Lucas 18

Eastern Apurímac Quechua NT (QVE_TBL) vs NVT

Sair da comparação
NVT Nova Versão Transformadora
1 Jesusqa huk ejemplowanmi discipulonkunata yachachiran, paykuna ama hukmanyaspa Diosmanta mañakunankupaq.
1 Jesus contou a seus discípulos uma parábola para mostrar-lhes que deviam orar sempre e nunca desanimar.
2 Hinaspan khaynata niran: —Huk llaqtapin karan huk juez Diosta mana manchakuq, hinallataq runakunatapas mana respetaq.
2 Disse ele: “Havia numa cidade um juiz que não temia a Deus nem se importava com as pessoas.
3 Hinaspapas kallarantaqmi chay llaqtapiqa, huk viuda. Paymi chay juezman sapa kutin rispa, ruegakuran khaynata: “Contraypi kaq runatawan allin justiciata ruwaykuway”, nispa.
3 Uma viúva daquela cidade vinha a ele com frequência e dizia: ‘Faça-me justiça contra meu adversário’.
4 Chaymi chay viuda sapa p'unchaw kutipayaqtin, chay juezqa, allin justiciata mana ruwayta munashaspanpas, sonqonpi piensarispanmi niran: “Diosta mana manchakushaspaypas hinallataq runakunata mana respetashaspaypas,
4 Por algum tempo, o juiz não lhe deu atenção, mas, por fim, disse a si mesmo: ‘Não temo a Deus e não me importo com as pessoas,
5 kay viudapaqyá allin justiciata ruwaykapusaq, mana chayqa, sapa p'unchaw hamupayawaspanmi umayta nanachiwanman”, nispa.
5 mas essa viúva está me irritando. Vou lhe fazer justiça, pois assim deixará de me importunar’”.
6 Jesusqa saynata willaspanmi, khaynata niran: —Imaynan chay mana allin justicia ruwaq juezpas justiciata ruwaran;
6 Então o Senhor disse: “Aprendam uma lição com o juiz injusto.
7 saynallataqmi Diospas justiciata ruwanqa payman tuta p'unchaw wawankuna mañakuqtinkuqa; hinaspapas payqa manapunin tardanqachu contestananpaqqa.
7 Acaso Deus não fará justiça a seus escolhidos que clamam a ele dia e noite? Continuará a adiar sua resposta?
8 Chaymi cheqaqtapuni niykichis, Diosqa allin justiciatan ruwanqa mana tardaspa. Ichaqa, noqa Diosmanta Hamuq Runa, kay pachaman kutimuspay, ¿tarimuymanchu noqapi iñiq runakunata kay allpa pachapí? nispa.
8 Eu afirmo que ele lhes fará justiça, e rápido! Mas, quando o Filho do Homem voltar, quantas pessoas com fé ele encontrará na terra?”.
9 Wakin runakunaqa creekurankun allin justo runa kanankupaq; hinaspan wakin runamasinkuta despreciaranku. Chayta rikuspanmi, Jesusqa huk willakuyta runakunaman willaran khaynata:
9 Em seguida, Jesus contou a seguinte parábola àqueles que confiavam em sua própria justiça e desprezavam os demais:
10 —Ishkay runakunan Diosmanta mañakunankupaq, Diosta yupaychana temploman riranku. Hukninmi karan fariseo religionniyoq; hukninñataqmi karan impuesto cobraq.
10 “Dois homens foram ao templo orar. Um deles era fariseu, e o outro, cobrador de impostos.
11 Fariseo religionniyoq runan sayaspalla khaynata mañakuran: “Graciastan qoyki Diosnilláy, noqaqa mana huchayoq runa kasqaymanta. Chayraykun noqaqa, mana wakin runakuna hinachu kani, suwakuq, mana allinkuna ruwaq, huk warmikunawan waqllikuq, nitaqmi waq impuesto cobraq runa hinachu kanipas.
11 O fariseu, em pé, fazia esta oração: ‘Eu te agradeço, Deus, porque não sou como as demais pessoas: desonestas, pecadoras, adúlteras. E, com certeza, não sou como aquele cobrador de impostos.
12 Aswanmi noqaqa, semanapi ishkay kutikama ayunani; llapallan ganasqaykunamantapas diezmoytan qanman Diosnilláy qomuyki”, nispa.
12 Jejuo duas vezes por semana e dou o dízimo de tudo que ganho’.
13 Ichaqa impuesto cobraq runañataqmi, karullapi sayaruspa, alto cielotapas mana qawariranchu. Aswanmi qasqonta takakuspan khaynata mañakuran: “Diosnilláy, huchasapa runan kani; khuyapayaykuway, hinaspa huchayta perdonaykuway”, nispa.
13 “Mas o cobrador de impostos ficou a distância e não tinha coragem nem de levantar os olhos para o céu enquanto orava. Em vez disso, batia no peito e dizia: ‘Deus, tem misericórdia de mim, pois sou pecador’.
14 Kay willakuyta tukuruspanmi, Jesusqa chay runakunata niran khaynata: “Impuesto cobraq runan huchanmanta perdonasqa wasinman kutipuran; ichaqa fariseo religionniyoq runañataqmi, huchanmantaqa mana perdonasqachu karan. Yachaychisyá, paytukuq runan humillasqa kanqa; humillakuq runañataqmi hatunchasqa kanqa”, nispa.
14 Eu lhes digo que foi o cobrador de impostos, e não o fariseu, quem voltou para casa justificado diante de Deus. Pois aqueles que se exaltam serão humilhados, e aqueles que se humilham serão exaltados”.
15 Wawakunatan Jesusman apamuranku, makinta churaykuspa, Diosmanta mañakuspa bendecinanpaq. Chaymi Jesuspa discipulonkunaqa, wawa apamuqkunata niranku: —¡Ayqechiychis chay wawakunata; ama apamuychishchu! nispanku.
15 Certo dia, trouxeram crianças para que Jesus pusesse as mãos sobre elas. Ao ver isso, os discípulos repreenderam aqueles que as traziam.
16 Hinaqtinmi Jesusqa wawakunata waqyaspa, discipulonkunata khaynata niran: —Ama hark'aychishchu wawakuna noqaman hamunantaqa. Kay wawakuna hina kaq runakunapaqmi, Diospa gobiernasqan sumaq glorianqa kanqa.
16 Jesus, porém, chamou as crianças para junto de si e disse aos discípulos: “Deixem que as crianças venham a mim. Não as impeçam, pois o reino de Deus pertence aos que são como elas.
17 Chaymi cheqaqtapuni niykichis, kay wawakuna hina tukuy sonqonkuwan Diospi creeq runakunallan, Diospa gobiernasqan sumaq glorianmanqa haykunqaku, nispa.
17 Eu lhes digo a verdade: quem não receber o reino de Deus como uma criança de modo algum entrará nele”.
18 Huk allin reqsisqa qapaq runan Jesusta tapuran khaynata: —Allin yachachikuq, ¿imatataq ruwasaq Diospa ladonpi wiñaypaq kawsanaypaqrí? nispa.
18 Certa vez, um homem de alta posição perguntou a Jesus: “Bom mestre, que devo fazer para herdar a vida eterna?”.
19 Chaymi Jesusqa contestaran: —¿Imanaqtintaq noqatari niwanki: “Allin yachachikuq” nisparí? Manan ni pi runapas allinqa kanchu; aswanqa Diosllan.
19 “Por que você me chama de bom?”, perguntou Jesus. “Apenas Deus é verdadeiramente bom.
20 Qanqa yachankiñan Diospa kamachikuyninpi, khayna nisqantaqa: “Aman huk warmikunawanqa waqllikunkichu; aman ni pitapas wañuchinkichu; aman suwakunkichu; aman pimantapas qepanpiqa llullakuspaqa rimankichu; aswanyá papaykita hinallataq mamitaykitapas respetay”, nispa.
20 Você conhece os mandamentos: ‘Não cometa adultério. Não mate. Não roube. Não dê falso testemunho. Honre seu pai e sua mãe’.”
21 Hinaqtinmi chay qapaq runaqa, Jesusta khaynata niran: —Noqaqa wawa kasqaymantapachan chaykunataqa cumplirani, nispa.
21 O homem respondeu: “Tenho obedecido a todos esses mandamentos desde a juventude”.
22 Chayta uyarispanmi Jesusqa niran: —Kayraqmi faltashasunki ruwanayki: rispayki vendemuy tukuy kaqniykikunata, hinaspa chay qolqeta wakchakunaman rakimuy. Saynata ruwaqtiykin hanaq pachapi tukuy imayki kanqa sumaq qori qolqe hina. Chayta ruwaruspaykiña kutimunki noqata qatikuwanaykipaq, nispa.
22 Quando Jesus ouviu sua resposta, disse: “Ainda há uma coisa que você não fez. Venda todos os seus bens e dê o dinheiro aos pobres. Então você terá um tesouro no céu. Depois, venha e siga-me”.
23 Hinaqtinmi chay runaqa Jesuspa nisqanta uyarispa, anchata llakikuran, ancha qapaq runa kasqanrayku.
23 Ao ouvir essas palavras, o homem se entristeceu, pois era muito rico.
24 Chaymi Jesusqa ancha llakisqallaña kasqanta qawayuspa niran: —¡Mayna sasatan qapaq runakunaqa, hanaq pachapi Diospa sumaq glorianmanqa haykunqa!
24 Ao ver a tristeza daquele homem, Jesus disse: “Como é difícil os ricos entrarem no reino de Deus!
25 Ichaqa huk hatun camello animalraqmi awqapa ninrinta pasarunman, huk qapaq runa Diospa gobiernasqan sumaq glorianman haykunanmantaqa, nispa.
25 Na verdade, é mais fácil um camelo passar pelo buraco de uma agulha que um rico entrar no reino de Deus”.
26 Chayta uyarispan, runakunaqa Jesusta tapuranku: —Sayna kaqtinri, ¿pitaq atinman salvakuytarí? nispanku.
26 Aqueles que o ouviram disseram: “Então quem pode ser salvo?”.
27 Chaymi Jesusqa niran: —Runakunaqa manan atinmanchu; Diosmi ichaqa, tukuy imatapas atillanpuni, nispa.
27 Jesus respondeu: “O que é impossível para as pessoas é possível para Deus”.
28 Hinaqtinmi Pedroñataq niran: —Noqaykuqa tukuy imaykutapas saqeruspan qanta qatikushaykiku, nispa.
28 Pedro disse: “Deixamos nossos lares para segui-lo”.
29 Chaymi Jesusñataq contestaran: —Cheqaqtapunin niykichis, pipas Diospa kamachin ruwaq kayta munaspaqa, saqenanmi wasinta, warminta, wawqe-panankunata, papanta, mamitanta, hinallataq wawankunata ima.
29 Jesus respondeu: “Eu lhes garanto que todos que deixaram casa, esposa, irmãos, pais ou filhos por causa do reino de Deus
30 Saynata ruwaspan, saqesqankunamantapas aswan mastaraq chashkinqa kay pachapi, hinallataq qepa tiempopipas wiña-wiñaypaq kawsayta, nispa.
30 receberão neste mundo uma recompensa muitas vezes maior e, no mundo futuro, terão a vida eterna”.
31 Jesusqa chunka ishkayniyoq akllasqan discipulonkunata huk lawman waqyarispanmi, paykunallata khaynata niran: —Kunanqa Jerusalén llaqtamanmi risunchis. Chaypin Diosmanta willakuq profeta runakunapa, tukuy imakuna noqamanta escribisqanku cumplikunqa.
31 Jesus chamou os Doze à parte e disse: “Estamos subindo para Jerusalém, onde tudo que foi escrito pelos profetas a respeito do Filho do Homem se cumprirá.
32 Ichaqa huk law nacionniyoq runakunamanmi entregawanqaku. Chaymi paykunaqa asipayawanqaku, k'amiwanqaku, toqaykuwanqaku,
32 Ele será entregue aos gentios, e zombarão dele, o insultarão e cuspirão nele.
33 hinallataq anchata latigaruwaspanku wañuchiwanqaku ima. Saynata ruwawashaqtinkupas, ichaqa kinsa p'unchawmantan noqaqa kawsarinpusaq, nispa.
33 Eles o açoitarão e o matarão, mas no terceiro dia ele ressuscitará”.
34 Ichaqa Jesuspa discipulonkunaqa manan ni imatapas nisqanmantaqa entienderankuchu, chay rimasqankunaqa pakasqa hina kasqanrayku.
34 Os discípulos, porém, não entenderam. O significado dessas palavras lhes estava oculto, e não sabiam do que ele falava.
35 Jericó llaqtaman Jesús chayashaqtinmi, huk ñawsa runa ñan patapi tiyashasqa limosnata mañakuspa.
35 Quando Jesus se aproximava de Jericó, havia um mendigo cego sentado à beira do caminho.
36 Chaymi chay ñawsa runaqa ashka runakuna pasasqanta uyarispa, tapukuran khaynata: —¿Imataq pasashanrí? nispa.
36 Ao ouvir o barulho da multidão que passava, perguntou o que estava acontecendo.
37 Hinaqtinmi contestaranku: —Nazaret llaqtayoq Jesusmi pasashan kayninta, nispanku.
37 Disseram-lhe que Jesus de Nazaré estava passando por ali.
38 Chaymi chay ñawsa runaqa waqyakuran khaynata: —¡Davidpa mirayninmanta Jesús, ama hina kaychu, khuyapayaykuway! nispa.
38 Então começou a gritar: “Jesus, Filho de Davi, tenha misericórdia de mim!”.
39 Hinaqtinmi Jesuspa ñawpaqninta riq runakunaqa, chay ñawsata niranku: —¡Upallay! ¡Upallay! nispanku. Ichaqa saynata nishaqtinkupas, chay ñawsaqa astawanraqmi qapariran khaynata: —¡Davidpa mirayninmanta Jesús, ama hina kaychu, khuyapayaykuway! nispa.
39 Os que estavam mais à frente o repreendiam e ordenavam que se calasse. Mas ele gritava ainda mais alto: “Filho de Davi, tenha misericórdia de mim!”.
40 Hinaqtinmi Jesusqa sayaykuspa kamachiran, chay ñawsa runata pusamunankupaq. Ladonpiña kashaqtintaqmi payta tapuran khaynata:
40 Então Jesus parou e ordenou que lhe trouxessem o homem. Quando ele se aproximou, Jesus lhe perguntou:
41 —¿Imatataq qanpaq ruwanaytari munankí? nispa. Chaymi chay ñawsa runaqa niran: —Señor, ¡qawariytan munani! nispa.
41 “O que você quer que eu lhe faça?”. “Senhor, eu quero ver!”, respondeu o homem.
42 Chaymi Jesusqa niran: —¡Qawariy! Noqapi confiasqaykiraykun Dios sanoyachisunki, nispa.
42 E Jesus disse: “Receba a visão! Sua fé o curou”.
43 Hinaqtinmi chay ñawsa runaqa, kasqan ratolla sanoyaspa qawariran. Hinaspan payqa Jesusta qatikuran Diosta alabastin. Saynallataqmi chaypi kaq llapallan runakunapas, chaykunata rikuspanku Diosta alabaranku.
43 No mesmo instante, o homem passou a enxergar, e seguia Jesus, louvando a Deus. E todos que presenciaram isso também louvavam a Deus.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 18, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.