Tiago 2
Yaya Diospa mushu killkachishkan shimi (QUPNT) vs NTLH
1 Wawkinikuna paninikuna, tukuymanta yapa suma Amunchi Jesukristuta kirishkaykichirayku ama shuk runakunata valichiychichu ashwanta shukkunamanta.
1 Meus irmãos, vocês que creem no nosso glorioso Senhor Jesus Cristo, nunca tratem as pessoas de modo diferente por causa da aparência delas.
2 — ausente —
2 Por exemplo, entra na reunião de vocês um homem com anéis de ouro e bem-vestido, e entra também outro, pobre e vestindo roupas velhas.
3 — ausente —
3 Digamos que vocês tratam melhor o que está bem-vestido e dizem: “Este é o melhor lugar; sente-se aqui”, mas dizem ao pobre: “Fique de pé” ou “Sente-se aí no chão, perto dos meus pés.”
4 Kankuna kullkiyu runata ashwanta valichishpaykichika nima imayu runamanta mana ali yuyaywa yuyarikkunami kankichi.
4 Nesse caso vocês estão fazendo diferença entre vocês mesmos e estão se baseando em maus motivos para julgar o valor dos outros.
5 Alita yuyariychi, munashkayni wawkinikuna paninikuna, Yaya Dioska manami chasnachu yuyarin. Payka akllashkami runa masinkunapa rikushkanpi mana valik runakunata paypi sinchikushpankuna yapa valik tukunankunapa, chaymantapas paypa ali kamachinan mushu munduma paywa pakta wiñaypa kawsak rinankunapa. Chasna paywa kawsak rinankunapa payta yuyakkunata rimarka.
5 Escutem, meus queridos irmãos! Deus escolheu os pobres deste mundo para serem ricos na fé e para possuírem o Reino que ele prometeu aos que o amam.
6 Kankunaka chay Yaya Diospa akllashkan nima imayu runakunatami pinkachinkichi mana nima imata kankunata rurashpankunapas. Alita yuyariychi. ¿Pikunata llullachishpa kankunamanta shuwanahun? ¿Manachu kanahun chay kullkiyu runakuna? Kankuna liwishkaykichita mana paganata atipashpaykichika ¿pikunata kankunata mana munakta apukunama pushanahun liwishkaykichita pagachinankunapa? ¿Manachu chay kullkiyu runakuna?
6 No entanto, vocês desprezam os pobres. Por acaso, não são os ricos que exploram vocês e os arrastam para serem julgados nos tribunais?
7 Paykunallatatami millaypata rimashpa kanahun Amunchi Jesukristumanta, maykanmantami ñukanchipas shutiyachirishkanchi Jesukristuta kirikkuna nishpa.
7 São eles que falam mal do bom nome que Deus deu a vocês.
8 Yaya Diospa killkachishkanpi tukuymanta ali kamachishkanka riman: Runa masikikunata kan kikintashina yuyay nishpa. Chay kamachishkanta kasushpaykichika alita rurashpami kawsankichi.
8 Se vocês obedecerem à lei do Reino, estarão fazendo o que devem, pois nas Escrituras Sagradas está escrito: “Ame os outros como você ama a você mesmo.”
9 Shuk runata shuk runamanta ashwanta valichishpaykichika runa masikichita manami parihutachu yuyankichi. Chasnaka uchatami rurahunkichi Yaya Diospa kamachishkanta mana kasuhushkaykichirayku.
9 Mas, se vocês tratam as pessoas pela aparência, estão pecando, e a lei os condena como culpados.
10 Maykanchari tukuy Yaya Diospa rimashkanta kasuhushpan shuk partistullata mana kasushpanka tukuy Yaya Diospa kamachishkantami mana kasunchu.
10 Porque quem quebra um só mandamento da lei é culpado de quebrar todos.
11 Yuyarishunchi. Shuklla Yayanchi Dios rimarka: Ama shukpa warminwa, ama shukpa kusanwa musayaychichu nishpa. Payllatatami rimarka: Ama wañuchiychichu runa masikichita nishpa. Kunanka shuk kari shukpa warminwa mana musayashpanpas wañuchimaka runa masinta, chasna runaka Yaya Diospa kamachishkantaka manami kasunchu.
11 Pois o mesmo que disse: “Não cometa adultério” também disse: “Não mate”. Mesmo que você não cometa adultério, será culpado de quebrar a lei se matar.
12 Chasna kashpan alikunallata rimashpa rurashpa kawsaychi. Yuyariychi Yaya Dios kankunata kishpichishkanrayku shuk punchami tapunka shutipachu Jesuspa kamachishkanshina kawsashkankichi nishpa.
12 Falem e vivam como pessoas que serão julgadas pela lei que nos dá a liberdade.
13 Kankuna runa masikichita llakichishpaykichi chay tapunan punchaka Yaya Diospas kankunata llakichinkami. Runa masikichita mana llakichishpaykichika chay punchami Yaya Dioska kankunata mana llakichishpachu kastiganka.
13 Quando Deus julgar, não terá misericórdia das pessoas que não tiveram misericórdia dos outros. Mas as pessoas que tiveram misericórdia dos outros não serão condenadas no Dia do Juízo Final.
14 Wawkinikuna paninikuna, ¿imata valin shuk kankunamanta rimashpaykichi kirinimi Jesukristuta nishpa, mana rikuchishpaykichika shutipa payta kasushpa kawsahushkaykichita? Chasna mana rikuchishpa kirihushpaykichika manami Yaya Diospa kastigananmanta kishpichiy tukunkichichu.
14 Meus irmãos, que adianta alguém dizer que tem fé se ela não vier acompanhada de ações? Será que essa fé pode salvá-lo?
15 — ausente —
15 Por exemplo, pode haver irmãos ou irmãs que precisam de roupa e que não têm nada para comer.
16 — ausente —
16 Se vocês não lhes dão o que eles precisam para viver, não adianta nada dizer: “Que Deus os abençoe! Vistam agasalhos e comam bem.”
17 Chasnallatatami mana shutipa Yaya Diospa munashkanta rurashpa kawsashpaykika kirihushkaykika wañushkashina yanka nishpami kan.
17 Portanto, a fé é assim: se não vier acompanhada de ações, é coisa morta.
18 Shuk runa ñukata chay killkashkaynimanta ayniwamaka: Ñukaka kanmanta ashwan alita kirihuni Jesukristuta. Kanka ñukamanta ashwan alita payta kasuhunki. Chasna chikan kashpanchipas ishkanti chasnalla kirik kanchi nishpa. Chasna rimak runataka ñukaka ayninimami: Rikuchiway shutipa Jesukristuta kirihushkaykita, mana paypa munashkanta rurashpa kawsahushpayki. Chasnaka manami atipankichu. Ñuka shuti rikuchishkayki Jesukristuta shutipa kirihushkaynita paypa munashkanta rurashpa kawsahushkayniwa.
18 Mas alguém poderá dizer: “Você tem fé, e eu tenho ações.” E eu respondo: “Então me mostre como é possível ter fé sem que ela seja acompanhada de ações. Eu vou lhe mostrar a minha fé por meio das minhas ações.”
19 Kan kirinki shuklla Yaya Dios tiyananta. Alimi. Chasnallatatami supaykunapas kirinahun. Yaya Diosta manchashpankuna chukchurinahun.
19 Você crê que há somente um Deus? Ótimo! Os demônios também creem e tremem de medo.
20 Mana asirtak runa, yuyariy. Alita asirtay. Yaya Diosta kirishpayki mana alita rurashpa kawsahushpaykika manami valinchu nima imarayku kirinaykika. Chasna nishpami ayninima.
20 Seu tolo! Vou provar-lhe que a fé sem ações não vale nada.
21 Akuychi yaya rukunchi wañu Abrahammanta yuyarishunchi. Payka Yaya Diospa kamachishkanta kasushpan shuklla wawan Isaakta mana mitsashpachu wañuchinayarka. Chasna payta kasushkanrayku Yaya Dioska Abrahamta rimarka: Kunanka rikushkaynipi ucha illami kanki nishpa.
21 Como é que o nosso antepassado Abraão foi aceito por Deus? Foi pelo que fez quando ofereceu o seu filho Isaque sobre o altar.
22 Chasnamantami yachanchi Abrahamka mana yuyayninllapichu Yaya Diosta kirishpa kawsashkanta. Ashwan kirishpan rimashkanta kasupayarka. Chasna kasushpa kawsashpan ashwanta ashwanta alita kirik tukurka.
22 Veja como a sua fé e as suas ações agiram juntas. Por meio das suas ações, a sua fé se tornou completa.
23 Chasnami Abrahamka paktachirka Yaya Diospa killkachishkanpi paymanta kasna nishpa killkarishkata: Abrahamka Yaya Diosta kirishkanraykumi Yaya Dioska payta rimarka kunanka rikushkaynipi ucha illami kanki nishpa. Chaymantapas chasna shutipa kirishkanraykumi Yaya Dioska payta rimarka yuyashkayni runami kanki nishpa.
23 Assim aconteceu o que as Escrituras Sagradas dizem: “Abraão creu em Deus, e por isso Deus o aceitou.” E Abraão foi chamado de “amigo de Deus”.
24 Chasna kashpanmi yachanchi Yaya Dios ñukanchikunatapas mana kirishkanchiraykullachu rimananta rikushkanpi ucha illata rurashkanta, ashwan payta kasushkanchiraykumi chasna rimanka.
24 Assim, vocês veem que a pessoa é aceita por Deus por meio das suas ações e não somente pela fé.
25 Chaymanta akuychi yuyarishunchi mama payanchi wañu Rahabmanta. Payka chikan runakunamanta karka. Chaymantapas puntiruka puta karka. Chaymanta ñawpa apunchi wañu Josué runankunata Rahabpa llaktanma kachashpan Rahabka paykunata yanapashpa wasinpi pakarka. Chasna yanapashpan Yaya Diosta kasurkana. Chaymanta chay runakunata ñampita mitikunankunapa riksichishpan runa masinkunamanta kishpichirka. Chasna rurashpa Yaya Diosta kasushkanraykumi payka Yaya Diospa rikushkanpi ali tukurka.
25 Foi o que aconteceu com a prostituta Raabe, quando hospedou os espiões israelitas e os ajudou a sair da cidade por outro caminho. Deus a aceitou pelo que ela fez.
26 Chasnallatatami ñukanchikunapas alita rurashkanchiwa rikuchinanchi tiyan shutipa Yaya Diosta kirik kahushkanchita. Imashnami shuk runa alma illaka mana kawsanchu, ashwan wañushka kan, chasnashinami ñukanchi Jesukristuta kirikkunapas kanchi, kirishkanchita rurashkanchiwa mana rikuchishpanchi.
26 Portanto, assim como o corpo sem o espírito está morto, assim também a fé sem ações está morta.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Tiago 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.