João 8

Eastern Apurímac Quechua NT (QVE_TBL) vs NAA

Sair da comparação
NAA Nova Almeida Atualizada 2017
1 Jesusqa Olivos sutiyoq moqomanmi riran.
1 Jesus, no entanto, foi para o monte das Oliveiras.
2 Paqarisnintin p'unchawñataqmi Jesusqa tutallamanta temploman kutimuran. Chaymi templopi kasqanta rikuspanku, runakunaqa payman hamuranku. Hinaqtinmi Jesusqa tiyayuspa paykunata yachachiran.
2 De madrugada, voltou novamente para o templo, e todo o povo se reuniu em volta dele; e Jesus, assentado, os ensinava.
3 Chaymanmi leykunata yachachiq runakunaqa, fariseo religionniyoq runakunapiwan, huk warmita waqllikushaqta tariramuspa, temploman apamuranku. Hinaspan runakunapa chawpinpi sayaykachispa,
3 Então os escribas e fariseus trouxeram à presença dele uma mulher surpreendida em adultério e, fazendo-a ficar em pé no meio de todos,
4 Jesusta khaynata niranku: —Yachachikuq, kunanmi noqayku tarimuyku kay warmita huk qariwan waqllikushaqta.
4 disseram a Jesus: — Mestre, esta mulher foi surpreendida em flagrante adultério.
5 Moisespa escribisqan leypiqa yachachiwankun khayna clase warmikunataqa, rumiwan p'anashaspalla wañuchinaykupaq. Qanri, ¿ima ninkitaq? nispanku.
5 Na Lei, Moisés nos ordenou que tais mulheres sejam apedrejadas. E o senhor, o que tem a dizer?
6 Jesustan saynata tapuranku, imaynanmantapas pantarachiyta munaspanku, hinaspa chayman hinalla huchachanankupaq. Hinaqtinmi Jesusqa pampaman k'umuyuspa, dedonwan allpapi escribiran.
6 Eles diziam isso tentando-o, para terem de que o acusar. Mas Jesus, inclinando-se, escrevia na terra com o dedo.
7 Chaymi yapa-yapamanta tapupayaqtinku, Jesusqa k'umusqanmanta sayarispa, paykunata niran: —Sichus mayqenllaykichispas mana huchayoq kaspaqa, kay warmita rumiwan p'anayta qallarimuychis, nispa.
7 Como eles insistiam na pergunta, Jesus se levantou e lhes disse:
8 Chayta niruspanmi, Jesusqa pampaman kaqmanta k'umuyuran. Hinaspan allpa pampapi yapamanta escribiran.
8 E, inclinando-se novamente, continuou a escrever no chão.
9 Hinaqtinmi Jesuspa nisqanta uyariruspanku, chaypi kaq runakunaqa huchayoq kasqankuta yachakuranku. Hinaspan kuraq kaqmanta asta sullk'a kaqkama, ch'ulla-ch'ullallamanta ripuranku. Chaymi chay warmiqa sapallanña Jesuspa ladonpi qeparuran.
9 Mas eles, ouvindo essa resposta, foram saindo um por um, a começar pelos mais velhos até os últimos, ficando só Jesus e a mulher em pé diante dele.
10 Hinaspan Jesusqa sayarispa, chay huchachaq runakunata mana rikuspa, chay warmita tapuran: —¿Maytaq chay huchachasuqniyki runakunarí? ¿Manachu mayqellanpas condenasurankí? nispa.
10 Levantando-se, Jesus perguntou a ela:
11 Chaymi chay warmiqa Jesusta contestaran: —Señor, manan ni mayqen runapas condenawanchu, nispa. Hinaqtinmi Jesusqa niran: —Noqapas manan condenaykichu. Kunanqa ripuy; hinaspa amaña kaqmantaqa huchallikunkichu, nispa.}
11 Ela respondeu: — Ninguém, Senhor! Então Jesus disse:
12 Jesusqa runakunatan kaqmanta nillarantaq: —Noqan runakunapaq k'anchay kani. Pipas noqapi creeqqa manan tutayaqpi hinachu purinqa. Aswanqa noqapa k'anchayniywanmi kawsanqa, nispa.
12 De novo, Jesus lhes falou, dizendo:
13 Chaymi fariseo religionniyoq runakunaqa niranku: —Qanqa kikillaykimanta alabakuspan rimashanki. Manan sayna rimasqaykiqa cheqaqchu. ¿Imaynanpitaq noqaykuri yachaykuman rimasqayki cheqaq kasqantarí? nispanku.
13 Então os fariseus lhe disseram: — Você dá testemunho de si mesmo. O testemunho que você dá não é verdadeiro.
14 Hinaqtinmi Jesusqa paykunata contestaspa niran: —Kikillaymanta noqa rimani chaypas, noqapa rimasqayqa cheqaqpunin. Noqaqa yachanin maymanta hamusqaytapas, hinallataq mayman risqaytapas. Ichaqa qankunaqa manan yachankichishchu ni maymanta hamusqayta nitaq mayman risqaytapas.
14 Jesus respondeu:
15 Qankunaqa juzgankichis munasqaykichisman hinallan. Noqan ichaqa mana ni pitapas yanqapuniqa juzganichu.
15 Vocês julgam segundo a carne; eu não julgo ninguém.
16 Runakunata noqa juzgaspayqa, cheqaqtapunin juzgani. Ichaqa manan noqaqa sapallaychu juzgani. Aswanqa mandamuwaqniy Dios Taytaymi noqawan kushka juzgan.
16 E, se eu julgo, o meu juízo é verdadeiro, porque não sou só eu que julgo, mas eu e o Pai, que me enviou.
17 Saynatan Moisespa escribisqan leypipas nishan: “Ishkay testigopa kaqlla rimasqanmi necesitakun, imapas allin cheqaq kasqanta creenapaqqa”, nispa.
17 Também na Lei de vocês está escrito que o testemunho de duas pessoas é verdadeiro.
18 Noqan chay huknin testigo kani. Chaymi noqaqa kikiymanta cheqaqta rimani. Huknin testigotaqmi Papay. Chaymi paypas noqamanta cheqaqta riman, nispa.
18 Eu dou testemunho de mim mesmo, e o Pai, que me enviou, também dá testemunho de mim.
19 Saynata niqtinmi, chaypi kaq fariseo religionniyoq runakunaqa Jesusta, khaynata tapuranku: —¿Maypitaq papaykiri kashan? nispanku. Chaymi Jesusqa contestaspa niran: —Qankunaqa manan noqataqa reqsiwankichishchu. Chaymi Taytaytapas mana reqsinkichishchu. Sichus noqata reqsiwankichisman chayqa, Taytaytapas reqsiwaqchismi, nispa.
19 Então eles lhe perguntaram: — Onde está o seu Pai? Jesus respondeu:
20 Jesusqa kaykunatan rimaran templopi ofrendata churanankupa ladonpi yachachishaspa. Ichaqa manan ni pipas presochanankupaqqa hap'irankuchu, Jesuspa wañunan hora manaraq chayamusqanrayku.
20 Jesus proferiu essas palavras perto da caixa de ofertas, quando ensinava no templo. Ninguém o prendeu, porque ainda não havia chegado a sua hora.
21 Jesusqa kaqmantan nillarantaq khaynata: —Noqaqa ripusaqñan. Chaymi qankunaqa mashkawankichis. Ichaqa (noqapi mana creesqaykichisraykun), qankunaqa huchallaykichispi wañunkichis. Chaymi noqapa risqaymanqa mana riytaqa atiwaqchishchu, nispa.
21 Outra vez Jesus lhes falou, dizendo:
22 Chaymi Israel nacionniyoq runakunapa jefenkunaqa niranku: —Kay runaqa icha, ¿kikillanmantachu wañuyta piensashanpas? Chaypashchá payqa niwashanchis: “Noqapa risqaymanqa manan riytaqa atiwaqchishchu”, nispa.
22 Então os judeus diziam: — Será que ele tem a intenção de se suicidar? Porque diz: “Para onde eu vou vocês não podem ir.”
23 Chaymi Jesusqa chay ninakusqankuta yachaspa niran: —Qankunaqa kay pachamantan kankichis. Noqan ichaqa hanaq pachamanta kani. Qankunaqa kay pachallamanmi pertenecenkichis, noqan ichaqa hanaq pachaman perteneceni.
23 Jesus lhes disse:
24 Chaymi qankunataqa niraykichis: “Sichus qankuna noqapi mana creenkichishchu chayqa, huchallaykichispin wañunkichis”, nispa.
24 Por isso, eu lhes disse que vocês morrerão em seus pecados. Porque, se não crerem que
25 Chaymantan paykunaqa Jesusta tapullarankutaq khaynata: —Chayri, ¿pitaq qanri kankí? nispanku. Hinaqtinmi Jesusqa paykunata contestaran: —Noqaqa ñawpaqmantaraqmi ña niraykichishña pis noqa kasqaytaqa.
25 Então lhe perguntaram: — Quem é você? Jesus respondeu:
26 Noqaqa tukuy huchakuna ruwasqaykichismantan qankunata ninay kashan, hinallataq juzganay ima kashan. (Ichaqa manan noqallachu juzgasqaykichisqa. Aswanqa noqata mandamuwaqniypas juzgasunkichismi. Noqaqa imatapas ruwashani Dios Taytaypa niwallasqantan). Dios Taytayqa cheqaqtapunin riman. Saynallataqmi noqapas paypa rimasqallanta uyarispa, qankunaman willashaykichis, nispa.
26 Muitas coisas tenho para falar e julgar a respeito de vocês. Porém aquele que me enviou é verdadeiro, de modo que as coisas que dele ouvi, essas digo ao mundo.
27 Ichaqa chaypi kaq runakunaqa manan entienderankuchu, Jesusqa Dios Taytanmanta paykunaman willasqantaqa.
27 Eles não entenderam que Jesus lhes falava do Pai.
28 Chaymi Jesusqa paykunata niran: —Qankunaqa noqa Diosmanta Hamuq Runata cruzpi chakataruwaspaykichishñan yachankichis pi kasqaytaqa. Noqaqa manan kikillaymantachu imatapas ruwashani. Aswanqa Papaypa yachachillawasqantan qankunamanqa willashaykichis. Chaykunataqa qankunaqa entiendenkichis, wañusqaypa qepan p'unchawkunatañan.
28 Então Jesus disse:
29 Noqaqa Papaypa munasqanman hinan imatapas ruwani. Chaymi noqata mandamuwaqniy Papayqa noqawan kashan. Chayraykun Papayqa mana sapallaytachu saqewan, nispa.
29 E aquele que me enviou está comigo, não me deixou só, porque eu faço sempre o que lhe agrada.
30 Chaykunata Jesús rimaqtinmi, ashka runakunaqa Jesuspi creeranku.
30 Quando Jesus disse isto, muitos creram nele.
31 Jesusqa paypi creeq Israel nacionniyoq runakunatan, khaynata nillarantaq: —Sichus qankuna kay yachachisqaykunata kasukunkichis chayqa, cheqaqtapunin noqapa discipuloykuna kankichis.
31 Então Jesus disse aos judeus que haviam crido nele:
32 Saynapin qankunaqa cheqaq kaqta reqsinkichis. Chay cheqaq kaqtaqmi librasunkichispas, nispa.
32 conhecerão a verdade, e a verdade os libertará.
33 Hinaqtinmi paykunaqa contestaspa niranku: —Noqaykuqa Abrahampa mirayninmantan kayku. Hinaspapas noqaykuqa manan ni pipa esclavonpas ni hayk'aqpas karaykuchu. ¿Chaychu qanri kunan ninki: “Cheqaq kaqpi creespan libre kankichis”, nisparí?
33 Eles responderam: — Somos descendência de Abraão e jamais fomos escravos de ninguém. Como você pode dizer que seremos livres?
34 Hinaqtinmi Jesusqa paykunata contestaran: —Noqaqa cheqaqtapunin niykichis, pipas huchallapi kawsaq runaqa, diablopa esclavonmi.
34 Jesus respondeu:
35 Huk esclavoqa manan patronninpa wasinpiqa wiñaypaqqa qepakunmanchu. Patronpa wawanmi ichaqa wiñaypaq chay wasipi qepakun.
35 O escravo não fica sempre na casa; o filho, sim, fica para sempre.
36 Chaymi niykichis, sichus noqa Taytaypa Wawan qankunapa huchaykichista perdonasqaykichis chayqa, cheqaqtapunin qankunaqa huchaykichismanta libre kankichis.
36 Se, pois, o Filho os libertar, vocês serão verdadeiramente livres.
37 Arí, noqaqa yachanin qankunaqa Abrahampa mirayninmanta kasqaykichista. Ichaqa qankunaqa wañurachiwaytan munashankichis, yachachisqaykunata sonqoykichispi chashkiyta mana munasqaykichisrayku.
37 Bem sei que vocês são descendência de Abraão; no entanto, estão querendo me matar, porque a minha palavra não está em vocês.
38 Noqaqa Taytaypa rikuchiwasqantan qankunaman willashaykichis. Qankunan ichaqa papaykichispa yachachisusqaykichista ruwashankichis, nispa.
38 Eu falo das coisas que vi junto de meu Pai; vocês, porém, fazem o que ouviram do pai de vocês.
39 Hinaqtinmi paykunaqa niranku: —Noqaykupa papaykuqa Abrahammi, nispa. Chaymi Jesusqa paykunata contestaran: —Sichus cheqaqtapuni Abrahampa mirayninmanta kaspaqa, paypa ruwasqantachá qankunapas ruwawaqchis.
39 Então lhe disseram: — Nosso pai é Abraão. Mas Jesus respondeu:
40 Ichaqa Diospa willawasqan cheqaq kaqkunatan qankunamanqa willashaykichis. Chaymi qankunaqa noqata wañuchiwayta munashankichis. ¡Abrahamqa manan ni hayk'aqpas saynataqa ruwaranchu!
40 Mas agora vocês estão querendo me matar, a mim que lhes falei a verdade que ouvi de Deus; Abraão não fez isso.
41 Qankunan ichaqa papaykichispa ruwasqallanta ruwashankichis, nispa. Chaymi paykunaqa Jesusta niranku: —Noqaykuqa manan wachapakuq warmipa wawanchu kayku. Noqaykupa papaykuqa kikin Diospunin, nispanku.
41 Vocês fazem as obras do pai de vocês. Eles responderam: — Nós não somos filhos ilegítimos. Temos um pai, que é Deus.
42 Hinaqtinmi Jesusqa paykunata contestaspa niran: —Sichus cheqaqta kikin Diospuni papaykichis kanman chayqa, noqataqa munakuwankichismanmi, Diosmanta hamusqayrayku. Ichaqa manan noqaqa kikillaymantachu hamurani. Aswanqa kikin Diospunin noqataqa kay pachaman mandamuwaran.
42 Jesus disse:
43 Qankunari, ¿imanaqtintaq rimasqaytari mana entiendenkichishchú? Qankunaqa rimasqaykunata uyariyta mana munasqaykichisraykun, mana entiendenkichishchu.
43 Por que vocês não compreendem a minha linguagem? É porque vocês são incapazes de ouvir a minha palavra.
44 Qankunapa papaykichisqa kikin diablon. Chaymi qankunaqa paypa munasqallanta ruwayta munankichis. Diabloqa qallariyninmantapachan runa wañuchiq, hinallataq llullakuspa rimaq. Hinaspapas diabloqa llulla kasqanraykun, imatapas llullakuspalla riman. Chaymi diabloqa llullakuq runakunapa papan.
44 Vocês são do diabo, que é o pai de vocês, e querem satisfazer os desejos dele. Ele foi assassino desde o princípio e jamais se firmou na verdade, porque nele não há verdade. Quando ele profere mentira, fala do que lhe é próprio, porque é mentiroso e pai da mentira.
45 Chayraykun qankunaqa cheqaqta rimashaqtiypas, noqapiqa mana creenkichishchu.
45 Mas, porque eu digo a verdade, vocês não creem em mim.
46 Chayri, ¿mayqenniykichistaq qankuna ukhumanta acusawankichisman “huchayoqmi kanki” nisparí? Cheqaqta rimashaqtiyri, ¿imanaqtintaq qankunari noqapi mana creenkichishchú?
46 Quem de vocês me convence de pecado? Se digo a verdade, por que não creem em mim?
47 Diospa wawankunaqa, Diospa palabrankunata uyarispan paypi creenku. Ichaqa manan qankunaqa Diospa palabrantaqa uyariyta munankichishchu, Diospa wawankuna mana kasqaykichisrayku.
47 Quem é de Deus ouve as palavras de Deus; por isso, vocês não me ouvem, porque não são de Deus.
48 Israel nacionniyoq wakin runakunan Jesusta niranku khaynata: —Noqaykuqa allintan qantaqa nishaykiku, qanqa “Samaria llaqtayoq runakuna hinan millay runa kanki”, nispayku. Chaymi qantaqa demonio rimachishasunki, nispanku.
48 Os judeus disseram a Jesus: — Será que não temos razão em dizer que você é samaritano e tem demônio?
49 Hinaqtinmi Jesusqa paykunata contestaspa, khaynata niran: —Noqaqa manan demonioyoq runachu kani. Aswanmi noqaqa hanaq pachapi Papaymanta allinta rimani. Qankunan ichaqa mana allinkunata noqamanta rimashankichis.
49 Jesus respondeu:
50 Noqaqa manan munanichu huchasapa runakuna alabawanankutaqa. Hinaspapas noqaqa manan kikiypa munayniytachu mashkashani. Aswanqa Diosmi noqapi creeq runakuna alabawananta munan. Hinaspapas Diosmi llapallan runakunata juzgananpaq juezqa.
50 Eu não procuro a minha própria glória; há quem a busque e julgue.
51 Cheqaqtapunin niykichis, pipas noqapa yachachisqaykunata kasukunqa chayqa, wiñaypaqmi Dioswan hanaq pachapi kawsanqa, nispa.
51 Em verdade, em verdade lhes digo que, se alguém guardar a minha palavra, não verá a morte eternamente.
52 Hinaqtinmi Israel nacionniyoq runakunaqa niranku: —Kunanmi ichaqa allinta yachayku demonio qanpi kasqanta. Ñawpaq abueloyku Abrahampas, hinallataq Diosmanta willakuq profetakunapas wañupurankun; ¿chaychu qanri ninki: “Pipas noqapa yachachisqaykunata kasukunqa chayqa, wiñaypaqmi kawsanqa”, nispaykí?
52 Então os judeus disseram: — Agora estamos certos de que você tem demônio. Abraão morreu, e também os profetas, e você diz: “Se alguém guardar a minha palavra, não provará a morte eternamente.”
53 Qanri, ¿wañuq abueloyku Abrahammantapas aswan más atiyniyoqchu kawaq? Abrahampas wañupunmá, hinallataq Diosmanta willakuq profetakunapas. Chayri, ¿pi kanaykipaqtaq qanri creekunkí? nispanku.
53 Você não está querendo dizer que é maior do que Abraão, o nosso pai, que morreu? Também os profetas morreram. Quem você pensa que é?
54 Hinaqtinmi Jesusqa paykunata contestaran khaynata: —Sichus noqa kikillaymanta alabakuspa rimayman chayqa, ¿imapaqtaq valewanman? Ichaqa Papaymi noqamantaqa allinta riman; paytan qankunapas ninkichis: “Diosniykun”, nispa.
54 Jesus respondeu:
55 Ichaqa qankunaqa manan Diostaqa reqsinkichishchu. Noqan ichaqa Papaytaqa reqsini hinallataq kasukuni ima. Sichus “manan Papaytaqa reqsinichu” nispa niyman chayqa, qankuna hina llullakuqmi kayman. Chayraykun niykichis, Papaytaqa cheqaqtapunin noqaqa reqsini.
55 Entretanto, vocês não o conhecem; eu, porém, o conheço. Se eu disser que não o conheço, serei como vocês: mentiroso; mas eu o conheço e guardo a sua palavra.
56 Ñawpaq abueloykichis Abrahamqa anchatan kusikuran, kay pachaman huk p'unchaw hamunayta yachaspa, nispa.
56 Abraão, o pai de vocês, alegrou-se por ver o meu dia; e ele viu esse dia e ficou alegre.
57 Saynata niqtinmi, Israel nacionniyoq runakunaqa Jesusta tapuranku: —Qanqa manaraqmi ni pishqa chunka watayoqpasraqchu kashankipas. ¿Chaychu qanri, Abrahamta reqsiwaq karan? nispanku.
57 Então os judeus lhe perguntaram: — Você não tem nem cinquenta anos e viu Abraão?
58 Hinaqtinmi Jesusqa paykunata niran: —Cheqaqtapunin qankunataqa niykichis, abueloykichis Abrahampas manaraq naceshaqtinmi, noqaqa ña karaniña, nispa.
58 Jesus respondeu:
59 Saynata Jesús niqtinmi, Israel nacionniyoq runakunaqa rumiwan p'anashaspalla Jesusta wañuchiyta munaranku. Chaymi Jesusqa disimulawlla runakunapa chawpinta templomanta huk lawman lloqsiruran.
59 Então pegaram pedras para atirar nele, mas Jesus se ocultou e saiu do templo.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.