Mateus 9

Eastern Apurímac Quechua NT (QVE_TBL) vs ARC

Sair da comparação
ARC Almeida Revista e Corrigida 2009
1 Chaymantan Jesusqa boteman qespispa, Galilea laguna qochapa waq law chimpanman riran. Hinaspan chayaran tiyasqan Capernaúm llaqtaman.
1 E, entrando no barco, passou para a outra margem, e chegou à sua cidade. E eis que lhe trouxeram um paralítico deitado numa cama.
2 Chaypi kashaqtinmi huk mana puriq runata kallapipi wantumuranku. Hinaqtinmi Jesusqa chay wantumuq runakunapa iñiyninkuta yachaspa, chay mana puriq runata niran: —Wawalláy, ama llakikuychu, kallpanchakuy. Llapallan huchaykikunatan perdonayki, nispa.
2 E Jesus, vendo a fé deles, disse ao paralítico: Filho, tem bom ânimo; perdoados te são os teus pecados.
3 Hinaqtinmi leykunata yachachiq wakin runakunaqa, sonqollankupi piensaranku khaynata: “Kay runaqa runallan, chayri ¿pi kananpaqtaq payri creekun? ¿Payri Dios kananpaqchu creekun, tukuy kaykunata rimaspa? Payqa Diostan ofendeshan kaykunata rimaspanqa”, nispanku.
3 E eis que alguns dos escribas diziam entre si: Ele blasfema.
4 Jesusñataqmi chay runakunapa piensasqanta yachaspa, tapuran khaynata: —Qankunari, ¿imanaqtintaq chay mana allinkunatari piensashankichís?
4 Mas Jesus, conhecendo os seus pensamentos, disse: Por que pensais mal em vosso coração?
5 Kunanyá niwaychis: ¿Imataq más facilri kanman? ¿Kay runapa huchankunata perdonaychú? Icha ¿sanoyachispa “ripuy” niychú?
5 Pois o que é mais fácil? Dizer ao paralítico: Perdoados te são os
6 Kunanmi yachankichis, noqa Diosmanta Hamuq Runaqa kay pachapi runakunapa huchankunata perdonanaypaq atiyniyoq kasqayta, nispa. Chayta rimayta tukuruspanmi, Jesusqa chay mana puriq runata niran: —Sayariy; hinaspa chay kallapiykita oqarispa wasiykiman ripuy, nispa.
6 Ora, para que saibais que o Filho do Homem tem na terra autoridade para perdoar pecados — disse então ao paralítico: Levanta-te, toma a tua cama e vai para tua casa.
7 Chaymi chay mana puriq runaqa sayarispa wasinman ripuran.
7 E, levantando-se, foi para sua casa.
8 Hinaqtinmi chaypi kaq runakunaqa, chay mana puriq runapa sanoyasqanta rikuspanku, anchata admirakuspa, tukuy manchakuywan Diosta alabaranku, Jesucristoqa ancha atiyniyoq kasqanrayku.
8 E a multidão, vendo isso, maravilhou-se e glorificou a Deus, que dera tal poder aos homens.
9 Jesusqa chay mana puriq runata sanoyarachispanmi, chaymanta lloqsispa risharan. Hinaspan Mateo sutiyoq runata impuesto cobranan puestopi tiyashaqta rikuran. Hinaspan Jesusqa payta niran: —¡Qatikuway noqata! nispa. Chayta uyarispanmi Mateoqa, tukuy ruwasqankunata saqespa, Jesuswan kushka riran.
9 E Jesus, passando adiante dali, viu assentado na alfândega um homem chamado Mateus e disse-lhe: Segue-me. E ele, levantando-se, o seguiu.
10 Hinaspan Mateoqa mikhunata wasinpi wayk'uchiran Jesusman invitananpaq. Chaymi Jesusqa discipulonkunapiwan, Mateopa impuesto cobraqmasinkunapiwan, hinallataq huchasapa runakunapiwan ima, mesapi kushka mikhusharanku.
10 E aconteceu que, estando ele em casa sentado à mesa, chegaram muitos publicanos e pecadores e sentaram-se juntamente com Jesus e seus discípulos.
11 Chayta rikuspankun fariseo religionniyoq runakunaqa, Jesuspa discipulonkunata tapuranku khaynata: —Yachachisuqniykichis Jesusri, ¿imanaqtintaq impuesto cobraq runakunawan, hinallataq huchasapa runakunawan kushkari mikhushan? nispanku.
11 E os fariseus, vendo isso, disseram aos seus discípulos: Por que come o vosso Mestre com os publicanos e pecadores?
12 Jesusqa chayta uyariruspanmi, khaynata niran: —Medicotaqa onqosqa runakunallan necesitanku; sano runakunan ichaqa mana necesitankuchu.
12 Jesus, porém, ouvindo, disse-lhes: Não necessitam de médico os sãos, mas sim, os doentes.
13 Qankunaqa riychisyá, hinaspa yachamuychis ima ninantas Bibliapi nishan chayta. Diosmi khaynata niran: “Manan munanichu animalkunata wañuchispa sacrificio ofrendata q'oshñichimuwanaykichistaqa. Aswanqa munani khuyapayakuq kanaykichistan”, nispa. Noqaqa hamurani manan justo tukuq runakunata waqyaqchu, aswanqa huchayoq runakunata salvaqmi, saynapi huchankuta saqespanku, noqata qatikuwanankupaq, nispa.
13 Ide, porém, e aprendei o que significa: Misericórdia quero e não sacrifício. Porque eu não vim para chamar os justos, mas os pecadores, ao arrependimento.
14 Bautizaq Juanpa discipulonkunan Jesusman hamuspa tapuranku: —Noqaykupas hinallataq fariseo religionniyoq runakunapas ayunaykun. Ichaqa qanpa discipuloykikunari, ¿imanaqtintaq mana ayunankuchú? nispanku.
14 Então, chegaram ao pé dele os discípulos de João, dizendo: Por que jejuamos nós, e os fariseus, muitas vezes, e os teus discípulos não jejuam?
15 Hinaqtinmi Jesusqa contestaran khaynata: —Huk casarakuyman invitasqa runakunaqa manan llakisqaqa kankumanchu, casarakuq qari chayllapiraq kashaqtinqa. Ichaqa kanqan p'unchawkuna, casarakuq qari paykunapa kasqanmanta qechusqa kaqtin, paykunapas ayunanankupaq.
15 E disse-lhes Jesus: Podem, andar tristes os filhos das bodas, enquanto o esposo está com eles? Dias, porém, virão em que lhes será tirado o esposo, e então jejuarão.
16 Thanta p'achataqa manan ni pipas mosoq telawanqa remendanmanchu. Saynata remendaqtinqa chay mosoq remiendoqa ch'intispanmi astawanmi chay thanta p'achataqa llik'irunman.
16 Ninguém deita remendo de pano novo em veste velha, porque semelhante remendo rompe a veste, e faz-se maior a rotura.
17 Saynallataqmi manaraq poqosqa vinotaqa mana ni pipas hich'anmanchu thanta odrekunamanqa. Ichaqa chay vino poqoruspanmi chay thanta odrekunataqa phatarachinman. Hinaspan vinopas usunman, hinallataq odrekunapas manaña ni imapaqpas valenmanñachu. Chaymi manaraq poqosqa vinotaqa mosoq odrekunaman hich'ana, saynapi odrepas hinallataq vinopas mana perdenanpaq, nispa. [Nota: Mana poqosqa vinon rikch'akun Jesuspa yachachisqankunaman. Poqosqa vinoñataqmi rikch'akun Israel nacionniyoq runakunapa ñawpaq mana valeq costumbrenkunaman. Chaymi Diospa palabrankunamanqa costumbrenchiskunataqa mana yapananchishchu].
17 Nem se deita vinho novo em odres velhos; aliás, rompem-se os odres, e entorna-se o vinho, e os odres estragam-se; mas deita-se vinho novo em odres novos, e assim ambos se conservam.
18 Chaykunata Jesús rimallashaqtinraqmi, Diosmanta yachachina sinagoga wasipi kamachiq runa, Jesusman hamuspa, ñawpaqninpi qonqoriyukuspa, ruegakuran khaynata: —¡Ususiymi kunallan wañurun! Sichus qan rispayki payta llamiykuqtiykiqa kawsarinqan, nispa.
18 Dizendo-lhes ele essas coisas, eis que chegou um chefe e o adorou, dizendo: Minha filha faleceu agora mesmo; mas vem, impõe-lhe a tua mão, e ela viverá.
19 Hinaqtinmi Jesusqa tiyasqanmanta hatarispa, discipulonkunapiwan kushka, chay runapa qepanta riranku.
19 E Jesus, levantando-se, seguiu- o, e os seus discípulos também.
20 Hinaqtinmi ñanta rishaqtinku, huk warmi chunka ishkayniyoq wataña yawar apariy onqoywan onqosqa kasqa. Hinaspan Jesusman qepallanta ashuyuspa, p'achanpa patallanta llamiykuran.
20 E eis que uma mulher que havia já doze anos padecia de um fluxo de sangue, chegando por detrás dele, tocou a orla da sua veste,
21 Chay warmiqa sonqollanpin piensaran khaynata: “Sichus p'achallantapas tupayusaq chayqa, sanoyasaqmi”, nispa.
21 porque dizia consigo: Se eu tão somente tocar a sua veste, ficarei sã.
22 Chaymi Jesusqa qepan lawta qawariran. Hinaspan chay warmita rikuspan khaynata niran: —Wawáy, kallpanchakuy. Diospi iñisqaykiraykun sanoña kanki, nispa. Hinaqtinmi chay warmiqa chay ratomantapacha sanoyapuran.
22 E Jesus, voltando-se e vendo-a, disse: Tem ânimo, filha, a tua fé te salvou. E imediatamente a mulher ficou sã.
23 Chaymantan Jesusqa chay kamachiq runapa wasinman riran. Chaypin quenata tocaqkunapas listollaña kashasqaku chay runapa ususinta p'ampaq apanankupaq; hinallataqmi ashka runakunapas llakikuymanta waqashasqaku.
23 E Jesus, chegando à casa daquele chefe, e vendo os instrumentistas e o povo em alvoroço,
24 Hinaqtinmi Jesusqa paykunata niran: —Lloqsiychis kaymanta. Sipasqa manan wañusqachu kashan. Aswanqa puñullashanmi, nispa. Chaymi chaypi kaq runakunaqa, Jesusmanta burlakuspa, asipayaranku.
24 disse-lhes: Retirai-vos, que a menina não está morta, mas dorme. E riram-se dele.
25 Ichaqa hawaman paykunata Jesús lloqsirachispanmi, Jesusqa chay wañusqa sipaspa kasqanman haykuspa, ashuyuran. Hinaspan makinmanta aysariykuqtin, chay sipasqa hatarimuran.
25 E, logo que o povo foi posto fora, entrou Jesus e pegou-lhe na mão, e a menina levantou-se.
26 Hinaqtinmi chay Capernaúm llaqtapa cercankunapi tiyaq runakunaqa, tukuy kaykuna pasasqanmanta yacharanku.
26 E espalhou-se aquela notícia por todo aquele país.
27 Chaymanta Jesús rishaqtinmi, ishkay ñawsa runakuna Jesuspa qepanta riranku, khaynata waqyakuspa: —¡Davidpa mirayninmanta Jesús, khuyapayaykuwaykuyá! nispanku.
27 E, partindo Jesus dali, seguiram-no dois cegos, clamando e dizendo: Tem compaixão de nós, Filho de Davi.
28 Hinaqtinmi wasiman Jesús chayaruqtin, chay ñawsakunaqa Jesuspa ladonman ashuyuranku. Chaymi Jesusqa chay ñawsakunata tapuran: —Qankunari, ¿noqapi confiankichishchu sanoyachinaypaqrí? nispa. Hinaqtinmi chay ñawsakunaqa contestaranku: —Arí, Señorlláy, nispanku.
28 E, quando chegou à casa, os cegos se aproximaram dele; e Jesus disse-lhes: Credes vós que eu possa fazer isto? Disseram-lhe eles: Sim, Senhor.
29 Saynata contestaqtinkun, Jesusqa chay ishkaynin ñawsakunapa ñawinkunata llamiykuspa niran: —Noqapi confiasqaykichisraykun sanoyachisqaykichis, nispa.
29 Tocou, então, os olhos deles, dizendo: Seja-vos feito segundo a vossa fé.
30 Chaymi chay ñawsa runakunapa ñawinqa kasqan ratolla rikuran. Hinaqtinmi Jesusqa paykunata allinta avisaspa niran: —Aman pimanpas kay sanoyachisqaymantaqa willankichishchu, nispa.
30 E os olhos se lhes abriram. E Jesus ameaçou-os, dizendo: Olhai que ninguém
31 Paykunan ichaqa chaymanta lloqsiruspanku, chay llaqtakunapi llapallan tiyaq runakunaman willakachakuranku, paykunata Jesús sanoyachisqanmanta.
31 Mas, tendo ele saído, divulgaram a sua fama por toda aquela terra.
32 Ñawsa kasqankumanta sanoyaq ishkaynin runakuna lloqsirullaqtinkun, Jesusman pusamullarankutaq demoniopa ñak'arichisqan mana rimay atiq runata.
32 E, havendo-se eles retirado, trouxeram-lhe um homem mudo e endemoninhado.
33 Hinaqtinmi Jesusqa chay runamanta demoniota qarqoran. Chaymi chay runaqa chayraq rimayta atiran. Hinaqtinmi chaypi kaq runakunaqa anchata admirakuspa, khaynata niranku: —Saynataqa manan ni hayk'aqpas rikuranchishchu kay Israel nación llaqtapiqa, nispanku.
33 E, expulso o demônio, falou o mudo; e a multidão se maravilhou, dizendo: Nunca tal se viu em Israel.
34 Ichaqa fariseo religionniyoq runakunañataqmi khaynata niranku: —Kay runaqa demoniokunataqa qarqon demoniokunapa jefen payman atiyninta qoqtinmi, nispanku.
34 Mas os fariseus diziam: Ele expulsa os demônios pelo príncipe dos demônios.
35 Jesusqa llapallan llaqtakunaman, hinallataq uchuy llaqtachakunamanmi riran. Hinaspan Diosmanta yachachina sinagoga wasikunapi willakuran, Diosmanta allin willakuykunata hinallataq Diospa gobiernananmantapas. Saynallataqmi onqosqa runakunatapas, hinallataq runakunapa cuerponpi nanayninkutapas sanoyachiran.
35 E percorria Jesus todas as cidades e aldeias, ensinando nas sinagogas deles, e pregando o evangelho do Reino, e curando todas as enfermidades e moléstias entre o povo.
36 Jesusqa ashka runakunata rikuspanmi khuyapayaran. Saynataqa khuyapayaran mana michiqniyoq ovejakuna hina, wikch'usqa hinallataq ch'eqesqa kasqankuraykun.
36 E, vendo a multidão, teve grande compaixão deles, porque andavam desgarrados e errantes como ovelhas que não têm pastor.
37 Hinaspan Jesusqa discipulonkunata niran: —(Diospi mana creeq runakunan ashka kanku. Ichaqa Diosmanta willakuq runakunan chikallan kanku.) Chakraqa ñan listollaña kashan cosechanapaq. Ichaqa cosechaqkunan chikachallan kashanku.
37 Então, disse aos seus discípulos: A
38 Chayraykuyá qankunaqa Diosman orakuychis, yachachiq runakunata mandamunanpaq, saynapi llapallan runakunaman Diosmanta allin willakuykunata willamunankupaq, nispa.
38 Rogai, pois, ao Senhor da seara que mande ceifeiros para a sua

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.