Marcos 14
Eastern Apurímac Quechua NT (QVE_TBL) vs NAA
1 Ishkay p'unchawllañan faltasharan Pascua fiestapaq, hinallataq mana levadurayoq t'antata mikhunanku fiestapaqpas. Chay p'unchawkunapin Israel nación llaqtapi sacerdotekunapa jefenkunaqa, leykunata yachachiq runakunapiwan, Jesuspa rimasqanta pantarachiyta munaranku, saynapi pantaruqtin presochaspa wañuchinankupaq.
1 Dois dias depois seria celebrada a Páscoa e a Festa dos Pães sem Fermento. Os principais sacerdotes e os escribas procuravam uma forma de prender Jesus, à traição, para matá-lo.
2 Chaymi paykunaqa khaynata ninakuranku: —Jesustaqa hap'isunpunin, aswanqa amayá chay fiesta p'unchawpichu, Jesusman sayapakuspanku runakuna contranchispi ama hatarimunankupaq, nispanku.
2 Pois diziam: — Não durante a festa, para que não haja tumulto entre o povo.
3 Betania llaqtapi lepra onqoymanta sanoyaq Simonpa wasinpin Jesusqa kasharan. Chaypi mikhushaqtinmi, huk warmiqa Jesuspa kasqanman hamuran, huk llushk'a rumimanta ruwasqa p'uyñuchapi, sumaq mishk'i perfumeta apayukuspa. Hinaspan Jesusman ashuyuspa, chay p'uyñuchata p'akispa, chay mishk'i q'apaq perfumetaqa Jesuspa umanman hich'ayuran. Chay perfumeqa ashka qolqepa valorninmi karan.
3 Quando Jesus estava em Betânia, fazendo uma refeição na casa de Simão, o leproso, veio uma mulher, trazendo um frasco feito de alabastro com um perfume muito valioso, de nardo puro; e, quebrando o frasco, derramou o perfume sobre a cabeça de Jesus.
4 Hinaqtinmi chaypi wakin kaq runakunaqa, anchata phiñakuspanku tapunakuranku: —¿Imanaqtintaq kay ashka valorniyoq mishk'i q'apaq perfumetari usuchishan?
4 Alguns dos que estavam ali ficaram indignados e diziam entre si: — Para que este desperdício de perfume?
5 Kay perfumetaqa huk wata jornalpa valorninman vendespachá, wakchakunata yanapasunman karan, nispanku. Saynata piensaspankun, chay warmitaqa q'aqcharanku.
5 Este perfume poderia ter sido vendido por mais de trezentos denários, para ser dado aos pobres. E murmuravam contra ela.
6 Hinaqtinmi Jesusqa paykunata niran: —¡Upallaychis! Kay warmitari, ¿imanaqtintaq q'aqchashankichís? Payqa aswanmi allin kaqta noqapaq ruwarun.
6 Mas Jesus disse:
7 Wakcha runakunaqa tukuy tiempon qankunapa ladoykichispi kanqa. Chaymi qankunaqa munasqaykichis hora paykunataqa yanapawaqchis. Noqan ichaqa mana tukuy tiempochu qankunawanqa kasaq.
7 Porque os pobres estarão sempre com vocês, e, quando quiserem, podem fazer-lhes o bem, mas a mim vocês nem sempre terão.
8 Chayraykun kay warmiqa atisqallanta ruwashan. Payqa manaraq wañushaqtiymi cuerpoyta alistashan, wañuchiwaqtinku p'ampasqa kanaypaq.
8 Ela fez o que pôde: ungiu o meu corpo antecipadamente para a sepultura.
9 Chaymi cheqaqtapuni niykichis, Diosmanta kay allin willakuykunata maypipas willakuspankuqa, kay warmipa ruwasqantapas yuyarispankun willakunqaku, nispa.
9 Em verdade lhes digo que, onde for pregado em todo o mundo o evangelho, também será contado o que ela fez, para memória dela.
10 Jesuspa chunka ishkayniyoq discipulonkunamanta, Judas Iscariote sutiyoq kaqmi, Israel nación llaqtapi sacerdotekunapa jefenkunaman riran. Hinaspan Jesusta paykunaman entregananpaq ofrecekuran.
10 E Judas Iscariotes, um dos doze, foi falar com os principais sacerdotes, para lhes entregar Jesus.
11 Hinaqtinmi chay sacerdotekunaqa, Judaspa nisqanta uyarispanku, anchata kusikuranku. Hinaspan Judasman qolqeta paganankupaq prometeranku. Chaymi Judasqa chay ratomantapacha huk oportunidadta mashkaran, imaynatas Jesusta traicionaspa paykunaman entregananpaq.
11 Eles, ouvindo isto, se alegraram e prometeram dar dinheiro a ele; nesse meio-tempo, Judas buscava uma boa ocasião para entregar Jesus.
12 Pascua fiesta p'unchaw chayaramuqtinmi, primer kaq p'unchawta, huk corderota wañuchiranku chay Pascua fiestapi mikhunankupaq. Chaymi discipulonkunaqa Jesusta tapuranku: —¿Maypitaq munawaq kay Pascua fiestapi cenayta preparamunaykutarí? nispanku.
12 E, no primeiro dia da Festa dos Pães sem Fermento, quando se fazia o sacrifício do cordeiro pascal, os discípulos de Jesus lhe perguntaram: — Onde quer que façamos os preparativos para que o senhor possa comer a Páscoa?
13 Hinaqtinmi Jesusqa ishkay discipulonkunata khaynata niran: —Jerusalén llaqtaman riychis. Chaypin huk runawan tupankichis p'uyñupi unu apashaqta. Hinaspan payta qatikunkichis.
13 Então Jesus enviou dois dos seus discípulos, dizendo-lhes:
14 Chay runa huk wasiman haykuruqtinmi, chay wasiyoq runata tapunkichis: “Yachachikuqmi nin: ¿Mayqen cuartopitaq Pascua cenaytari discipuloykunawan cenasaq?” nispa.
14 Sigam esse homem e digam ao dono da casa em que ele entrar que o Mestre pergunta: “Onde fica o meu aposento no qual comerei a Páscoa com os meus discípulos?”
15 Hinaqtinmi payqa wasipa altosninpi huk hatun cuartota ña arreglasqataña rikuchisunkichis. Chay cuartopiyá qankunaqa cenayta preparamunkichis cenananchispaq, nispa.
15 E ele lhes mostrará um espaçoso cenáculo mobiliado e pronto; ali façam os preparativos.
16 Saynata Jesús niqtinmi, chay ishkaynin discipulonkunaqa Jerusalén llaqtaman rispanku, Jesuspa nisqanman hina chaypi tariranku. Hinaspan Pascua cenayta chaypi preparamuranku.
16 Os discípulos saíram, foram à cidade e, achando tudo como Jesus lhes tinha dito, prepararam a Páscoa.
17 Chay p'unchaw tutayaruqtinmi, Jesusqa chunka ishkayniyoq discipulonkunapiwan chay cuartoman riranku.
17 Ao cair da tarde, Jesus chegou com os doze.
18 Chaypi cenashaqtinkun Jesusqa discipulonkunata niran: —Traicionawaspa enemigoykunaman entregawaqniy runaqa, kaypin noqawan kushka cenashan, nispa.
18 Quando estavam à mesa e comiam, Jesus disse:
19 Hinaqtinmi Jesuspa discipulonkunaqa anchata llakirikuspanku, sapankamanku tapuranku: —¿Icha noqachu kashanipas? nispanku.
19 E eles começaram a entristecer-se e a perguntar-lhe, um por um: — Por acaso seria eu?
20 Hinaqtinmi Jesusqa contestaspa niran: —Noqata traicionawaqniy runaqa qankunamanta hukniykichismi. Payqa kunanpunin t'antanta challpushan noqapa challpusqay platollapitaq.
20 Jesus respondeu:
21 Bibliaqa cheqaqtapunin nin, noqa Diosmanta Hamuq Runaqa wañunaypunin. Ichaqa ¡ay imaynaraq kanqa traicionawaqniy runaqa! ¡Payqa aswanchá ama nacenmanpashchu karan! nispa.
21 Pois o Filho do Homem vai, como está escrito a seu respeito; mas ai daquele por quem o Filho do Homem está sendo traído! Melhor seria para ele se nunca tivesse nascido!
22 Mikhushaqtinkun Jesusqa t'antata hap'iyuspa, Diosman graciasta qoran. Hinaspan partiyuspa discipulonkunaman haywaspa niran: —Chashkiychis. Kaymi cuerpoy, nispa.
22 E, enquanto comiam, Jesus pegou um pão e, abençoando-o, o partiu e lhes deu, dizendo:
23 Saynallataqmi huk vasotapas hap'iyuspa, Diosman graciasta qoran. Hinaspan discipulonkunaman haywayuspa, llapallanku tomaranku.
23 A seguir, Jesus pegou um cálice e, tendo dado graças, o deu aos seus discípulos; e todos beberam dele.
24 Hinaspan niran: —Kaymi yawarniy. Kay yawarniywanmi huk mosoq pactota Dios qankunawan ruwan. Kay yawarniywanmi ashka runakunata huchankumanta salvasaq.
24 Então lhes disse:
25 Cheqaqtapunin niykichis, kunankamallañan uvasmanta ruwasqa vinotaqa qankunawan kushka tomashani. Ichaqa Diospa gobiernasqan sumaq glorianpiñan huk mosoq vinotaqa qankunawan kushka tomasaq, nispa.
25 Em verdade lhes digo que nunca mais beberei do fruto da videira, até aquele dia em que beberei o vinho novo, no Reino de Deus.
26 Jesusqa discipulonkunapiwan kushka, huk himno takita takiruspankun, Olivos nisqa moqoman riranku.
26 E, tendo cantado um hino, saíram para o monte das Oliveiras.
27 Hinaspan chayman chayaruspanku, Jesusqa discipulonkunata khaynata niran: —Kunan tutan llapallaykichispa iñiyniykichis pisiyanqa. Hinaqtinmi qankunaqa noqamanta p'enqakunkichis. Saynatan Biblia nishan: “Michiqta wañuchiqtinkun, ovejankuna ch'eqechisqa kanqa”, nispa.
27 E Jesus disse aos discípulos:
28 Ichaqa wañusqaymanta kawsarimuspaymi, noqaqa qankunapa ñawpaqniykichista Galilea provincia lawman risaq, nispa.
28 Mas, depois da minha ressurreição, irei adiante de vocês para a Galileia.
29 Hinaqtinmi Pedroqa Jesusta niran: —Sichus llapallanku qanmanta p'enqakuspanku saqesunkiku chayqa, noqaqa manan qantaqa saqesqaykichu, nispa.
29 Então Pedro disse a Jesus: — Ainda que o senhor venha a ser um tropeço para todos, não o será para mim!
30 Chaymi Jesusqa Pedrota niran: —Pedro, cheqaqtapunin niyki. Kunan tuta manaraq ishkaykama gallo waqamushaqtinmi, qanqa kinsa kutikama negawanki, nispa.
30 Mas Jesus lhe disse:
31 Hinaqtinmi Pedroqa Jesusta niran: —Sichus qanwan kushka wañunay kaqtinpas, noqaqa manan qantaqa negasqaykichu, nispa. Saynallatataqmi Jesuspa wakin discipulonkunapas niranku.
31 Mas Pedro insistia com mais veemência: — Ainda que me seja necessário morrer com o senhor, de modo nenhum o negarei. E todos os outros diziam a mesma coisa.
32 Jesusqa discipulonkunapiwan kushkan Getsemaní nisqa huertaman riranku. Chay lugarman chayaruspankun Jesusqa paykunata niran: —Qankunaqa kayllapi tiyashaychis, noqa orakamunaykama, nispa.
32 Então foram a um lugar chamado Getsêmani. Ali, Jesus disse aos seus discípulos:
33 Saynata nispanmi Jesusqa, Pedrota, Jacobota, hinallataq Juantawan pusarikuran. Hinaspan Jesusqa anchata llakirikuspa,
33 E, levando consigo Pedro, Tiago e João, começou a sentir-se tomado de pavor e de angústia.
34 chay kinsantin discipulonkunata khaynata niran: —Noqaqa wañunayta yachakuspaymi sonqoypi ancha llakisqa kashani. Qankunaqa kayllapiyá qepakuychis; aswanqa amayá puñunkichishchu, nispa.
34 E lhes disse:
35 Saynata nispanmi Jesusqa, tumpa ñawpaqninkuman rispa mañakuran, Dios Taytan munaqtinqa chay ñak'arinan hora ama chayamunanpaq. Hinaqtinmi chaypi qonqorikuran mat'inpas pampaman tupanankamaraq.
35 E, adiantando-se um pouco, prostrou-se em terra; e orava para que, se possível, lhe fosse poupada aquela hora.
36 Hinaspan Dios Taytanman orakuran khaynata: —Dios Taytáy, qanqa tukuy imatapas ruwanaykipaqmi atiyniyoq kanki. Noqaqa anchatan munayman kay ñak'ariykunamanta librawanaykitaqa. Ichaqa amayá noqapa munasqaychu ruwasqa kachun; aswanqa qanpa munasqaykiyá ruwasqa kachun, nispa.
36 E dizia:
37 Saynata Diosmanta orarukuspanmi, Jesusqa kinsantin discipulonkunapa kasqanman kutimuran. Hinaspan paykunataqa puñushaqta tariran. Chaymi Simón Pedrota niran: —Simón, ¡qanqa puñurapusqankitaq! ¿Manachu ni huk horallapas rikch'ayta atirankí?
37 E, voltando, achou-os dormindo. E disse a Pedro:
38 Amayá puñuychishchu. Aswanyá Diosmanta mañakuychis, kay prueba chayamuqtin ama tentasqa kanaykichispaq. Qankunaqa allinta ruwayta munashaspapas, manan kallpallaykichiswanqa ruwayta atiwaqchishchu, nispa.
38 Vigiem e orem, para que não caiam em tentação; o espírito, na verdade, está pronto, mas a carne é fraca.
39 Saynata nispanmi Jesusqa kaqmanta kutispa, Diosman orakuran imaynatan primer kaqpi orakuran saynallatataq.
39 Retirando-se de novo, orou repetindo as mesmas palavras.
40 Hinaspan discipulonkunapa kasqanman kutimuspa, paykunataqa kaqmanta puñushaqta tariran, ancha pisipasqa kasqankurayku. Chaymi Jesusqa paykunata rikch'achiran. Ichaqa manataqmi paykunaqa ni ima niytapas atirankuchu.
40 E voltando, achou-os outra vez dormindo, porque os olhos deles estavam pesados; e não sabiam o que lhe responder.
41 Hinaspan Jesusqa kinsa kaq kutita orakuq riran. Orakusqanmanta kutiramuspanmi, kinsantin discipulonkunata khaynata niran: —Qankunari, ¿kunankamachu puñullashankichisraq? Ama puñuychishñachu. Ñan horaqa chayaramunña, noqa Diosmanta Hamuq Runaqa, huchasapa runakunaman entregasqa kanaypaq.
41 E, quando voltou pela terceira vez, Jesus lhes disse:
42 Kunanqa hatariychis. Hinaspa hakuchi. Ñan kaytaña traicionawaqniy runaqa hamushan, nispa.
42 Levantem-se, vamos embora! Eis que o traidor se aproxima.
43 Jesusqa discipulonkunawan rimallashaqtinraqmi, Judas Iscarioteqa paykunapa kasqankuman hamuran. Judasqa Jesuspa chunka ishkayniyoq discipulonkunamanta huknin kaqmi karan. Paywan kushkan ashka runakuna hamuranku, espadakunata, hinallataq k'aspikunata apayukuspanku. Chay runakunataqa mandamuranku, sacerdotekunapa jefenkuna, leykunata yachachiq runakuna, hinallataq Israel nación llaqtapi kamachiq runakunapiwanmi.
43 E logo, enquanto Jesus ainda falava, chegou Judas, um dos doze, e, com ele, uma multidão com espadas e porretes, vinda da parte dos principais sacerdotes, escribas e anciãos.
44 Jesusta traicionaq Judas Iscarioteqa, paywan hamuq runakunatan ña yachachimuranña khaynata: —Mayqentachus noqa much'aykusaq, paymi Jesusqa. Payta hap'ispaykichismi, allin watasqata apankichis, nispa.
44 Ora, o traidor tinha dado a eles um sinal: “Aquele que eu beijar, é esse; prendam e levem-no com segurança.”
45 Hinaspan Judas Iscarioteqa, Jesusman ashuyuspa rimayukuran khaynata: “Yachachikuq”, nispa. Hinaspan much'aykuran.
45 E logo que chegou, aproximando-se de Jesus, Judas disse: — Mestre! E o beijou.
46 Hinaqtinmi Judas Iscariotewan hamuq runakunaqa, Jesusta hap'ispanku presocharanku.
46 Então eles agarraram Jesus e o prenderam.
47 Chaymi Jesuswan chaypi kaq huknin runaqa, espadanta orqospa, Judaswan hamuq huknin sirviente runapa ninrinta kuchurparan. Chay runaqa Israel nación llaqtapi sacerdotekunapa jefenpa serviqninmi karan.
47 Nisto, um dos que estavam ali, sacando da espada, feriu o servo do sumo sacerdote e cortou-lhe a orelha.
48 Hinaqtinmi Jesusqa Judaswan hamuq runakunata, khaynata tapuran: —Qankunari, ¿imanaqtintaq suwata hina hap'iwanaykichispaq espadakunantin, hinallataq k'aspikunantin ima hamushankichisrí?
48 Jesus lhes disse:
49 Sapa p'unchawmi noqaqa qankunawan kushka Jerusalén templopi yachachispa kasharani. Ichaqa manataqmi ni mayqenniykichispas chaypiqa presochawarankichishchu. Ichaqa kaykunaqa pasananpunin, saynapi Bibliapa nisqan cumplikunanpaq, nispa.
49 Todos os dias eu estava com vocês no templo, ensinando, e vocês não me prenderam; mas isto é para que se cumprissem as Escrituras.
50 Hinaqtinmi Jesuspa discipulonkunaqa, Jesusta sapallanta saqespa, ayqekuranku.
50 Então todos o deixaram e fugiram.
51 Jesusta hap'iruspa apashaqtinkun, huk jovenpas sabanaswan p'istuyukuspa, Jesuspa qepanta qatikuran. Hinaqtinmi Jesusta apaq runakuna chay joventa hap'iruqtinku,
51 Um jovem, coberto unicamente com um lençol, seguia Jesus. Eles o agarraram,
52 payqa chay p'istukusqan sabanasta saqespa, q'alalla ishkapakuran.
52 mas ele largou o lençol e fugiu nu.
53 Jesustan apamuranku sacerdotekunapa jefenpa palacio wasinman. Chaypin huñunakuranku Israel nación llaqtapi sacerdotekunapa jefenkuna, Israel nación llaqtata kamachiq runakuna, hinallataq leykunata yachachiq runakunapiwan ima.
53 E levaram Jesus ao sumo sacerdote, e então se reuniram todos os principais sacerdotes, os anciãos e os escribas.
54 Hinaqtinmi Jesusta apaqtinku, Pedroqa karu qepallankuta qatikuran, chay sacerdotekunapa jefenpa wasin punkupi patiokama. Hinaspan guardiakunawan kushka Pedroqa ninapa ladonpi tiyayuran q'oñikunanpaq.
54 Pedro seguiu Jesus de longe até o interior do pátio do sumo sacerdote e estava assentado entre os servos, aquentando-se ao fogo.
55 Hinaqtinmi sacerdotekunapa jefenkuna, hinallataq chaypi kaq wakin juzgaq runakunapiwan ima, Jesusta acusaspa wañuchinankupaq, paypa contranpi ima pruebatapas mashkaranku. Ichaqa manataqmi ni ima pruebatapas tarirankuchu.
55 E os principais sacerdotes e todo o Sinédrio procuravam algum testemunho contra Jesus para o condenar à morte, mas não achavam nada.
56 Hinaspan ashka falso testigokuna Jesuspa contranpi llullakuspa rimanankupaq hamuranku. Ichaqa manataqmi chay falso testigokunaqa hukllatachu rimaranku.
56 Pois muitos testemunhavam falsamente contra Jesus, mas os depoimentos não eram coerentes.
57 Hinaspan chaypi kaq wakin runakunaqa, Jesuspa contranpi llullakuspa, rimaranku khaynata:
57 E, levantando-se alguns, testemunhavam falsamente, dizendo:
58 —Paymi niran: “Noqaqa kay Jerusalén llaqtapi templota thuñirachispaymi, kinsa p'unchawllapi huk mosoq templota hatarichisaq, saynapin chay mosoq temploqa mana runakunapa ruwasqanchu kanqa”, nispa.
58 — Nós o ouvimos declarar: “Eu destruirei este santuário edificado por mãos humanas e, em três dias, construirei outro, não por mãos humanas.”
59 Ichaqa manataqmi chay acusaq runakunaqa hukllatachu rimaranku.
59 Nem assim o testemunho deles era coerente.
60 Chaymi sacerdotekunapa jefenqa sayariyuspa, llapallan runakunapa ñawpaqninpi, Jesusta tapuran: —¿Uyarishankichu kay acusasuqniyki runakunapa nisqanta? Qanri, ¿manachu ima nispallapas defiendekunkí? nispa.
60 E, levantando-se o sumo sacerdote, no meio, perguntou a Jesus: — Você não diz nada em resposta ao que estes depõem contra você?
61 Ichaqa Jesusqa manan ni ima nispapas contestaranchu. Aswanmi upallalla karan. Hinaqtinmi sacerdotekunapa jefenqa, kaqmanta tapuran: —¿Qanchu alabasqayku Diospa Wawan Salvador Cristori kankí? nispa.
61 Jesus, porém, guardou silêncio e nada respondeu. O sumo sacerdote tornou a interrogá-lo: — Você é o Cristo, o Filho do Deus Bendito?
62 Chaymi Jesusqa contestaspa niran: —Arí, noqan kani. Qankunaqa noqa Diosmanta Hamuq Runatan, hanaq pachapi Papaypa phaña ladonpi tiyashaqta rikuwankichis. Hinaspapas qankunaqa cielomanta phuyuq chawpinta ancha atiyniyoq hamushaqtan rikuwankichis, nispa.
62 Jesus respondeu:
63 Hinaqtinmi sacerdotekunapa jefenqa, Jesuspa nisqanta uyarispa, anchata phiñakuran. Chaymi p'achankunataraq llik'ikuspa, khaynata niran: —¿Imapaqñataq munanchis huk testigokunatawanrí?
63 O sumo sacerdote, rasgando as suas vestes, disse: — Por que ainda precisamos de testemunhas?
64 Kunanmi uyarishankichis pay kikinpuni Diospa contranpi rimasqantaqa. Chayri, ¿ima ninkichistaq qankunarí? nispa. Chaymi chaypi kaq llapallan runakunaqa, Jesusta wañunanpaq sentenciaranku.
64 Vocês ouviram a blasfêmia. Qual é o parecer de vocês? E todos o julgaram réu de morte.
65 Hinaspan wakin runakunaqa, Jesusman ashuyuspanku toqayuranku; ñawintapas vendaspankun saqmaranku. Hinaspan khaynata niranku: —¿Pitaq saqmamushasunkirí? ¡Cheqaq profeta kaspaykiqa niwayku! nispanku. Chaymantan Jesustaqa Jerusalén templota cuidaq guardiakunaman entregaranku. Hinaqtinmi paykunapas, Jesustaqa saqmapiyaspa chashkiranku.
65 Alguns começaram a cuspir nele, a cobrir-lhe o rosto, a bater nele e a dizer-lhe: — Profetize! E os guardas davam-lhe bofetadas.
66 Pedroqa palacio wasipa hawa pationpin tiyasharan. Hinaqtinmi Pedropa kasqanman huk sirvienta warmi hamuran. Payqa sacerdotekunapa jefenta serviq warmin karan.
66 Estando Pedro embaixo no pátio, veio uma das empregadas do sumo sacerdote
67 Hinaspan chay warmiqa, Pedrota ninaq ladonpi q'oñikuqta rikuruspa niran: —Qanpas chay Nazaret llaqtamanta Jesuswan kushka puriqmi kashanki, nispa.
67 e, vendo Pedro, que se aquecia, fixou os olhos nele e disse: — Você também estava com Jesus, o Nazareno.
68 Hinaqtinmi Pedroqa contestaspa niran: —Chay Jesustaqa manan reqsinichu. Qanqa, ¡imamantachá rimapayawashankipas! nispa. Saynata nispanmi Pedroqa chay patiomanta hawaman lloqsiran. {Hinaqtinmi chay ratopi gallo waqamuran}.
68 Mas ele negou, dizendo: — Não o conheço, nem compreendo o que você está falando. E saiu para o pórtico. E o galo cantou.
69 Tumpa unayninmanmi kaqmanta chay sirvienta warmiqa, Pedrota yapamanta rikuspa, chaypi kaq runakunata niran: —Kay runaqa Jesuswan kushka puriqmi, nispa.
69 E a empregada, vendo-o, tornou a dizer aos que estavam ali: — Este é um deles.
70 Hinaqtinmi Pedroqa yapamanta contestaspa niran: —Chay runataqa manan reqsinichu, nispa. Ichaqa tumpa unayninmanmi, chaypi kaq wakin runakunapas Pedrota nillarankutaq khaynata: —Qanqa cheqaqtapunin chay Jesuspa qatikuqnin kashanki. Hinaspapas qanqa Galilea provincia lawmantan kanki. Chaymi rimasqaykipas alayrilla kashan paykunapa rimasqan hina, nispanku.
70 Mas ele negou outra vez. E, pouco depois, os que estavam ali disseram outra vez a Pedro: — Com certeza você é um deles, porque também é galileu.
71 Chaymi Pedroqa Diospa sutinpi juramentota ruwaspa niran: —¡Ñan niykichishña! ¡Chay runataqa manan noqaqa reqsinichu! ¡Sichus llullakushani chayqa, Diosyá castigawachun! nispa.
71 Ele, porém, começou a praguejar e a jurar: — Não conheço esse homem de quem vocês estão falando!
72 Hinaqtinmi chay ratopi ishkay kaq kutita gallo waqaramuqtin, Pedroqa yuyariran Jesuspa khayna nisqanta: “Manaraq ishkay kutita gallo waqamushaqtinmi, qanqa kinsa kutikama negawanki”, nispa nisqanta. Chaymi Pedroqa llakikuymanta anchata waqaran.
72 E no mesmo instante o galo cantou pela segunda vez. Então Pedro se lembrou da palavra que Jesus lhe tinha dito: “Antes que o galo cante duas vezes, você me negará três vezes.” E, caindo em si, começou a chorar.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.