Os servos e os guardas acenderam um fogo, porque fazia frio, e se aqueciam. Com eles estava também Pedro, de pé, aquecendo-se.
19 Chaypina wasin ukupi saserdotekunapa awtoridarninkuna Anaska Jesustaka kallarirkan tapuyta: —¿Pikunati disipuluykikunaka? ¿Imatati paykunata yachachinkisapa?
19 O sumo sacerdote indagou de Jesus acerca dos seus discípulos e da sua doutrina.
20 Chashna tapuptin Jesuska willarkan: —Ñuka tukuy runakuna uyariwaptin yachachikushkani. Tantanakunankuna wasikunapi Tata Diospa wasinpipish allita yachachikushkani. Mana nimata pakallallachu yachachikushkani.
20 Jesus respondeu-lhe: Falei publicamente ao mundo. Ensinei na sinagoga e no templo, onde se reúnem os judeus, e nada falei às ocultas.
21 ¿Imapati ñukataka tapuwanki? Yachachikuptini aypa runakuna uyariwarkansapa. Paykunata tapuy imatami yachachishkanisapa nishpa. Paykunami allita yachansapa.
21 Por que me perguntas? Pergunta àqueles que ouviram o que lhes disse. Estes sabem o que ensinei.
22 Chashna Jesus chay saserdotekunapa awtoridarninkunata ayniptin Tata Diospa wasin kuydak runa uyanpi lapyashpa willarkan: —Ariya ¿chashnachu ayninki sinchi awtoridar saserdotetaka?
22 A estas palavras, um dos guardas presentes deu uma bofetada em Jesus, dizendo: É assim que respondes ao sumo sacerdote?
23 Chaypina Jesuska willarkan: —Ariya mana allita willaptinika willaway ima mana allitatí willashkani. Kuskata willaykaptinika ¿imapatí lapyawashkanki?
23 Replicou-lhe Jesus: Se falei mal, prova-o, mas se falei bem, por que me bates?
24 Chaypina Anaska makin wataduta Jesustaka pushachirkan yernon Kayfasman. Paymi saserdotekunapa ashwan sinchi awtoridarninkuna karkan.
24 {Anás enviou-o preso ao sumo sacerdote Caifás.}
25 Chashna Jesusta tapunankunakaman Pedruka washapi mashakuykarkan. Chaypina paywan mashakuykak runakuna tapurkansapa: —¿Manachu kanpish chay runapa disipulun kanki? Chashna tapuptinkunana Pedruka willarkansapa: —Manami disipulunchu kani.
25 Simão Pedro estava lá se aquecendo. Perguntaram-lhe: Não és porventura, também tu, dos seus discípulos? Negou-o, dizendo: Não!
26 Chaymanta chaypi karkan awtoridar saserdotepa suk wiwachun. Payka chay rinrin tipidu Malkopa familyan karkan. Payna Pedrutaka tapurkan: —¿Manachu kantaka kawashkayki Jesuswan tantalla chay wertapi?
26 Disse-lhe um dos servos do sumo sacerdote, parente daquele a quem Pedro cortara a orelha: Não te vi eu com ele no horto?
27 Chashna tapuptin Pedruka paytapish willarkan mana Jesusta riksinanta. Chayta rimaykaptinlla suk gallo kantarkan.
27 Mas Pedro negou-o outra vez, e imediatamente o galo cantou.
28 Chaymanta Kayfaspa wasinmanta Jesusta pusharkansapa romano awtoridar Pilatopa kamachikunan wasiman. Manara allita pakariptinra chay wasipi Jesusta chatakuk runakunaka chayarkansapa. Mana niman suk yaykunayarkansapachu. Paykunaka yuyarkansapa romanokunapa wasinpi yaykushpa Tata Diospa ñawpakninpi chuya chuya kanankunamanta chapunakunankunata. Chashna chapunakushpa Paskua fiestata rurashpa manana atipanmansapanachu mikuyta.
28 Da casa de Caifás conduziram Jesus ao pretório. Era de manhã cedo. Mas os judeus não entraram no pretório, para não se contaminarem e poderem comer a Páscoa.
29 Chayrayku Pilatoka llukshimurkan paykunata tapuk: —¿Ima mana allitatí kay runaka rurashka?
29 Saiu, por isso, Pilatos para ter com eles, e perguntou: Que acusação trazeis contra este homem?
30 Chaypina chay chatakuk runakunaka Pilatota willarkansapa: —Kay runaka alli rurak runa kaptinka manami pushamuymansapachu karkan kanpi chatakuk.
30 Responderam-lhe: Se este não fosse malfeitor, não o teríamos entregue a ti.
31 Chashna ayniptinkunana Pilatoka willarkansapa: —Kankunapa ñawpa killkaduykichipi riman imashnami kastigankichi nishpa. Chayta kasushpa kikikichilla kay runataka kastigaychi. Chaypina chay runakunaka Pilatota willarkansapa: —Kan mana willawaptikisapa ñukaykuna judiyu runakuna kashpaynikuna mana ni pita atipanisapachu wañuchiyta.
31 Disse, então, Pilatos: Tomai-o e julgai-o vós mesmos segundo a vossa lei. Responderam-lhe os judeus: Não nos é permitido matar ninguém.
32 Ñawpata Jesus yachachiwashpankuna ñukaykunata willawarkansapa suk kruspi wañunanta. Jesus rimashkanshina chay chiknik runakuna munarkansapa Pilato suk kruspi chakatashpa Jesusta wañuchinanpa.
32 Assim se cumpria a palavra com a qual Jesus indicou de que gênero de morte havia de morrer {Mt 20,19}.
33 Chaypina Pilato kamachikunan wasipi kashkan yaykushpa Jesustaka ladunman kayashpa tapurkan: —¿Kanchu kanki judiyukunapa ashwan sinchi kamachikukninkuna?
33 Pilatos entrou no pretório, chamou Jesus e perguntou-lhe: És tu o rei dos judeus?
34 Chaypina Jesuska willarkan: —¿Imapati judiyukunapa kamachikukninkuna kanaynita tapuwanki? ¿Chaytaka kikikipa yuyaynikimantachu tapuwanki? Ichará maykan willashushka chashna tapuwanaykipa.
34 Jesus respondeu: Dizes isso por ti mesmo, ou foram outros que to disseram de mim?
35 Chashna willaptinna Pilatoka Jesusta willarkan: —Ñuka manami judiyuchu kani chaykunata yachanaynipa. Kanpa judiyumasikikunapa awtoridarninkunami pushamushushkasapa ñukapi chatashuk. ¿Ima mana allitatí rurashkanki?
35 Disse Pilatos: Acaso sou eu judeu? A tua nação e os sumos sacerdotes entregaram-te a mim. Que fizeste?
36 Chaypina Jesuska Pilatota willarkan: —Ñuka manami kay allpapi kamachikuk runachu kani. Kay allpapi kamachikuk kaptinika tukuy kasuwak runakuna amachawanmansapa karkan. Paykunaka judiyu awtoridarkunawan makanakunmansapa karkan ama apiwanankunapa. Ñukaka mana allpapi kamachikuk runachu kani.
36 Respondeu Jesus: O meu Reino não é deste mundo. Se o meu Reino fosse deste mundo, os meus súditos certamente teriam pelejado para que eu não fosse entregue aos judeus. Mas o meu Reino não é deste mundo.
37 Chaypina Pilatoka tapurkan: —¿Deveraschu tukuy layapi alli kamachikuk kanki? Jesuska aynirkan: —Ariya rimashkaykishina sinchi kamachikuk runami kani. Shamushkani kay allpapi nasik mana llullakushpa kuskata yachachikunaynipa. Tukuy alli yachachikunata kasuk runakuna ñukapa yachachikunaynita kasunsapa.
37 Perguntou-lhe então Pilatos: És, portanto, rei? Respondeu Jesus: Sim, eu sou rei. É para dar testemunho da verdade que nasci e vim ao mundo. Todo o que é da verdade ouve a minha voz.
38 Chashna Jesus willaptinna Pilatoka tapurkan: —¿Imatí alli yachachikunaka? Pilato willarkansapa Jesusta wañuchinankunapa. (Mt 27.15-31; Mr 15.6-20; Lk 23.13-25) Chaymanta Pilatoka chayta tapushpalla Jesusta sakirkan. Chaypina wasimanta kashkan llukshishpa Jesusta chatak runakunata willarkansapa: —Manami kay runapika tarinichu nima laya mana alli rurashkanta kastiganaynipa.
38 Disse-lhe Pilatos: Que é a verdade?... Falando isso, saiu de novo, foi ter com os judeus e disse-lhes: Não acho nele crime algum.
39 Kunan uyariychi. Kada Paskua fiesta ukun kankuna mañawankichi suk karselpi wichkadu runata kacharinaynipa. Kay wata ¿munankichichu kay sinchi kamachishuknikichita kacharinaynipa?
39 Mas é costume entre vós que pela Páscoa vos solte um preso. Quereis, pois, que vos solte o rei dos judeus?
40 Chashna Pilato tapuptinkunana chay runakunaka kashkan sinchita rimashpa willarkansapa: —¡Ama Jesustaka kachariychu! ¡Barrabasta kachariy! Chay wata Barrabas karselpi karkan wañuchikuk suwa runa kashpa.
40 Então todos gritaram novamente e disseram: Não! A este não! Mas a Barrabás! {Barrabás era um salteador.}

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 18, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.