1 Coríntios 14
Mosoq Testamento (QVENT) vs NAA
1 Qankunaqa cheqaqtapuniyá tukuy sonqoykichiswan khuyanakuychis. Hinaspa mañakuychis, Santo Espiritupa qosqan oficiokuna chashkinaykichispaq. Ichaqa chay llapallan oficiokunamanta aswan mastaqa profetakunapa Diosmanta willakusqan oficiotayá mañakuychis.
1 Sigam o amor e procurem com zelo os dons espirituais, principalmente o de profetizar.
2 Pipas mana yachasqan rimaykunapi rimaqqa manan wakin runakuna entiendenanpaqchu riman. Aswanqa Diospa entiendenallanpaqmi riman. Chayraykun mana entiendena rimaykunapi rimaqtinkuqa, mana ni pipas entiendenchu, chay rimasqanqa pakasqa hina kasqanrayku.
2 Pois quem fala em línguas não fala para as pessoas, mas fala para Deus; ninguém o entende, pois, por meio do Espírito, fala mistérios.
3 Ichaqa Diospa nisqanta uyarispa willakuqqa runakuna entiendenanpaqmi riman, saynapi iñiyninkupi wiñanankupaq, kallpanchakunankupaq, hinallataq consuelasqa kanankupaq ima.
3 Mas o que profetiza fala para as pessoas, edificando, exortando e consolando.
4 Pipas mana entiendena idiomakunapi rimaqqa, kikillanta kallpanchakunanpaqmi riman. Ichaqa Diospa nisqanta uyarispa willakuqñataqmi llapallan creyentekunata kallpanchananpaq riman.
4 O que fala em línguas a si mesmo edifica, mas o que profetiza edifica a igreja.
5 Noqaqa munaymanmi chay mana entiendena idiomakunapi llapallaykichis rimanaykichista. Ichaqa aswan mastan noqaqa munayman, Diospa nisqanta runakunaman willanaykichista. Hinaspapas Diosmanta willakuymi aswan más importanteqa mana entiendena rimaykunapi rimaykunamantaqa. Ichaqa sichus pipas, chay mana entiendena idiomapi rimaq kaqtinqa, kananmi chay mana entiendena rimaykunata explicaspa entiendechiq, saynapi iglesiapi kaqkuna kallpanchasqa kanankupaq.
5 Eu quero que vocês todos falem em línguas, mas muito mais que profetizem. Pois quem profetiza é superior ao que fala em línguas, a não ser que as interprete, para que a igreja receba edificação.
6 Saynaqa, wawqe panaykuna, kunanyá tapusqaykichis. Sichus qankunaman visitaq hamuspay, mana entiendena idiomakunapi rimapayaykichisman chayri, ¿imapaqtaq servisunkichisman chay mana entiendena idiomakunapi rimasqayrí? Ichaqa saynata rimashaspay, manataq Diospa niwasqantachu willaykichisman, nitaq Diosmanta cheqaq kaqkunatachu willaykichisman, nitaq Diospa partenmantachu qankunaman willaykichisman, nitaq cheqaq kaqtachu yachachiykichisman chayqa, yanqapaqmi chay mana entiendena idiomakunapi rimasqayqa kanman.
6 E, agora, irmãos, se eu for até aí falando em línguas, que proveito vocês terão, se eu não falar por meio de revelação, de conhecimento, de profecia ou de doutrina?
7 Saynallataqmi pasan arpata otaq quenata tocaqtinkupas. Sichus chay arpatapas hinallataq chay quenatapas mana tononpichu tocanku chayqa, ¿imaynanpitaq yachasunman ima takitas tocashanku chaytarí?
7 É assim com instrumentos inanimados, como a flauta ou a harpa, quando emitem sons. Se não emitirem sons bem distintos, como se poderá reconhecer o que se toca na flauta ou na harpa?
8 Sichus huk guerra qallarinanpaq, mana allintachu cornetata tocamunkuman chayri, ¿pitaq alistakunman guerrapi peleamunanpaqrí?
8 Pois também se a trombeta der som incerto, quem se preparará para a batalha?
9 Saynallataqmi qankunawanpas pasan. Sichus mana entiendena idiomakunapi rimaqtiykichisri, ¿pitaq qankunatari entiendesunkichisman? Manan ni pipas entiendesunkichismanchu; chay rimasqaykichisqa wayraq apananpaq hinan kanman.
9 Assim também vocês, se com a língua não disserem palavra compreensível, como se entenderá o que é dito? Porque vocês estarão como que falando ao vento.
10 Kay pachapiqa ashka clase idiomakunan kan. Ichaqa chay sapankama idiomakunata rimaqkunaqa entiendenakunkun.
10 Há, sem dúvida, muitos tipos de vozes no mundo, e nenhuma delas é sem sentido.
11 Ichaqa sichus noqa mana entiendeymanchu huk idiomapi rimapayawaqtinku chayqa, chay runapaqmi noqaqa huk extranjero runa hina kani. Saynallataqmi chay extranjero runapas noqapaqqa huk extranjero runa hina kanqa.
11 Mas, se eu não entender o significado da voz, serei estrangeiro para aquele que fala, e ele será estrangeiro para mim.
12 Saynallataqmi qankunapas Santo Espiritupa qosusqaykichis oficiokunata astawan munaspaykichisqa, aswanyá mashkaychis mayqen kaq oficiokunas iglesiata yanapanman wiñananpaq, chaykunata.
12 Assim, também vocês, visto que desejam dons espirituais, procurem progredir, para a edificação da igreja.
13 Chayraykun niykichis, pipas mana entiendena idiomakunapi rimaspaqa, Diosmantayá mañakuchun, atiyta Dios qonanpaq, saynapi chay rimasqanta allinta explicaspa entiendechinanpaq.
13 Por isso, quem fala em línguas, ore para que as possa interpretar.
14 Ichaqa sichus noqa huk mana yachasqay idiomapi Diosman orakuyman chayqa, noqapa espiritullaymi mañakunman. Ichaqa manan noqaqa ni imatapas entiendeymanchu.
14 Porque, se eu orar em línguas, o meu espírito, de fato, ora, mas a minha mente fica infrutífera.
15 Sayna kaqtinri, ¿imatataq noqari ruwanay? Noqaqa espirituypi orakuspaypas, hinallataq espirituypi takispaypas, entiendespaymi orakunay, hinallataq takinaypas.
15 Que farei, então? Vou orar com o espírito, mas também vou orar com a mente; vou cantar com o espírito, mas também vou cantar com a mente.
16 Ichaqa sichus mana entiendena idiomapi Diosman graciasta qonki chayri, ¿imaninkumantaq chay mañakusqaykita mana entiendeqkunarí? Paykunaqa chay mañakusqaykita uyarispaqa, manan “Amén” ninkumanchu, mana entiendesqankurayku.
16 Se você louvar apenas em espírito, como o não instruído poderá dizer o “amém” depois da oração de agradecimento que você fez? Porque ele não entende o que você diz.
17 Saynata mana entiendena idiomakunapi orakuspa, Diosman gracias qosqaykiqa, allinmi kanman. Ichaqa chay mañakusqaykiqa manan kallpanchanchu uyarisuqniyki runataqa, pay mana entiendesqanrayku.
17 A sua oração de agradecimento pode ser muito boa, mas o outro não é edificado.
18 Hinaspapas noqa Pabloqa anchatan Diosman graciasta qoni, mana entiendena rimaykunapi qankunamantapas aswan mastaraq rimasqayrayku.
18 Dou graças a Deus, porque falo em línguas mais do que todos vocês.
19 Ichaqa iglesiapi kaspayqa, pishqa entiendena palabrallatan rimayta munani, saynapi llapallanku allinta entiendewanankupaq, aswan mana pipas entiendesqan chunka waranqa palabrakunata huk mana entiendena idiomapi rimashanaymantaqa.
19 Contudo, na igreja prefiro falar cinco palavras com o meu entendimento, para instruir os outros, do que falar dez mil palavras em línguas.
20 Saynaqa wawqe panaykuna, qankunaqa warmachakuna hinayá inocente kaychis, huchakunata ama ruwanaykichispaq. Ichaqa amataqyá warmachakuna hinañachu piensaychisqa. Aswanqa yachayniyoq hatun runakuna hinayá allinta piensaychis.
20 Irmãos, não sejam meninos no entendimento. Quanto à maldade, sim, sejam crianças; mas, quanto ao entendimento, sejam pessoas maduras.
21 Chaykunamantan Diosqa Bibliapi khaynata nishan:
21 Na lei está escrito: “Falarei a este povo por meio de homens de outras línguas e por meio de lábios de outros povos, e nem assim me ouvirão, diz o Senhor.”
22 Chayraykun niykichis, mana entiendena idiomakunapi rimayqa Diospi mana creeq runakunapaqmi huk señal hina karan; manan Diospi creeq runakunapaqchu. Ichaqa Diosmanta hamuq willakuykunañataqmi Diospi creeq runakunapaq karan; manan Diospi mana creeq runakunapaqchu.
22 Portanto, as línguas constituem um sinal não para os que creem, mas para os que não creem; a profecia, no entanto, não é para os que não creem, e sim para os que creem.
23 Sichus iglesiapi huñunasqa kashaspaykichis, mana entiendena idiomakunapi llapallaykichis rimayta qallariwaqchis, hinaqtintaq chay ratopi haykumunkuman chay rimasqaykichista mana entiendeq, hinallataq Jesucristopipas mana creeq runakuna, chayri, ¿ima nispataq nisunkichisman? Chay runakunaqa piensanqakun locoyasqa kanaykichispaq.
23 Assim, se toda a igreja se reunir no mesmo lugar e todos se puserem a falar em línguas, no caso de entrarem pessoas não instruídas ou não crentes, será que não vão dizer que vocês estão loucos?
24 Ichaqa sichus Diosmanta llapallaykichis willakunkichis entiendena idiomapi chayqa, Diospi mana creeq runakunaqa cuentatan qokunqaku huchayoq kasqankuta.
24 Porém, se todos profetizarem, e entrar ali um não crente ou não instruído, ele será convencido por todos e julgado por todos.
25 Hinaspan chay runakunaqa sonqonkupi tukuy huchankuta reconocekuspanku, Diospa ñawpaqninpi qonqorikuspa, Diosta adoranqaku. Saynapin paykunapas yachanqaku Diosqa qankunawan cheqaqtapuni kasqanta.
25 Os segredos que ele tem no coração se tornarão manifestos, e, assim, prostrando-se com o rosto em terra, adorará a Deus, testemunhando que Deus está, de fato, no meio de vocês.
26 Wawqe panaykuna, huñunakuspa cultota ruwaspaykichisqa, Diosmanta oficiokunata chashkisqaykichisman hinayá, hukniykichis takita takichiychis, hukniykichistaq yachachiychis, hukniykichistaq Diosmanta chashkisqaykichis willakuykunata willakuychis, hukniykichistaq mana yachasqaykichis idiomakunapi rimaychis, hukniykichistaq chay mana entiendesqaykichis idiomakunapi rimasqankuta explicaychis. Ichaqa kaykunataqa ruwaychis, Jesucristopi iñiqkuna llapallanku kallpanchasqa kanankupaqyá.
26 Que fazer, então, irmãos? Quando vocês se reúnem, um tem um salmo, outro tem um ensino, este traz uma revelação, aquele fala em línguas, e ainda outro faz a interpretação. Que tudo seja feito para edificação.
27 Sichus qankuna ukhumanta pipas mana entiendena idiomakunapi rimanman chayqa, huk-hukllamanta rimachunku, ishkay otaq kinsa imalla. Hinaspapas sapankamanku rimachunku turnonpi suyanakuspanku. Saynallataq sapankamanku turnopi rimaqkunapaqqa, kananmi huk explicaq, saynapi llapallankuman entiendechinanpaq.
27 No caso de alguém falar em línguas, que não sejam mais do que dois ou, quando muito, três, e isto sucessivamente, e haja alguém que interprete.
28 Sichus pipas chay mana entiendena idiomakunata, mana entiendeq kaqtinqa, chay mana entiendena idiomakunapi rimaqqa upallalla kachun. Saynapi upallalla kaspa, payllapaq hinallataq Diosllapaq sonqon ukhupi rimachun.
28 Mas, não havendo quem interprete, fique calado na igreja, falando consigo mesmo e com Deus.
29 Saynallataq sichus ishkay otaq kinsa runakunalla, Diospa partenmantapas rimachunku. Wakintaq allintachus icha mana allintachus rimamushan chayta, allinta examinachunku.
29 Tratando-se de profetas, falem apenas dois ou três, e os outros julguem.
30 Ichaqa sichus chaypi tiyaqkunamanta huknin kaq uyariq runa Diosmanta chashkinman yachachikuyta chayqa, chay primerta rimaqyá upallachun; hinaspa kay qepa kaqman campota qochun, rimananpaq.
30 Se, porém, vier uma revelação a alguém que esteja sentado, cale-se o primeiro.
31 Saynata turnonpi rimaqtinkun, llapallankupaq oportunidad kanqa, saynapi llapallanku uyariqkuna, Diosmanta allin yachachikuykunata allinta yachaspanku, kusisqa kanankupaq.
31 Porque todos poderão profetizar, um após outro, para que todos aprendam e sejam consolados.
32 Hinaspapas Diospa partenmanta willakuq runaqa yachananmi hayk'aq rimananta, hinallataq hayk'aq upallanantapas.
32 Os espíritos dos profetas estão sujeitos aos próprios profetas,
33 Ichaqa manan Diosmanqa gustanchu, cultopi ch'aqwa ruwaykuna, hinallataq desordenpi cultota ruwaypas. Aswanmi Diosmanqa gustan hawkalla hinallataq ordenpi cultota ruwasqanchis.
33 porque Deus não é Deus de confusão, e sim de paz. Como em todas as igrejas dos santos,
34 warmikunaqa cultopi respetoyoq kachunku; hinallataq upallalla ima kachunku. Hinaspapas Moisespa escribisqan leypi nisqanman hinayá, aswan kasukuqkuna kachunku.
34 que as mulheres se conservem caladas nas igrejas, porque não lhes é permitido falar; mas estejam submissas, como também a lei o determina.
35 Sichus warmikuna imamantapas yachayta munaspaqa, qosankutayá wasinkupiña tapuchunku. Cultopi huk warmi discutispa rimaqtinqa, millay p'enqaymi rikukun.
35 Se, porém, querem aprender alguma coisa, perguntem em casa ao seu próprio marido; porque para a mulher é vergonhoso falar na igreja.
36 Qankunaqa yuyariychisyá, manan Diospa palabranqa qankunawanchu qallariran. Hinaspapas manan qankunallachu Diospa palabrantaqa chashkirankichispas.
36 Por acaso a palavra de Deus se originou no meio de vocês? Ou será que ela veio exclusivamente para vocês?
37 Sichus pipas Diosmanta willakuq profeta kananpaq piensakunman, otaq Santo Espiritumanta ima oficiotapas chashkisqanpi seguro kanman chayqa, kay escribimusqaytan reconocenqa, cheqaqtapuni Diospa kamachisqan kasqanta.
37 Se alguém se considera profeta ou espiritual, reconheça que é mandamento do Senhor o que estou escrevendo para vocês.
38 Ichaqa sichus kay kamachikuykunata mana reconoceyta munanqachu chayqa, paypas manallataqmi reconocesqachu kanqa.
38 E, se alguém o ignorar, será ignorado.
39 Saynaqa wawqe panaykuna, aswanyá qankunaqa profetapa Diosmanta willakusqan oficiota aswan masta munaychis, saynapi runakunaman yachachinaykichispaq. Ichaqa amataq hark'akuychishchu, chay mana entiendena idiomakunapi rimanankutaqa.
39 Portanto, meus irmãos, procurem com zelo o dom de profetizar e não proíbam que se fale em línguas.
40 Ichaqa (cultopipas otaq maypi huñunakusqaykichispipas) tukuy ruwasqaykichistaqa respetowan hinallataq ordenpiyá ruwaychis.
40 Tudo, porém, seja feito com decência e ordem.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.