Lucas 10
Eastern Apurímac Quechua NT (QVE_TBL) vs VC
1 Chaymantan Jesusqa akllaran qanchis chunka ishkayniyoq discipulonkunata. Hinaspan ishka-ishkayta comisionaspa mandaran, may llaqtakunamansi Jesús rinan karan, chay llaqtakunaman paykuna rinankupaq. [Nota: Wakin ñawpaq pergaminokunapin escribisqa kashan qanchis chunka discipulokunamanta; wakinpiñataqmi escribisqa kashan qanchis chunka ishkayniyoq discipulokunamanta].
1 Depois disso, designou o Senhor ainda setenta e dois outros discípulos e mandou-os, dois a dois, adiante de si, por todas as cidades e lugares para onde ele tinha de ir.
2 Paykunatan Jesusqa khaynata niran: —Ashkan cosechanaqa kashan. Ichaqa Diosmanta willakuq runakunan chikallan kanku. Chayraykuyá qankunaqa Diosman orakuychis, yachachiq runakunata mandamunanpaq, saynapi llapallan runakunaman Diosmanta allin willakuykunata willamunankupaq, nispa.
2 Disse-lhes: Grande é a messe, mas poucos são os operários. Rogai ao Senhor da messe que mande operários para a sua messe.
3 Kunanyá qankunaqa tukuy imamanta allinta cuidakuspa riychis. Noqan qankunataqa mandashaykichis atoqkunapa kasqanman ovejakunata hina.
3 Ide; eis que vos envio como cordeiros entre lobos.
4 Hinaspapas qankunaqa aman apankichishchu qolqeta, mochilata, nitaq husut'atapas cambiakunaykichispaqqa. Saynallataq ñan risqaykichispiqa, aman piwanpas unayta parlaspachu demorankichis.
4 Não leveis bolsa nem mochila, nem calçado e a ninguém saudeis pelo caminho.
5 Mayqen wasiman chayaspaykichispas, llapallan chay wasipi kaq runakunatayá rimayukunkichis khaynata: “Hawkayay qankunapi kachun”, nispa.
5 Em toda casa em que entrardes, dizei primeiro: Paz a esta casa!
6 Chay wasipi hukllapas allin runa kaqtinqa, qankunapa chay rimayukusqaykichisman hinan paykunapi chay hawkayay cumplikunqa. Sichus mana allin runakuna kaqtinkun ichaqa, qankunapa rimayukusqaykichis hawkayaytaqa mana paykunaqa chashkinqakuchu.
6 Se ali houver algum homem pacífico, repousará sobre ele a vossa paz; mas, se não houver, ela tornará para vós.
7 Wasin-wasin samapakuqqa aman purinkichishchu. Aswanqa huk wasillapiyá samapakunkichis. Hinaspapas chay wasiyoqpa kapusqanman hina qosusqaykichistayá mikhunkichispas, hinallataq tomankichispas. Ichaqa huk llank'aq runaqa, chashkinqapunin pagontaqa.
7 Permanecei na mesma casa, comei e bebei do que eles tiverem, pois o operário é digno do seu salário. Não andeis de casa em casa.
8 Mayqen llaqtaman chayaqtiykichispas, sichus runakuna allinta chashkisunkichis chayqa, ima mikhuna qosusqaykichistapas, mikhuychis.
8 Em qualquer cidade em que entrardes e vos receberem, comei o que se vos servir.
9 Saynallataq, chay llaqtapi kaq onqosqakunatapas sanoyachiychis. Hinaspa paykunatapas niychis: “Diospa gobiernanan p'unchawmi ña chayamushanña qankunaman”, nispa.
9 Curai os enfermos que nela houver e dizei-lhes: O Reino de Deus está próximo.
10 Hinallataq may llaqtamanpas chayaqtiykichis, runakuna mana allintachu chashkisunkichis chayqa, callekunaman lloqsispaykichis, runakunata niychis khaynata:
10 Mas se entrardes nalguma cidade e não vos receberem, saindo pelas suas praças, dizei:
11 “Llaqtaykichispa allpan chakiykuman ratamuqtapas thaptikuykun, saynapi qankunaqa mana allin runakuna kasqaykichista yachanaykichispaq. Ichaqa yachaychisyá Diospa gobiernanan p'unchawmi ña chayamushanña qankunamanpas”, nispa.
11 Até o pó que se nos pegou da vossa cidade, sacudimos contra vós; sabei, contudo, que o Reino de Deus está próximo.
12 Cheqaqtapunin niykichis, juicio p'unchaw chayamuqtinqa, Diosmi castiganqa Sodoma llaqtamantapas aswan mastaraq chay mana chashkisuqniykichis llaqtataqa, nispa.
12 Digo-vos: naqueles dias haverá um tratamento menos rigoroso para Sodoma.
13 Jesusqa nillarantaqmi: —Ay ¡imaynaraq kankichis Corazín llaqtapi tiyaq runakuna! Ay ¡imaynaraq kankichis Betsaida llaqtapi tiyaq runakuna! Qankunapa llaqtaykichispin ashka milagrokunata ruwarani. Sichus Tiro llaqtapi hinallataq Sidón llaqtapipas chay milagrokunata ruwayman karan chayqa, paykunaqa huchankumanta wanakuspankun rikuchikunkuman karan Diosman kutirikusqankuta, qashqa p'achakunawan p'achakuspanku, hinallataq ushpa hawakunapi tiyaspanku ima. [Nota: Israel nación llaqtapi tiyaq ñawpaq runakunaqa, ushpa hawakunapin tiyaranku, llakisqa kasqankuta runakunawan rikuchikunankupaq].
13 Ai de ti, Corozaim! Ai de ti, Betsaida! Porque, se em Tiro e Sidônia tivessem sido feitos os prodígios que foram realizados em vosso meio, há muito tempo teriam feito penitência, cobrindo-se de saco e cinza.
14 Chayraykun juicio p'unchawpiqa, Tiro llaqtapi hinallataq Sidón llaqtapi tiyaq runakunamantapas aswan mastaraqmi castigasqa kankichis, qankuna Corazín llaqtapi tiyaq runakuna, hinallataq Betsaida llaqtapi tiyaq runakunapas. (Saynataqa castigasqa kankichis, Diosman mana kutirikusqaykichisraykun).
14 Por isso haverá no dia do juízo menos rigor para Tiro e Sidônia do que para vós.
15 ¡Capernaúm llaqtapi tiyaq runakuna! ¿Creenkichishchu Dios qankunata hanaq pachaman oqarisunaykichista? ¡Manan! Aswanmi qankunaqa nina rawray infiernopa aswan más ukhu-ukhunmanraq wikch'uyusqa kankichis, nispa.
15 E tu, Cafarnaum, que te elevas até o céu, serás precipitada até aos infernos.
16 Chaykunata niruspanmi Jesusqa discipulonkunata khaynata niran: —Qankunapa rimasqaykichista uyariq runakunaqa, noqatan uyariwan. Qankunata mana uyariq runakunan ichaqa, noqatapas mana uyariwanchu. Hinallataq qankunata mana chashkiqqa, noqatapas manan chashkiwanchu, nitaqmi mandamuwaqniy Diostapas chashkinchu, nispa.
16 Quem vos ouve, a mim ouve; e quem vos rejeita, a mim rejeita; e quem me rejeita, rejeita aquele que me enviou.
17 Jesuspa qanchis chunka ishkayniyoq comisionasqan discipulonkunan kusisqallaña kutimuspanku Jesusman willaranku khaynata: —Señor, sutiykipi qarqoqtiykuqa demoniokunapas kasuwankun, nispa.
17 Voltaram alegres os setenta e dois, dizendo: Senhor, até os demônios se nos submetem em teu nome!
18 Chaymi Jesusñataq paykunata khaynata niran: —Arí, Satanastan rikurani rayo hina cielomanta urmayamuqta.
18 Jesus disse-lhes: Vi Satanás cair do céu como um raio.
19 Atiytan qoraykichis enemigoykichis diablota vencenaykichispaq, hinallataq mach'aqwaykunawan otaq ato-atoqkunawan qonqayllamanta tupaqtiykichispas, mana imanasunaykichispaq.
19 Eis que vos dei poder para pisar serpentes, escorpiões e todo o poder do inimigo.
20 Ichaqa amayá qankunaqa kusikuychishchu demoniokunata venceruspaqa; aswanqa hanaq pachapi sutiykichis escribisqa kasqanwanyá kusikuychis, nispa.
20 Contudo, não vos alegreis porque os espíritos vos estão sujeitos, mas alegrai-vos de que os vossos nomes estejam escritos nos céus.
21 Chay ratollapin Santo Espiritupa yanapayninwan anchata kusikuspa, Jesusqa khaynata niran: —Dios Taytalláy, qantan alabayki, qanmi kanki hanaq pachapipas, hinallataq kay pachapipas kamachiqqa. Tukuy ruwasqaykikunatan yachaq tukuq runakunamanqa mana rikuchirankichu. Aswanmi pisi yachayniyoq wawa hina kaq runakunallaman kaykunataqa yachanankupaq rikuchiranki. Sayna ruwasqaykimantan graciasta qoyki. Arí, Dios Taytalláy, sayna kanantan qanqa munaranki, nispa.
21 Naquele mesma hora, Jesus exultou de alegria no Espírito Santo e disse: Pai, Senhor do céu e da terra, eu te dou graças porque escondeste estas coisas aos sábios e inteligentes e as revelaste aos pequeninos. Sim, Pai, bendigo-te porque assim foi do teu agrado.
22 Jesusqa chaypi kaq runakunatan nillarantaq: —Dios Taytaymi qoykuwaran tukuy imakunata. Noqataqa manan ni pipas allintaqa reqsiwanchu, aswanqa Dios Taytallaymi. Manataqmi Dios Taytaytaqa ni pipas reqsinchu; aswanqa noqa wawallanmi reqsini. Noqan runakunataqa akllani, paykunapas Dios Taytayta noqa hina reqsinankupaq, nispa.
22 Todas as coisas me foram entregues por meu Pai. Ninguém conhece quem é o Filho senão o Pai, nem quem é o Pai senão o Filho, e aquele a quem o Filho o quiser revelar.
23 Chaymantan Jesusqa discipulonkunata sapallankupiña khaynata niran: —Mayna kusisqan qankunapa rikusqaykichista rikuq runakunaqa.
23 E voltou-se para os seus discípulos, e disse: Ditosos os olhos que vêem o que vós vedes,
24 Cheqaqtapunin niykichis, Diosmanta ashka willakuq profeta runakunan, hinallataq kay pachapi kamachiq runakunapas, qankunapa rikusqaykichistan rikuyta munaranku; hinaspapas qankunapa uyarisqaykichistan uyariyta munaranku. Ichaqa manan rikurankuchu nitaqmi uyarirankupashchu, nispa.
24 pois vos digo que muitos profetas e reis desejaram ver o que vós vedes, e não o viram; e ouvir o que vós ouvis, e não o ouviram.
25 Huk p'unchawmi leykunata yachachiq runa, Jesusta pantachispa p'enqayman churayta munaspa tapuran khaynata: —Yachachikuq, ¿imatataq noqari ruwayman, wañuruspa, Diospa ladonpi wiñaypaq kawsanaypaqrí? nispa.
25 Levantou-se um doutor da lei e, para pô-lo à prova, perguntou: Mestre, que devo fazer para possuir a vida eterna?
26 Chaymi Jesusqa payta contestaran: —¿Ima nispataq Moisespa escribisqan leypiri nishan? nispa.
26 Disse-lhe Jesus: Que está escrito na lei? Como é que lês?
27 Hinaqtinmi leykunata yachachiq runaqa khaynata niran: —“Señor Diosniykitan munakunki tukuy sonqoykiwan, tukuy vidaykiwan, tukuy kallpaykiwan, hinallataq tukuy yuyayniykiwan ima. Saynallataqmi runamasiykitapas qan kikiykita hina khuyakunayki”, nispa [Levítico 19.18; Deuteronomio 6.5].
27 Respondeu ele: Amarás o Senhor teu Deus de todo o teu coração, de toda a tua alma, de todas as tuas forças e de todo o teu pensamento {Dt 6,5}; e a teu próximo como a ti mesmo {Lv 19,18}.
28 Chaymi Jesusñataq niran: —¡Allinmi nisqaykiqa! Chaykunata ruwaspaykin Diospa ladonpiqa wiñaypaq kawsanki, nispa.
28 Falou-lhe Jesus: Respondeste bem; faze isto e viverás.
29 Hinaqtinmi leykunata yachachiq runaqa allinpi qepayta munaspa, Jesusta kaqmanta tapuran: —¿Pitaq noqapa runamasiyrí? nispa.
29 Mas ele, querendo justificar-se, perguntou a Jesus: E quem é o meu próximo?
30 Chaymi Jesusqa kay willakuyta willaran: —Huk p'unchawmi huk runa Jerusalén llaqtamanta Jericó llaqtaman risharan. Hinaqtinmi ñan risqanpi, suwakunaqa hap'iruspanku nishuta maqaspanku tukuy kaqninkunatapas qechuranku. Hinaspan chay runataqa wikapatamuranku yaqa wañusqata hinaña.
30 Jesus então contou: Um homem descia de Jerusalém a Jericó, e caiu nas mãos de ladrões, que o despojaram; e depois de o terem maltratado com muitos ferimentos, retiraram-se, deixando-o meio morto.
31 Hinaqtinmi chay ñanninta Israel nación llaqtayoq huk sacerdote runa rishaspan, chay k'irisqa runata karullamanta qawarispa pasatamuran.
31 Por acaso desceu pelo mesmo caminho um sacerdote, viu-o e passou adiante.
32 Hinallataqmi chay ñanninta rillarantaq Jerusalén templopi sacerdotekunata yanapaq Israel llaqtamanta huk Leví runa. Paypas chay k'irisqa runata rikuspan, huk lawman muyurispa pasatamuran.
32 Igualmente um levita, chegando àquele lugar, viu-o e passou também adiante.
33 Saynallataqmi Samaria law llaqtamanta huk runapas chay ñanninta rillasharantaq. Paymi (ichaqa huk law nación llaqtayoq runa kashaspanpas), chay k'irisqa runata rikuruspa, anchata khuyapayaran.
33 Mas um samaritano que viajava, chegando àquele lugar, viu-o e moveu-se de compaixão.
34 Chaymi chay k'irisqa runaman ashuyuspa, k'irinkunata vinowan hinallataq aceitewan ima hampiran. Chaymantan k'irinkunata wataruspa, asnonman montachispa, samana wasiman apaspa, chaypi cuidaran.
34 Aproximando-se, atou-lhe as feridas, deitando nelas azeite e vinho; colocou-o sobre a sua própria montaria e levou-o a uma hospedaria e tratou dele.
35 Chay samana wasimanta ripuspanñataqmi, wasiyoqman ishkay p'unchaw jornal qolqeta qotamuran, khaynata nispan: “Kay k'irisqa runata allinta atiendeykapuwanki. Sichus masta gastanki chayqa, kutimuspaymi pagapusqayki”, nispa.
35 No dia seguinte, tirou dois denários e deu-os ao hospedeiro, dizendo-lhe: Trata dele e, quanto gastares a mais, na volta to pagarei.
36 Jesusqa saynata willaspanmi, leykunata yachachiq runata tapuran: —¿Qanri ima ninkitaq? Chay kinsantin runamantari, ¿mayqen kaqtaq runamasinta khuyapayaqrí? nispa.
36 Qual destes três parece ter sido o próximo daquele que caiu nas mãos dos ladrões?
37 Hinaqtinmi leykunata yachachiq runaqa niran: —Chay k'irisqa runata khuyapayaspa yanapaq runan, nispa. Chaymi Jesusñataq niran: —Qanpas ripuspayki saynata ruwamuy, nispa.
37 Respondeu o doutor: Aquele que usou de misericórdia para com ele. Então Jesus lhe disse: Vai, e faze tu o mesmo.
38 Jesusqa discipulonkunapiwanmi Jerusalén llaqtaman rishaspanku, huk llaqtaman chayaranku. Hinaqtinmi chay llaqtapi tiyaq Marta sutiyoq warmiqa wasinpi samachiran.
38 Estando Jesus em viagem, entrou numa aldeia, onde uma mulher, chamada Marta, o recebeu em sua casa.
39 Martapaqa karanmi huk hermanan María sutiyoq. Mariaqa Jesuspa yachachisqankunatan ñawpaqninpi tiyayuspa uyariran.
39 Tinha ela uma irmã por nome Maria, que se assentou aos pés do Senhor para ouvi-lo falar.
40 Ichaqa Martañataqmi mikhuna ruwaypi hinallataq wasipi tukuy ruwanakunapi afanakuspa, Jesuspa yachachisqankunataqa mana uyariranchu. Chaymi Martaqa Jesusman ashuyuspa khaynata niran: —Señorlláy ¿manachu qanman imapas qokusunki hermanay mana yanapawaqtin? Niy, ima ruwayllapipas yanapawananpaq, nispa.
40 Marta, toda preocupada na lida da casa, veio a Jesus e disse: Senhor, não te importas que minha irmã me deixe só a servir? Dize-lhe que me ajude.
41 Hinaqtinmi Jesusqa Martata contestaran: —¡Ay, Marta, Marta! ¿Imanaqtintaq qanri wasipi tukuy ima ruwanakunawan ancha afanasqallaña kashankirí?
41 Respondeu-lhe o Senhor: Marta, Marta, andas muito inquieta e te preocupas com muitas coisas;
42 Ichaqa ima ruwaykunamantapas aswan más allinqa, yachachisqaykunata uyariymi. Chaymi Mariaqa, aswan más allinnin kaqta akllarukun. Chay yachasqantaqa manan ni pipas qechunqachu, nispa.
42 no entanto, uma só coisa é necessária; Maria escolheu a boa parte, que lhe não será tirada.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.