Romanos 9
Yaya Diospa mushu killkachishkan shimi (QUPNT) vs NVT
1 Wawkikuna panikuna, kunan kankunata rimanaynika shutipami kan. Ñukaka Kristuta kirik kashpaynimi Yaya Diospa Espíritun shunkuynipi riksichiwahun rimahushkayni shutipa kananta.
1 Digo-lhes a verdade, tendo Cristo como testemunha, e minha consciência e o Espírito Santo a confirmam.
2 — ausente —
2 Meu coração está cheio de amarga tristeza e angústia sem fim
3 — ausente —
3 por meu povo, meus irmãos judeus. Eu estaria disposto a ser amaldiçoado para sempre, separado de Cristo, se isso pudesse salvá-los.
4 Ñawpa kawsak yaya rukunchi Israel shutiyupa miraymantami kanchi. Yaya Dioska ñukanchita akllarka paypa wawankuna kananchipa. Ñukanchikunata rikuchirka suma atun yachayyu kananta. Ñawpa yaya rukunchi wañukunata tukuy ñukanchi israel runakunarayku paktachinan shimikunata rimarka. Yaya rukunchi Moisés wañuta kamachishkanta kushpan ñukanchikunata yachachirka imashnami alita rurashpa kawsanaka. Ñukanchikunata yachachirka imashnami payta kushichishpa kawsanaka. Chaymantapas yaya rukunchi wañukunata ñukanchikunaraykupas ñawpa rimarka shuk puncha kankunata kishpichikta kachasha nishpa.
4 Eles são o povo de Israel, escolhidos para serem filhos adotivos de Deus. Ele lhes revelou sua glória, fez uma aliança com eles e lhes deu sua lei e o privilégio de adorá-lo e receber suas promessas.
5 Chay israel masinikunaka ñukawa pakta Yaya Dios ñawpa akllashkan yaya rukunchikunapa miraymantami kanahun, maykankunamantami Kristuka runa wawa tukushpan wawayarirka. Chaymantapas payka tukuyta kamachik kikin Diosmi kan. Chasna kashpan akuychi tukuy uras payta kushichishpa kawsashunchi. Chasna kachun.
5 Do povo de Israel vêm os patriarcas, e o próprio Cristo, quanto à sua natureza humana, era israelita. E ele é Deus, aquele que governa sobre todas as coisas e é digno de louvor eterno! Amém.
6 Manami rimanichu Yaya Dios ñukanchi israel runakunata rimashkanta mana paktachihushkanta. Ashwan rimanimi mana tukuychu yaya rukunchi Israel wañupa miraymanta runakuna Yaya Diospa wawankuna kanahun.
6 Acaso Deus deixou de cumprir sua promessa a Israel? Não, pois nem todos os descendentes de Israel pertencem, de fato, ao povo de Deus.
7 Chasnallatata chay yaya rukunchi Abraham wañupa miraymanta runakunapas mana tukuychu kikin miraynin kanahun Yaya Diospa rikushkanpika. Ashwan Yaya Dioska Abrahamta rimarka kasna: Wawayki Isaakmantallami kikin miraykikuna kankakuna nishpa.
7 Só porque são descendentes de Abraão não significa que são, verdadeiramente, filhos de Abraão. Pois as Escrituras dizem: “Isaque é o filho de quem depende a sua descendência”.
8 Chasna Yaya Dios Abrahamta rimashkanka ñukanchita asirtachinmi mana shuk runamanta mirashkanchiraykuchu Yaya Diospa wawankuna kanchi. Ashwan maykankunatami Yaya Dios shuk rimashkan shimita paktachishkanrayku wawankunata ruran, paykunallami shutipa wawankuna kanahun, chaymanta shutipa Abrahampa miray kanahun Yaya Diospa rikushkanpi.
8 Isso significa que os descendentes físicos de Abraão não são, necessariamente, filhos de Deus. Apenas os filhos da promessa são considerados filhos de Abraão.
9 Yaya Dios Abrahamta Isaakwa paktachinan shimita rimashkanka karka kasna: Shuk watamanta kuti shamuhushpaynimi warmiki Saraka kari wawata wawayanka nishpa.
9 Pois Deus havia prometido: “Voltarei por esta época, e Sara terá um filho”.
10 Chaymantapas rikuychi, ishkaytami chay ñawpa yaya rukunchi Isaak wañupa warmin Rebekaka wawayarka. Chay ishkay wawankunaka yaya rukunchi Isaakmantami karkakuna.
10 Esse fato não é único. Também Rebeca ficou grávida de nosso antepassado Isaque e deu à luz gêmeos.
11 — ausente —
11 Antes de eles nascerem, porém, antes mesmo de terem feito qualquer coisa boa ou má, ela recebeu uma mensagem de Deus. (Essa mensagem mostra que Deus escolhe as pessoas conforme os propósitos dele
12 — ausente —
12 e as chama sem levar em conta as obras que praticam.) Foi dito a Rebeca: “Seu filho mais velho servirá a seu filho mais novo”.
13 — ausente —
13 Nas palavras das Escrituras: “Amei Jacó, mas rejeitei Esaú”.
14 Chasna Yaya Dioska shukkunataka yanapashpan shukkunataka mana yanapashpan ¿rimanchimachu Yaya Dioska manami alitachu rurahun nishpa? Manami chasnachu.
14 Estamos dizendo, então, que Deus foi injusto? Claro que não!
15 Ñawpa Yaya Dioska Moisesta rimarka: Llakichishami maykantami munani llakichinata. Yanapashami maykantami munani yanapanata nishpa.
15 Pois Deus disse a Moisés: “Terei misericórdia de quem eu quiser, e mostrarei compaixão a quem eu quiser”.
16 Chasna kashpanmi mana ñukanchi kikin munashpallachu sinchikushpa atipanchi kishpinata. Ashwan Yaya Diosmi ñukanchita llakichishpan kishpichiy tukunchi.
16 Portanto, a misericórdia depende apenas de Deus, e não de nosso desejo nem de nossos esforços.
17 Chasnallatata ñawpa killkachishkanpi Yaya Dioska Egipto allpapi kamachik atun aputa rimarka: Ñukami kanta churashkani atun apu kanaykipa. Mana kasuwashkaykirayku kanta kastigashpa atun yachaynita rikuchisha. Chasna rurashkaynimanta tukuy allpapi kawsak runakuna ñukamanta uyankakuna nishpa.
17 Pois as Escrituras afirmam que Deus disse ao faraó: “Eu o coloquei em posição de autoridade com o propósito de mostrar em você meu poder e propagar meu nome por toda a terra”.
18 Chay apuwa rurashkanmanta yachanchi Yaya Dioska shuk runakunataka pay kikin munashpan llakichinanta, chaymanta shuk runakunataka paykuna kikin munashkankunallata ruranankunapa sakinanta. Chasna sakishpanmi paykunaka mana payta kasunahunchu.
18 Como podem ver, ele escolhe ter misericórdia de alguns e endurecer o coração de outros.
19 Shukkunaka rimanahuma: Yaya Dios kikin ñukanchiwa munashkanta rurashpanka ¿imaraykuta ñukanchita mana alita rurashkanchimanta kastiganayan? Manami nima maykan atipanchu Yaya Diospa munahushkanmanta chikanta ruranata nishpa.
19 Mas algum de vocês dirá: “Então por que Deus os culpa? Não estão apenas cumprindo a vontade dele?”.
20 Ama chasna yuyariychichu, Yaya Dios mana ali kananta. Kanka runa kashpayki ¿pita kanki chasna atun yachayyu Yaya Diosta piñarinaykipaka? Rikuychi, sapiramanta rurashka mankaka manami atipanchu rimanata payta rurakta manami alitachu rurawashkanki nishpa. Chasnallatatami ñukanchita rurak Yaya Diosta mana atipanchichu rimanata manami ñukanchita alitachu rurashkanki nishpa.
20 Ora, quem é você, mero ser humano, para discutir com Deus? Acaso o objeto criado pode dizer àquele que o criou: “Por que você me fez assim?”
21 Chay mankata rurakka munashkantami ruran. Chay sapiramantallami shuk mankataka fiestaraykulla ruran, shuktaka tukuy uras llankananpa ruran.
21 O oleiro não tem o direito de usar o mesmo barro para fazer um vaso para uso especial e outro para uso comum?
22 Chasnallatatami Yaya Dioska uchayu runakunata kastigashkanwa piñayninta yachayninta rikuchinayarka. Paykuna Yaya Diospa kastigananmanta mana kishpinata atipashpankunapas Yaya Dioska achkata llakichishpanmi unayta awantarka payta piñachik runakunata manara kastigashpa.
22 Da mesma forma, Deus tem o direito de mostrar sua ira e seu poder, suportando com muita paciência aqueles que são objeto de sua ira, preparados para a destruição.
23 Payka yapa atun ali yachayyu kananta rikuchinanpami ñukanchita yuyashpan uchanchikunamanta llakichishka, aliyachishpan paywa pakta wiñaypa kawsananchipa. Ñawpamanta pachami yachashpan pikunami payta kasunkakuna, pikunami mana kasunkakunachu, yuyarishka ñukanchita chasna sumakta aliyachishpan kawsananpi yaykuchinata.
23 Ele age desse modo para que as riquezas de sua glória brilhem com esplendor ainda maior sobre aqueles dos quais ele tem misericórdia, aqueles que ele preparou previamente para a glória.
24 Chasnami Yaya Dioska ñukanchita wawankuna kananchipa kayashka tukuy allpakunamanta. Israel runakuna mana israel runakuna kashpanchipas payka shukkunata ñukanchimanta akllashka paypa wawankuna kananchipa.
24 E nós estamos entre os que ele chamou, tanto dentre os judeus como dentre os gentios.
25 Chasnallatatami chay ñawpa Yaya Diospa yachayninwa yachachik Oseaspas killkarka Yaya Diospa rimashkanta kasna:
25 A esse respeito, Deus diz na profecia de Oseias: “Chamarei ‘meu povo’ aqueles que não eram meu povo, e amarei aqueles que antes eu não amava”.
26 Chaymantapas chay yachachik Oseas Yaya Diospa rimashkanta killkarka kasna:
26 E também: “No lugar onde lhes foi dito: ‘Vocês não são meu povo’, eles serão chamados ‘filhos do Deus vivo’”.
27 Chaymanta ñawpa Yaya Diospa yachayninwa yachachik Isaiaspas ñukanchi israel runakunamanta kasnami rimarka:
27 E, a respeito de Israel, o profeta Isaías clamou: “Embora o povo de Israel seja numeroso como a areia do mar, apenas um remanescente será salvo.
28 Yaya Dioska rimashkanta utkalla paktachik kashpan tukuy kay allpapi payta mana kasuk runakunataka kastiganka nishpa.
28 Pois o Senhor executará sua sentença sobre a terra de modo rápido e decisivo”.
29 Chaymantapas chay yachachik Isaiaska killkarka kasna:
29 E, como Isaías tinha dito em outra passagem: “Se o Senhor dos Exércitos não houvesse poupado alguns de nossos filhos, teríamos sido exterminados como Sodoma e destruídos como Gomorra”.
30 ¿Imatata chay killkarishkaka ñukanchita yachachin? Kankuna mana israel runakuna Yaya Dios kankunata uchaykichikunamanta llakichinanta mana yuyarihushpaykichipas Kristuta kirihushkaykichiraykumi payka kankunata llakichishka.
30 Que significa tudo isso? Embora os gentios não buscassem seguir as normas de Deus, foram declarados justos, e isso aconteceu pela fé.
31 Ashwan ñukanchi israel runakuna, Moisespa killkashkan kamachishkata paktachinayashpa Yaya Diospa rikushkanpi ali tukunata munashpanchipas manami atiparkanchichu.
31 Já o povo de Israel, que se esforçou tanto para cumprir a lei a fim de se tornar justo, nunca teve sucesso.
32 ¿Imaraykuta mana atiparkanchichu ali tukunata Yaya Diospa rikushkanpi? Kristuta mana kirinayashkanchiraykumi mana atiparkanchichu ali tukunata. Ashwan yuyarirkanchi Moisespa killkashkan kamachishkata kasuhushkanchiwami ali tukunchi Yaya Diospa rikushkanpi nishpa. Kristuta mana munashpanchika shuk atun rumipi takarishpa urmakkunashinami kanchi.
32 Por que não? Porque tentaram se tornar justos por meio de suas obras, e não pela fé. Tropeçaram na grande pedra em seu caminho,
33 Kristu shuk rumishina kananmanta Yaya Dioska ñawpa killkachishkanpi kasna riman:
33 e a esse respeito as Escrituras afirmam: “Ponho em Sião uma pedra que os faz tropeçar, uma rocha que os faz cair. Mas quem confiar nele jamais será envergonhado”.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.