João 18

Eastern Apurímac Quechua NT (QVE_TBL) vs NAA

Sair da comparação
NAA Nova Almeida Atualizada 2017
1 Jesusqa mañakuyta tukuruspanmi, discipulonkunapiwan kushka Cedrón nisqa wayq'opa chimpanpi kaq huertaman riran.
1 Depois de dizer isso, Jesus saiu juntamente com os seus discípulos para o outro lado do ribeiro de Cedrom, onde havia um jardim; e aí entrou com eles.
2 Chay lugartaqa Jesusta traicionaq Judas Iscariotepas allintan reqsiran, chaypi ashka kutita Jesusqa discipulonkunapiwan huñunakusqankurayku.
2 Judas, o traidor, também conhecia aquele lugar, porque Jesus muitas vezes havia se reunido ali com os seus discípulos.
3 (Jesusqa chay lugarpin discipulonkunawan huñunasqa kasharanku). Hinaqtinmi Judas Iscarioteqa, Roma llaqtayoq soldadokunata pusayukuspa, hinallataq templota cuidaq guardiakunapiwan ima hamuranku. Paykunaqa hamuranku lamparinniyoq, mecheroyoq, hinallataq allin armasqa iman. Paykunataqa mandamuranku sacerdotekunapa jefenkuna, hinallataq fariseo religionniyoq runakunapiwan iman.
3 Tendo, pois, Judas recebido a escolta e alguns guardas da parte dos principais sacerdotes e fariseus, chegou a esse lugar com lanternas, tochas e armas.
4 Ichaqa Jesusqa ñan yacharanña imakunas payta pasananmantaqa. Chaymi Jesusqa chay armasqa runakunapa hamusqanta rikuruspa, paykunaman ashuyuran. Hinaspan paykunataqa khaynata tapuran: —Qankunari, ¿pitataq mashkamushankichís? nispa.
4 Então Jesus, sabendo de tudo o que ia acontecer com ele, adiantou-se e perguntou-lhes:
5 Chaymi chay runakunaqa contestaranku: —Nazaret llaqtayoq Jesustan mashkashayku, nispanku. Hinaqtinmi Jesusqa niran: —Noqan chay mashkasqaykichis runaqa kani, nispa. Jesusta traicionaqnin Judaspas chaypin kasharan.
5 Eles responderam: — A Jesus, o Nazareno. Então Jesus lhes disse: Ora, Judas, o traidor, também estava com eles.
6 “Noqan chay mashkasqaykichis runaqa kani”, nispa Jesús niqtinmi, paykunaqa qepaman kutispanku, pampaman t'ikrakuranku.
6 Quando Jesus lhes disse: “Sou eu”, recuaram e caíram por terra.
7 Hinaqtinmi Jesusqa kaqmanta paykunata tapuran: —Qankunari, ¿pitataq mashkamushankichís? nispa. Chaymi paykunaqa kaqmanta contestaranku: —Nazaret llaqtayoq Jesustan mashkashayku, nispanku.
7 Jesus, de novo, lhes perguntou: Responderam: — A Jesus, o Nazareno.
8 Chaymi Jesusqa contestaran: —Ñan niykichishña: “Noqan kani”, nispa. Noqata mashkamuwashankichis chayqa, kay discipuloykunatayá ripunankupaq dejaychis, nispa.
8 Então Jesus disse:
9 Kaykunaqa pasaran, Jesuspa ñawpaqtaraq rimasqan cumplikunanpaqmi. Paymi niran: “Papaypa qowasqankunataqa, manan ni ch'ullallatapas chinkachinichu”, nispa.
9 Ele disse isso para se cumprir a palavra que tinha dito anteriormente: “Não perdi nenhum dos que me deste.”
10 Hinaqtinmi Simón Pedroqa espadanta orqomuspa, Malco sutiyoq runapa phaña ninrinta kuchurparan. Chay runaqa sacerdotekunapa jefenta serviq runan karan.
10 Então Simão Pedro puxou da espada que trazia e feriu o servo do sumo sacerdote, cortando-lhe a orelha direita. E o nome do servo era Malco.
11 Chaymi Jesusqa Pedrota niran: —Chay espadaykita waqaychay. Dios Taytaymi ñak'arinaypaq noqataqa kamachimuwaran. ¿Chaychu noqari, chay ñak'ariyta mana chashkiyman? nispa.
11 Mas Jesus disse a Pedro:
12 Chay Roma llaqtayoq soldadokunan, jefenpiwan, hinallataq templota cuidaq guardiakunapiwan ima, Jesusta hap'ispa, makinta chaqnaspa, presota aparanku.
12 Assim, a escolta, o comandante e os guardas dos judeus prenderam Jesus e o amarraram.
13 Hinaspan primertaqa sacerdote Anaspa wasinman aparanku. Anasqa Caifaspa suegronmi karan. Chay watapin Caifasqa sacerdotekunapa jefen karan.
13 Então o levaram primeiramente a Anás, sogro de Caifás, sumo sacerdote naquele ano.
14 Chay Caifasmi Israel nación llaqtapi kamachikuq jefekunata, ñawpaqtaraq consejaspa, khaynata niran: “Allinmi kanman huk runalla wañunanpaq, ashka runakuna nacionninchispi wañunanmantaqa”, nispa.
14 Ora, Caifás era quem havia declarado aos judeus ser conveniente morrer um homem pelo povo.
15 Simón Pedroqa Jesuspa huknin discipulonpiwanmi, Jesusta presota apaqtinku qepanta riranku. Pedrowan riq discipuloqa, sacerdotekunapa jefenwanmi reqsinakuran. Chayraykun Jesusta chay palacio wasipa pationman apayuqtinku, Pedrowan riq discipulopas chayman haykuran. [Nota: Pedrota acompañaq discipuloqa, kay librota escribiq Juanmi karan].
15 Simão Pedro e outro discípulo seguiam Jesus. Esse discípulo era conhecido do sumo sacerdote e, por isso, conseguiu entrar no pátio da casa deste com Jesus.
16 Ichaqa Pedroñataqmi hawallapi qepakuran. Chaymi sacerdotekunapa jefenwan reqsinakuq discipuloqa ukhumantaña lloqsimuspa, punkupi cuidaq warmita niran, Pedrota palacio wasipa pationman haykuchinanpaq. Chayñan Pedroqa haykuran.
16 Pedro, porém, ficou de fora, junto à porta. O outro discípulo, que era conhecido do sumo sacerdote, saiu, falou com a encarregada da porta e levou Pedro para dentro.
17 Hinaqtinmi punkuta cuidaq warmiqa Pedrota khaynata tapuran: —¿Qanqa kay runapa huknin discipulonmá kashankí? nispa. Hinaqtinmi Pedroqa contestaran: —Noqaqa manan chay runapa discipulonchu kani, nispa.
17 Então a empregada, encarregada da porta, perguntou a Pedro: — Você também não é um dos discípulos desse homem? Ele respondeu: — Não, não sou.
18 Chayllapitaqmi sacerdotekunapa jefenpa sirvientenkunapas, hinallataq templota cuidaq guardiakunapas, chirimusqanrayku ninata ratachispanku muyuriqninpi q'oñikusharanku. Chaypin Pedropas paykunawan kushka q'oñikusharan.
18 Os servos e os guardas estavam ali, tendo acendido uma fogueira por causa do frio, e se aqueciam. Pedro estava no meio deles, aquecendo-se também.
19 Sacerdotekunapa ñawpaq kaq jefen Anasmi Jesusta tapuran, pikunas discipulonkuna kasqanmanta, hinallataq imakuna yachachisqanmantawan ima.
19 Então o sumo sacerdote interrogou Jesus a respeito dos seus discípulos e da sua doutrina.
20 Chaymi Jesusqa contestaran: —Noqaqa alayritan llapallan runakunamanqa rimarani. Hinaspapas noqaqa sapa kutinmi templopi, hinallataq Diosmanta yachachina sinagoga wasikunapipas, Israel nacionniyoq llapallan runakuna uyarishaqtinku yachachirani. Noqaqa manan ni imatapas pakallapiqa rimaranichu.
20 Jesus lhe respondeu:
21 Chayri, ¿imanaqtintaq noqatari tapuwashankí? Sichus noqamanta imatapas yachayta munaspaykiqa, aswanyá chay uyariwaqniy runakunata tapumuy. Paykunan noqapa tukuy imakuna rimasqaykunamantaqa yachanku, nispa.
21 Por que o senhor está perguntando para mim? Pergunte aos que ouviram o que lhes falei. Eles sabem muito bem o que eu disse.
22 Saynata niqtinmi templota cuidaq huknin guardiaqa, Jesusta uyanpi saqmaran. Hinaspan niran: —¿Saynatachu ninayki sacerdotekunapa jefenta? nispa.
22 Quando Jesus disse isto, um dos guardas que estavam ali deu-lhe uma bofetada, dizendo: — É assim que você fala com o sumo sacerdote?
23 Hinaqtinmi Jesusqa chay saqmaqnin guardiata contestaspa, khaynata niran: —Sichus mana allinkunata rimarani chayqa, niwayá mana allin rimasqaykunata. Ichaqa, sichus cheqaqta rimarani chayqa, ¿imanaqtintaq saqmawashankirí? nispa.
23 Jesus lhe respondeu:
24 Hinaqtinmi sacerdotekunapa ñawpaq kaq jefen Anasqa, Jesuspa makinkuna hina watasqallata, sacerdotekunapa jefen Caifasman apachiran.
24 Então Anás o enviou, amarrado, à presença de Caifás, o sumo sacerdote.
25 Pedroqa kaqllapiraqmi ninaq ladonpi sayaspa q'oñikusharan. Hinaqtinmi paytaqa khaynata tapuranku: —Qanpas, ¿manachu chay runapa huknin discipulon kashankí? nispanku. Chaymi Pedroqa negaspa khaynata contestaran: —Noqaqa manan chay runapa discipulonchu kani, nispa.
25 Simão Pedro estava em pé, aquecendo-se. Então lhe perguntaram: — Você também não é um dos discípulos dele? Ele negou e disse: — Não, não sou.
26 Chaymantan sacerdotekunapa jefenta serviq runaqa, Pedrota rikuruspa tapullarantaq: —Noqaqa, ¿qantachus hina Jesuswan kushkata, huertapiqa rikusharaykí? nispa. Chay sirviente runaqa Malco sutiyoq runapa familianmi karan. Chay Malcotan Pedroqa ninrinta huertapi kuchuran.
26 Um dos servos do sumo sacerdote, parente daquele a quem Pedro tinha decepado a orelha, perguntou: — Não é verdade que eu vi você no jardim com ele?
27 Chaymi Pedroqa kaqmanta negallarantaq. Hinaqtinmi chay ratolla galloqa waqaramuran.
27 De novo, Pedro negou. E no mesmo instante o galo cantou.
28 Tutallamantan sacerdotekunapa jefen Caifaspa wasinmanta gobernador Poncio Pilatopa palacio wasinman Jesusta aparanku. Hinaspan Israel nacionniyoq runakunaqa costumbrenkuman hina chay palacio wasimanqa mana haykunankuchu karan, Poncio Pilato forastero runa kasqanrayku. Sichus forasterokunapa wasinman haykuspankuqa, manañan chay Pascua mikhunata mikhunankupaqqa limpioñachu kankuman karan.
28 Depois, levaram Jesus da casa de Caifás para o Pretório. Era cedo de manhã. Eles não entraram no Pretório para não se contaminar, pois somente assim poderiam comer a Páscoa.
29 Chaymi Roma llaqtayoq gobernador Poncio Pilatoqa, hawaman lloqsimuspa, Jesusta acusaq runakunata tapuran: —Qankunari, ¿imamantataq kay runatari acusashankichís? nispa.
29 Então Pilatos saiu para falar com eles e perguntou: — Que acusação vocês trazem contra este homem?
30 Hinaqtinmi paykunaqa contestaranku: —Sichus allin ruwaq runa kaqtinqa, manachá qanmanqa apamuykikumanchu karan, nispanku.
30 Eles responderam: — Se este não fosse malfeitor, não o teríamos entregue ao senhor.
31 Hinaqtinmi Poncio Pilatoqa niran: —Kay runataqa apakapuychis. Hinaspa qankunapa leyniykichisman hina juzgamuychis, nispa. Hinaqtinmi Israel nacionniyoq autoridad runakunaqa contestaranku khaynata: —Noqaykuqa manan autorizasqachu kayku, pitapas wañunanpaq sentencianaykupaqqa, nispanku.
31 Então Pilatos disse: — Levem-no daqui e julguem-no segundo a lei de vocês. Ao que os judeus responderam: — Não nos é lícito matar ninguém.
32 Saynapin cruzpi wañunanmanta Jesuspa nisqan cumplikuran.
32 Isso aconteceu para que se cumprisse a palavra de Jesus, significando com que tipo de morte estava para morrer.
33 Saynata niqtinkun Poncio Pilatoqa palacio wasinman kaqmanta kutiyuspa, Jesusta waqyaspa, khaynata tapuran: —¿Qanchu kanki Israel nacionniyoq runakunapa reynin? nispa.
33 Pilatos entrou novamente no Pretório, chamou Jesus e lhe perguntou: — Você é o rei dos judeus?
34 Chaymi Jesusqa huk tapukuywan contestaran: —Qanri, ¿kikillaykimantachu tapuwashankí? Icha, ¿hukkunachu noqamantari nisurankí? nispa.
34 Jesus respondeu:
35 Hinaqtinmi gobernador Poncio Pilatoqa khaynata contestaran: —Noqari, ¿acaso Israel nacionniyoq llaqtamasiykichu kaní? Llaqtamasiyki runakunan, hinallataq sacerdotekunapa jefenkuna iman, qantaqa noqaman apamuwanku. Chayri, ¿ima mana allintataq paykunapa contranpiri ruwaramurankí? nispa.
35 Pilatos respondeu: — Por acaso sou judeu? A sua própria gente e os principais sacerdotes é que o entregaram a mim. Que foi que você fez?
36 Hinaqtinmi Jesusqa contestaspa niran: —Noqaqa manan kay pachapi reykuna hina kamachiqchu kani. Sichus kay pachapi reykuna hina kayman chayqa, noqapa discipuloykunan noqarayku peleaspanku defiendewanman, saynapi Israel nacionniyoq jefekunaman ama entregawanankupaq, nispa.
36 Jesus respondeu:
37 Hinaqtinmi gobernador Poncio Pilatoqa niran: —Saynaqa, ¿reychu kankí? nispa. Hinaqtinmi Jesusqa contestaran: —Qanmi niwashanki: “Reymi kanki”, nispaqa. Noqaqa kay pachaman hamuspan nacerani, hinaspan kay pachapi runakunaman cheqaq kaqmanta willarani. Chaymi pipas cheqaq kaqta mashkaqqa, willakusqaytapas uyarin, nispa.
37 Pilatos perguntou: — Então você é rei? Jesus respondeu:
38 Saynata niqtinmi gobernador Poncio Pilatoqa tapuran: —¿Imataq chay cheqaq kaqrí? nispa. Saynata Jesusta tapuruspanmi, Poncio Pilatoqa palacio wasinpa punkunman kaqmanta lloqsimuspa, Israel nacionniyoq runakunata niran: —Kay runapiqa manan ni ima huchatapas tarinichu.
38 Pilatos perguntou: — O que é a verdade? Depois de dizer isso, Pilatos voltou aos judeus e lhes disse: — Eu não acho nele crime algum.
39 Ichaqa qankunapa costumbreykichisman hinan, noqaqa Pascua fiesta p'unchawpi huk presota kacharini. Chayri, ¿qankuna munankichishchu Israel nación llaqtapa reyninta kacharipunayta? nispa.
39 Mas é costume entre vocês que eu solte alguém por ocasião da Páscoa. Vocês querem que eu lhes solte o rei dos judeus?
40 Saynata Poncio Pilato niqtinmi, llapallan runakunaqa khaynata qaparispa niranku: —¡Chay runataqa ama kachariychu! ¡Aswanqa Barrabás runata kacharipuy! nispanku. Chay Barrabasqa criminal suwa runan karan.
40 Então todos gritaram, novamente: — Não este, mas Barrabás! Ora, Barrabás era salteador.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 18, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.