Tiago 1

Mosoq Testamento (QVENT) vs NTLH

Sair da comparação
NTLH Nova Tradução na Linguagem de Hoje 2000
1 Khuyasqay wawqe panaykuna, noqaqa Diosta, hinallataq Señorninchis Jesucristota serviq Santiagon kani. Noqaqa kay enteron pachantinpi ch'eqesqa kaq Israel nacionpa chunka ishkayniyoq hatun ayllunkunatan saludamuykichis.
1 Eu, Tiago, servo de Deus e do Senhor Jesus Cristo, envio saudações a todo o povo de Deus espalhado pelo mundo inteiro.
2 Wawqe panaykuna, tukuy clase sasachakuykunapi tarikuspaykichisqa, anchatayá kusikuychis.
2 Meus irmãos, sintam-se felizes quando passarem por todo tipo de aflições.
3 Hinaspapas qankunaqa iñiyniykichispi pruebasqa kaspan, aswan más pacienciayoq kayta yachankichis.
3 Pois vocês sabem que, quando a sua fé vence essas provações, ela produz perseverança.
4 Ichaqa sasachakuykunapi ñak'arispaqa, ama pisipaspaykichisyá, pacienciawan Diospi confiaychis. Saynata kawsaspan qankunaqa sumaq ch'uya sonqoyoq kankichis; hinaspapas manan ni imapas faltasunkichishchu.
4 Que essa perseverança seja perfeita a fim de que vocês sejam maduros e corretos, não falhando em nada!
5 Sichus mayqenniykichispas pisi yachayniyoqlla kashankichis chayqa, Diosmanta mañakuychis yachayta. Saynata mañakuqtiykichisqa, khuyapayakuq Diosqa qosunkichispunin. Diosqa pitapas mana menospreciaspanmi llapallan mañakuqkunamanqa qonqa yachayta.
5 Mas, se alguém tem falta de sabedoria, peça a Deus, e ele a dará porque é generoso e dá com bondade a todos.
6 Ichaqa ama ishkayaspayá, tukuy iñiywan mañakuychis. Pipas ishkayaspa mañakuqqa lamar qochapi kay lawman, waq lawman wayrapa apakachasqan qalchikamuq unumanmi rikch'akun.
6 Porém peçam com fé e não duvidem de modo nenhum, pois quem duvida é como as ondas do mar, que o vento leva de um lado para o outro.
7 Pipas ishkayaspa mañakuq runaqa Diosmantaqa manan ni imatapas chashkinqachu.
7 Quem é assim não pense que vai receber alguma coisa do Senhor,
8 Hinaspapas chay runaqa manan segurochu ima ruwasqanpipas, nitaq piensasqanpipas kashan.
8 pois não tem firmeza e nunca sabe o que deve fazer.
9 Wakcha creyentekunaqa amayá p'enqakuchunkuchu wakcha kasqankumantaqa, aswanyá kusikuchunku, Diospaq ancha importante kasqankuwan.
9 O irmão que é pobre deve ficar contente quando Deus faz com que melhore de vida;
10 Qapaqkunaqa amayá p'enqakuchunkuchu ima kaqninkutapas pierdespankuqa; ichaqa aswanyá kusikuchunku Diospa ñawpaqninpi humillasqa kaspankuqa. Qapaq kayninkuqa campopi t'ika hinan chinkapun.
10 e quem é rico deve sentir o mesmo quando Deus faz com que piore de vida. Pois quem é rico desaparecerá como a flor da erva do campo.
11 Inti lloqsimuspa ruphamuqtinmi, qoraqa ch'akipun. Chaymi t'ikapa sumaq kayninpas ch'akipuspa, urmapun, hinaspa chinkapun. Saynallataqmi pasan qapaq runakunawanpas. Paykunaqa negociollankupi ocupakuspankun wañupunku.
11 Quando o sol brilha forte, e o seu calor queima a planta, aí a flor cai, e a sua beleza é destruída. Do mesmo modo, quem é rico será destruído no meio dos seus negócios.
12 Ancha kusikuyniyoqmi kanqa, tukuy sasachakuykunata aguantaspa, iñiyninpi qaqa hina sayaq runaqa. Saynata kawsaqtinmi, Diosqa wiñay kawsay premionta qopunqa. Chay wiñay kawsaytan Diosqa prometeran llapallan payta khuyakuqkunaman.
12 Feliz é aquele que nas aflições continua fiel! Porque, depois de sair aprovado dessas aflições, receberá como prêmio a vida que Deus promete aos que o amam.
13 Pipas tentasqa kaspaqa, amayá nichunchu: “Diosmi tentawashan”, nispachu. Diostaqa manan ni ima mana allinpas tentanmanchu, nitaqmi Diospas ni pitapas tentanmanchu.
13 Quando alguém for tentado, não diga: “Esta tentação vem de Deus.” Pois Deus não pode ser tentado pelo mal e ele mesmo não tenta ninguém.
14 Runakunaqa tentasqa kanku, kikinpa millay munayninkuwan vencechikuspa, chaywan dominachikuspankun.
14 Mas as pessoas são tentadas quando são atraídas e enganadas pelos seus próprios maus desejos.
15 Chay millay munaykunan runapa sonqonpi saphichakuspa, runata huchallichin. Chaymantataq runata dominaspa, wiñay wañuyman apan.
15 Então esses desejos fazem com que o pecado nasça, e o pecado, quando já está maduro, produz a morte.
16 Ancha khuyasqay wawqe panaykuna, qankunaqa amayá kikillaykichistaqa engañakuychishchu.
16 Não se enganem, meus queridos irmãos.
17 Diosqa mana cambiaqmi. Paymi alto cielopi llapallan k'anchaqkunatapas unancharan: intita, killata, hinallataq ch'askakunatapas. Diosllataqmi allin kaqkunatapas, hinallataq hanaq pachamanta kaq sumaq kaqkunatapas favorninchispaq qowanchis.
17 Tudo de bom que recebemos e tudo o que é perfeito vêm do céu, vêm de Deus, o Criador das luzes do céu. Ele não muda, nem varia de posição, o que causaria a escuridão.
18 Diosqa wawan kananchistan munaran. Chaymi Diosmanta cheqaq willakuyta uyarispa, paypi creeqtinchis salvawaranchis. Hinaspan huk mosoq vidata qowaspanchis, mosoqmanta nacechiwaranchis, saynapi tukuy ima unanchasqankunamanta primer kaq cosecha hina kananchispaq.
18 Pela sua própria vontade ele fez com que nós nascêssemos , por meio da palavra da verdade, a fim de ocuparmos o primeiro lugar entre todas as suas criaturas.
19 Ancha khuyasqay wawqe panaykuna, yuyariychis kayta: qankunaqa amayá nishuta rimaqchu kaychis. Aswanqa dispuesto kaychis uyarinaykichispaq. Hinaspapas qankunaqa amayá imamantapas facillatachu phiñakuychis.
19 Lembrem disto, meus queridos irmãos: cada um esteja pronto para ouvir, mas demore para falar e ficar com raiva.
20 Ichaqa pipas facillata phiñakuqqa, manan Diospa munasqanman hinachu kawsashan.
20 Porque a raiva humana não produz o que Deus aprova.
21 Chayraykuyá qankunaqa tukuy millay ruwaykunata, hinallataq tukuy millay huchakunata saqespa kawsaychis. Hinaspa llamp'u sonqowan Diosmanta allin willakuyta chashkikuychis. Chay allin willakuymi ancha atiyniyoq, qankunata salvasunaykichispaq.
21 Portanto, deixem todo costume imoral e toda má conduta. Aceitem com humildade a mensagem que Deus planta no coração de vocês, a qual pode salvá-los.
22 Qankunaqa amayá uyariqllachu kaychis; sichus uyariqlla kaspaqa, kikillaykichistan engañakushankichis. Aswanyá Diospa palabranta uyarispa, kasukuychis.
22 Não se enganem; não sejam apenas ouvintes dessa mensagem, mas a ponham em prática.
23 Pipas Diospa palabranta uyarishaspa, mana kasukuq runaqa, espejopi uyanta qawakuq runamanmi rikch'akun.
23 Porque aquele que ouve a mensagem e não a põe em prática é como uma pessoa que olha no espelho e vê como é.
24 Chay runaqa espejopi uyan qawakusqantaqa ripuspa hinallan qonqarapun.
24 Dá uma boa olhada, depois vai embora e logo esquece a sua aparência.
25 Ichaqa Diospa ch'uya palabranqa cheqaq kasqanraykun, tukuy huchakunamanta librawanchis. Chaymi niykichis, sichus qankuna Diospa palabran uyarisqaykichista, mana qonqaspa, kasukunkichis chayqa, imataña ruwaspapas kusisqan kankichis.
25 O evangelho é a lei perfeita que dá liberdade às pessoas. Se alguém examina bem essa lei e não a esquece, mas a põe em prática, Deus vai abençoar tudo o que essa pessoa fizer.
26 Sichus pipas religioso tukun, manataq parlasqanta controlayta atinchu chayqa, pay kikintan engañakun; religionnintaq mana ni imapaqpas valenchu.
26 Alguém está pensando que é religioso? Se não souber controlar a língua, a sua religião não vale nada, e ele está enganando a si mesmo.
27 Diospi cheqaqtapuni creeyqa kaymi: mana taytayoq otaq mana mamayoq ñak'ariq warmakunata visitaspa yanapaymi, ñak'ariq viudakunata visitaspa yanapaymi, hinallataq kay pachapi tukuy millay hucha ruwaykunata vencespa kawsaymi. Chaykuna ruwaymi cheqaq religionqa.
27 Para Deus, o Pai, a religião pura e verdadeira é esta: ajudar os órfãos e as viúvas nas suas aflições e não se manchar com as coisas más deste mundo.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Tiago 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.