Tiago 1

Yaya Diospa mushu killkachishkan shimi (QUPNT) vs VC

Sair da comparação
VC Versão Católica
1 Ñuka kani Santiago, Yaya Diospa Amunchi Jesukristupapas kamachishkan runa. Kankuna allpanchimanta shikwarishka israel kirik masinikunarayku killkani. Tukuy kankuna chunka ishkay ñawpa yaya rukunchi wañukunapa miraymanta Yaya Diospa runankunata, tukuy allpapi shikwarishka kahukkunata saludani.
1 Tiago, servo de Deus e do Senhor Jesus Cristo, às doze tribos da dispersão, saúde!
2 Wawkinikuna paninikuna, imatapas parisihushpaykichika kushikuychi. Supay kankunata uchata rurachinata munashpanka mana kasushpa kushikuychi.
2 Considerai que é suma alegria, meus irmãos, quando passais por diversas provações,
3 Ña yachankichi Jesukristupi sinchikushpa kawsanahunchu manachu nishpa kamay tukuhushkaykichikunapi alita sinchikurishpaykichi ashwan alita katik tukushpa rinaykichita.
3 sabendo que a prova da vossa fé produz a paciência.
4 Chay kamanakunapi alita sinchikurishkaykichirayku ashwan alita katik tukushpa rishpaykichi tukuy uras ashwan alita Jesukristuta kasunkichi, tukuy yuyaykichi ali tukunankama tukuypi.
4 Mas é preciso que a paciência efetue a sua obra, a fim de serdes perfeitos e íntegros, sem fraqueza alguma.
5 Mana yachashpaykichika imashna sinchikurinata tapuychi Yaya Diosta. Payka kankunata yanapankami, tukuy payta tapuk runakunataka kushilla mana mitsashpachu nima pinkachishpachu yuyayta kun.
5 Se alguém de vós necessita de sabedoria, peça-a a Deus - que a todos dá liberalmente, com simplicidade e sem recriminação - e ser-lhe-á dada.
6 — ausente —
6 Mas peça-a com fé, sem nenhuma vacilação, porque o homem que vacila assemelha-se à onda do mar, levantada pelo vento e agitada de um lado para o outro.
7 — ausente —
7 Não pense, portanto, tal homem que alcançará alguma coisa do Senhor,
8 — ausente —
8 pois é um homem irresoluto, inconstante em todo o seu proceder.
9 Nima imayu kashkaykichirayku parisihushpaykichika kushikuychi, Yaya Dios kankunata akllashkanrayku wiñaypa kawsanaykichipa paywa pakta.
9 Mas que os irmãos humildes se gloriem de sua elevação;
10 — ausente —
10 os ricos, pelo contrário, de sua humilhação, porque passarão como a flor dos campos.
11 — ausente —
11 Desponta o sol com ardor, seca a erva, cai sua flor e perde a beleza do seu aspecto. Assim murcha também o rico em suas empresas.
12 Tukuy parisinakunapi, tukuy kamay tukuhushkaykichipipas sinchikurishpaykichi kushillami kankichi. Chasnami uchata ruranayashpaykichipas mana rurashanchu nishpa Yaya Diosta kasushpaykichi kushillami kankichi. Millaypata yuyarinayashpaykichipas mana yuyarishanchu nishpa alillata yuyarishpaykichi kushillami kankichi. Chasna sinchikurishpaykichimi chay tukuy kamay tukuhushkaykichipi, Yaya Dioska ali rurak runakuna kankichi nishpa kankunata wiñaypa suma kawsayta kunka. Chasna payta yuyahukkunata kunanpami rimarka.
12 Feliz o homem que suporta a tentação. Porque, depois de sofrer a provação, receberá a coroa da vida que Deus prometeu aos que o amam.
13 Mana alikunata ruranata yuyarishpaykichi ama rimaychichu Yaya Diosmi chasna millaypata yuyachiwahun nishpa. Payka manami nima shuk millaypa ruranata yuyarinchu. Chayraykumi mana atipanchu mana ali ruranakunata yuyachinata.
13 Ninguém, quando for tentado, diga: É Deus quem me tenta. Deus é inacessível ao mal e não tenta a ninguém.
14 Karan ñukanchi kikinpa yuyayninchimantami mana ali ruranakunata yuyarinchi. Chay mana ali yuyarinanchikunaka ñukanchita llullachishpa munachinahun mana alikunata rurananchipa.
14 Cada um é tentado pela sua própria concupiscência, que o atrai e alicia.
15 Millaypa munashkanchita yuyarishpa katishpanchimi chay mana ali yuyarinaka atunyashpan uchata ruranchina. Mana alita rurashkanchika achkayashpan ñukanchita ashwanta ashwanta Yaya Diosmanta anchuchin. Chasna tukushpanchi wañunanchi tiyan wiñaypa parisinanchipa.
15 A concupiscência, depois de conceber, dá à luz o pecado; e o pecado, uma vez consumado, gera a morte.
16 Munashkayni wawkinikuna paninikuna, ama yuyarinkichichu Yaya Dios ñukanchita millaypata rurachinayashkanta. Chasna yuyarishpaykichika pantachinkichimi yuyaykichita.
16 Não vos iludais, pois, irmãos meus muito amados.
17 Yaya Dios alikunallata kun. Imatapas kushpan chayka kanmi alilla. Tukuy silupi kahuk suma punchayachikkunata rurak kashpanmi payka chaykunamanta yapa suma kan, nima shuk millaypa yuyay paypi tiyashkanrayku. Chasna ali kashkanmanta mana chikanyanchu, tukuy uras chasnalla ali kan.
17 Toda dádiva boa e todo dom perfeito vêm de cima: descem do Pai das luzes, no qual não há mudança, nem mesmo aparência de instabilidade.
18 Chasna ali kashpanmi Yaya Dios kikin munashkanrayku ñukanchita mushu runata rurashka shutipa kashkata riksichik shiminwa. Chasna rurashka tukuy runakunamanta paypa wawankuna kananchipa, payta kushichishpa kawsananchipana.
18 Por sua vontade é que nos gerou pela palavra da verdade, a fim de que sejamos como que as primícias das suas criaturas.
19 Munashkayni wawkinikuna paninikuna, yuyariychi kay killkashkaynita. Tukuy uras Yaya Diospa shiminta alita uyashpa kawsaychi, tukuy runa masikichipa rimashkankunatapas. Manara alita yuyarishpaykichika ama runa masikichita rimaychichu, nima utkalla paykunata piñariychichu.
19 Já o sabeis, meus diletíssimos irmãos: todo homem deve ser pronto para ouvir, porém tardo para falar e tardo para se irar;
20 Piñarinaka nima imapi yanapanchu Yaya Diospa munashkanta rurananchipa.
20 porque a ira do homem não cumpre a justiça de Deus.
21 Kankunaka tukuy millaypakuna yuyaykichipi tiyashkanta anchuchiychi, millaypa rurashkaykichitapas sakiychi. Yaya Diospa shiminta yachakushkaykichita ali yuyaywa kasushpa katiychi alimi ñukarayku nishpa. Chay shimi yachakushkaykichita kasushpa kawsashpaykichika kishpichirishkami kankichi.
21 Rejeitai, pois, toda impureza e todo vestígio de malícia e recebei com mansidão a palavra em vós semeada, que pode salvar as vossas almas.
22 Ama Yaya Diospa shiminta uyashpalla kawsaychichu, ashwan paypa rimashkanta ruraychi. Uyashpalla kawsashpaykichika kankuna kikinllami llullachirinkichi.
22 Sede cumpridores da palavra e não apenas ouvintes; isto equivaleria a vos enganardes a vós mesmos.
23 Ñukanchi Yaya Diospa shiminta uyashpanchi mana kasushpanchika shuk runa uyanta espehuwa yanka rikurishkashinami kanchi.
23 Aquele que escuta a palavra sem a realizar assemelha-se a alguém que contempla num espelho a fisionomia que a natureza lhe deu:
24 Chasna uyanta espehupi rikurishpan shuk partima anchurishpan chay rikurishkantaka kunkarinna imashna rikunayumi uyanka kan. Chasnami kanchi Yaya Diospa shiminta mana kasushpanchi.
24 contempla-se e, mal sai dali, esquece-se de como era.
25 Ashwan Yaya Diospa suma kuska yachachishkanta ali yuyaywa yachakunanchi tiyan. Chay yachachishkanwa Yaya Dios ñukanchita yanapan ñukanchi kikin munashkanchillata rurashpa kawsashkanchimanta kishpinanchipa. Paypa yachachishkanta mana sakishpa, mana chikanta yuyarishpa yachakushpanchi uyashkanchita mana kunkarinchinachu, ashwan chay yachachishkanta ruranchina. Chasna kashpan tukuy rurahushkanchipi kushillami kanchi.
25 Mas aquele que procura meditar com atenção a lei perfeita da liberdade e nela persevera - não como ouvinte que facilmente se esquece, mas como cumpridor fiel do preceito -, este será feliz no seu proceder.
26 Shuk kankunamanta yuyarinkichichari Yaya Diosta kushichishpa kawsani nishpa. Chasna yuyarishpaykichipas mana sakishpaykichika mana alikunata rimanata kankuna kikinllami llullachirinkichi. Manami Yaya Diosta kushichinkichichu. Tukuy Yaya Diosrayku rurashkaykichika yankami kan.
26 Se alguém pensa ser piedoso, mas não refreia a sua língua e engana o seu coração, então é vã a sua religião.
27 Yaya Diosta shutipa kushichinayashpanchika wakchakunata mashintukunatapas yanapashpa kawsananchi tiyan tukuy paykunapa munahushkankunapi. Chaymantapas mana kawsashunchichu Yaya Diosta mana kasukkunashina.
27 A religião pura e sem mácula aos olhos de Deus e nosso Pai é esta: visitar os órfãos e as viúvas nas suas aflições, e conservar-se puro da corrupção deste mundo.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Tiago 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.