Romanos 8
Yaya Diospa mushu killkachishkan shimi (QUPNT) vs NVT
1 Kunanka Kristu Jesuswa pakta kawsahukkunaraykuka manami tiyankachu chay kastiguka Yaya Diosmanta wichurishka wiñaypa parisinankunapa.
1 Agora, portanto, já não há nenhuma condenação para os que estão em Cristo Jesus.
2 Yaya Diospa Espíritun ñukanchita Kristu Jesuswa shukllatashina rurashpan mushu kawsayta kushka. Pay ñukanchita yuyachik tukushpan kishpichishka manana uchata rurashpa kawsananchipa. Chaymantapas ñukanchita kishpichishka uchata rurashkanchirayku wañushpanchi wiñaypa parisina kashkanchimanta.
2 Pois em Cristo Jesus a lei do Espírito que dá vida os libertou da lei do pecado, que leva à morte.
3 Ñukanchi uchata rurakkuna kashkanchiraykumi Moisespa killkashkan kamachishkaka mana atiparkachu ñukanchita yanapanata manana uchata rurashpa kawsananchipa. Chayraykumi Yaya Dios kikin ñukanchita yanaparka. Wawanta kacharka ñukanchishina uchata ruranayak runa tukunanpa. Chasnami shuk uchata ruranayak runa kikin tukuy uchanchikunarayku kastigu tiyananta parisishpa ñukanchiranti wañushpan Yaya Dios kastigananta tukuchirka, chaymanta uchapa kamachinanshina kashkanchimanta kishpichirka.
3 A lei não era capaz de nos salvar por causa da fraqueza de nossa natureza humana, por isso Deus fez o que a lei era incapaz de fazer ao enviar seu Filho na semelhança de nossa natureza humana pecaminosa e apresentá-lo como sacrifício por nosso pecado. Com isso, declarou o fim do domínio do pecado sobre nós,
4 Chayta rurarka atipananchipana paypa kamachishkanpi kamachiy tukushkanchita kasunata. Payka munan tukuy chay kamachishkan ali ruranakunata rurashpanchi chay kamachishkanka kawsashkanchiwa alita paktachiy tukunanta. Ñukanchi manana kawsanchichu ñukanchi kikin mana ali munananchikunata rurashpa, ashwan Yaya Diospa Espiritunpa yuyachishkantami rurashpa kawsahunchi.
4 de modo que nós, que agora não seguimos mais nossa natureza humana, mas sim o Espírito, possamos cumprir as justas exigências da lei.
5 Chay mana alita rurak runakunaka paykuna kikinpa munashkankunallatami rurashpa kawsanahun. Ashwan Yaya Diospa Espiritunta kasuk runakunaka chay Espiritupa yuyachishkantami rurashpa kawsanahun.
5 Aqueles que são dominados pela natureza humana pensam em coisas da natureza humana, mas os que são controlados pelo Espírito pensam em coisas que agradam o Espírito.
6 Paykuna kikinpa munashkankunallata rurashpa kawsak runakunaka wiñaypa wañuytami parisinkakuna. Ashwan Yaya Diospa Espiritunta kasuk runakunaka kushilla wiñaypata Yaya Dioswa kawsankakuna.
6 Portanto, permitir que a natureza humana controle a mente resulta em morte, mas permitir que o Espírito controle a mente resulta em vida e paz.
7 Chay munashkankunallata rurak runakunaka Yaya Diospa kuntrankunami kanahun. Manami munanahunchu, nima atipanahunchu Yaya Diospa kamachishkanta kasushpa kawsanata.
7 Pois a mentalidade da natureza humana é sempre inimiga de Deus. Nunca obedeceu às leis de Deus, e nunca obedecerá.
8 Chayrayku munashkankunallata rurak runakuna mana atipanahunchu Yaya Diosta kushichinata.
8 Por isso aqueles que ainda estão sob o domínio de sua natureza humana não podem agradar a Deus.
9 Ñukanchika Yaya Diospa Espíritun ñukanchipi kawsahushkanraykumi paypa munashkanta ruranchi. Manana ñukanchi kikin munashkanchita ruranchinachu. Maykan runakunapimi Kristupa Espíritun mana kawsanchu, paykunaka manami Kristupa runankunachu kanahun.
9 Vocês, porém, não são controlados pela natureza humana, mas pelo Espírito, se de fato o Espírito de Deus habita em vocês. E, se alguém não tem o Espírito de Cristo, a ele não pertence.
10 Kristuka ñukanchipi kawsahushpan Yaya Diosta mana kasuk kashkanchiwa uchanchimanta wañushkashina kanchi, tukuy aychanchi mana ali munananchiwa, musyananchiwa, yuyayninchiwa pakta. Ashwan Yaya Diospa rikushkanpi ali tukushkanchirayku paypa Espíritun ñukanchita wiñaypa Yaya Dioswa kawsayta kushka.
10 Uma vez que Cristo habita em vocês, embora o corpo morra por causa do pecado, o Espírito lhes dá vida porque vocês foram declarados justos diante de Deus.
11 Jesusta wañushkanmanta kawsachik Yaya Diospa Espíritun shunkunchipi kawsahushpan chay Kristuta kawsachik ñukanchipi kawsak Espiritumi chay ña wañushkashina tukushka wañuna aychanchitapas kawsachinka.
11 E, se o Espírito de Deus que ressuscitou Jesus dos mortos habita em vocês, o Deus que ressuscitou Cristo Jesus dos mortos dará vida a seu corpo mortal, por meio desse mesmo Espírito que habita em vocês.
12 Wawkikuna panikuna, chasna Yaya Diospa Espíritun ñukanchita yanapashpan Yaya Diosta kasushpa kawsananchi tiyan. Manana ñukanchi kikin munashkanchikunata rurashpa kawsashunchichu.
12 Portanto, irmãos, vocês não têm de fazer o que sua natureza humana lhes pede,
13 Kankuna kikinpa munashkaykichita rurashpa kawsashpaykichika wiñaypa wañuytami parisinkichi. Ashwan Yaya Diospa Espíritun kankunata sinchikuchishpan kankuna kikin munashkaykichita manana rurashpaykichika Yaya Dioswami wiñaypa kawsankichi.
13 porque, se viverem de acordo com as exigências dela, morrerão. Se, contudo, pelo poder do Espírito, fizerem morrer as obras do corpo, viverão,
14 Tukuy ñukanchi Yaya Diospa Espiritunta kasushpa kawsak runakunami Yaya Diospa wawankuna kanchi.
14 porque todos que são guiados pelo Espírito de Deus são filhos de Deus.
15 Yaya Dioska Espirituntami shunkunchipi churashka mana payta shuk piña patrontashina manchashpa kawsananchipa. Ashwan paypa wawankuna tukunanchipami Espiritunta shunkunchipi churashka. Chasna paypa Espíritun shunkunchipi kawsahushpanmi Yaya Diosta munashkayni Yayayni nishpa rimanchi.
15 Pois vocês não receberam um espírito que os torne, de novo, escravos medrosos, mas sim o Espírito de Deus, que os adotou como seus próprios filhos. Agora nós o chamamos “ Aba , Pai”,
16 Chasna Yaya Diospa Espíritun shunkunchipi kawsahushpanmi ñukanchita riksichin paypa wawankuna kananchita.
16 pois o seu Espírito confirma a nosso espírito que somos filhos de Deus.
17 Yuyariychi, chasna Yaya Diospa wawankuna kashpanchimi payka Wawan Jesusta kushichishkanshina ñukanchitapas kushichinka. Kristuta kirishpa kawsahushpanchimi payshina parisishunchi. Chasna payshina parisihushpanchimi paywa pakta Yaya Diospa suma kawsananpi achkata kushikushunchi.
17 Se somos seus filhos, então somos seus herdeiros e, portanto, co-herdeiros com Cristo. Se de fato participamos de seu sofrimento, participaremos também de sua glória.
18 Kay allpapi kawsahushpanchira parisihushpanchipas yachanchi Yaya Dioswa pakta silupi atunta kushikunanchita. Chayta yachashpanchi kay allpapi parisinanchika manami imananchu.
18 Considero que nosso sofrimento de agora não é nada comparado com a glória que ele nos revelará mais tarde.
19 Tukuy Yaya Diospa rurashkanka yapa chapahun Yaya Dios rikuchinanta pikunami wawankunaka nishpa.
19 Pois toda a criação aguarda com grande expectativa o dia em que os filhos de Deus serão revelados.
20 — ausente —
20 Toda a criação, não por vontade própria, foi submetida por Deus a uma existência fútil,
21 — ausente —
21 na esperança de que, com os filhos de Deus, a criação seja gloriosamente liberta da decadência que a escraviza.
22 Yachanchi tukuy Yaya Diospa rurashkanka ñawpamanta pacha kunankama yapa parisishpa kananta.
22 Pois sabemos que, até agora, toda a criação geme, como em dores de parto.
23 Manami chaykunallachu parisinahun, ashwan ñukanchipas Yaya Dios Espiritunta ñukanchita kushpanpas chasnallatatami parisihunchi. Chasna ñukanchita wawankunata rurashpanpas chapahunchimi Yaya Dios kawsananpi yaykuchishpan aychanchita mushuyachishpan wawankuna kananchita rikuchinanta.
23 E nós, os que cremos, também gememos, embora tenhamos o Espírito em nós como antecipação da glória futura, pois aguardamos ansiosos pelo dia em que desfrutaremos nossos direitos de adoção, incluindo a redenção de nosso corpo.
24 Kirishpanchimi kishpichiy tukushkanchi. Kirina ninayan manara apihushkanchita chapana. Ña apishpanchika manami chapanchinachu apinanchipa.
24 Recebemos essa esperança quando fomos salvos. (Se já temos alguma coisa, não há necessidade de esperar por ela,
25 Chasna manara apishkanchita chapashpa kawsahushpanchi mana sampayashpa chapashpalla katinanchi tiyan.
25 mas, se esperamos por algo que ainda não temos, devemos fazê-lo com paciência e confiança.)
26 Chay chapahushkanchika manara paktarihushpan llakirishka kahushpanchi Yaya Diospa Espíritun ñukanchita sinchikuchin. Sampa kashkanchirayku mana alita mañanata yachashpanchi Yaya Diospa Espiritunmi ñukanchirayku mañahun. Payka sinchita tapushpa mana shimikunawa rimaypata Yaya Diosta ñukanchiranti mañahun ñukanchita yanapananpa.
26 E o Espírito nos ajuda em nossa fraqueza, pois não sabemos orar segundo a vontade de Deus, mas o próprio Espírito intercede por nós com gemidos que não podem ser expressos em palavras.
27 Yaya Diospa Espíritun Yaya Diospa munashkanllata tapushpan chaymanta Yaya Dioska yuyayninchikunata alita riksik kashpan yachan imatami paypa Espíritun ñukanchikunarayku tapun.
27 E o Pai, que conhece cada coração, sabe quais são as intenções do Espírito, pois o Espírito intercede por nós, o povo santo, segundo a vontade de Deus.
28 Ñukanchi Yaya Diospa akllashkankuna kashpanchi paypa munananta rurananchipa yachanchi payta yuyashpanchi tukuy pasahushkanchika alirayku kananta ali tukunanchipa.
28 E sabemos que Deus faz todas as coisas cooperarem para o bem daqueles que o amam e que são chamados de acordo com seu propósito.
29 Yaya Dioska ñawpamanta pacha yachashpan pikunami payta kasunkakuna, paykunamanta rimarka Wawanshina ali tukunankunata. Chasna kashpanmi Jesukristuka achka wawankunamanta puntiru wawan kan. Ñukanchika paypa wawkinkunashina paninkunashina kanchi.
29 Pois Deus conheceu de antemão os seus e os predestinou para se tornarem semelhantes à imagem de seu Filho, a fim de que ele fosse o primeiro entre muitos irmãos.
30 Ñawpamanta pacha Yaya Dioska ñukanchita akllashpan kayarka paywa pakta kawsananchipa. Chasna ñukanchita kayashpan uchanchikunamanta llakichishpan kunanka ucha illana kankichi nishpa rimarka. Chasna ucha illa kankichi nishpa rimashpan ñukanchikunata sumakta aliyachishka alitana rikuchishpa paywa pakta kawsananchipa.
30 Depois de predestiná-los ele os chamou, e depois de chamá-los, os declarou justos, e depois de declará-los justos, lhes deu sua glória.
31 Tukuy chayta yachashpanchi ¿imatata ashwan Yaya Diosta tapunchima? Chasna Yaya Dios ñukanchita yapa yuyashpanmi runakuna ñukanchita chiknihushpankunapas manami atipanahunchu paymanta anchuchinata.
31 Que podemos dizer diante de coisas tão maravilhosas? Se Deus é por nós, quem será contra nós?
32 Yaya Dioska manami mitsashpachu kikin Wawanta kay allpama kacharka ñukanchikunarayku wañunanpa. Chasna mana mitsashpa kikin Wawanta kachashpan ¿manachu paywa pakta ñukanchita tukuy imapipas alita yanapama?
32 Se ele não poupou nem mesmo seu próprio Filho, mas o entregou por todos nós, acaso não nos dará todas as outras coisas?
33 ¿Pitaya ñukanchi Yaya Diospa akllashkankunataka rimama mana ali runakuna kananchita? Manami nima pi atipanchu chasna rimanata, Yaya Dios kikin uchanchikunamanta llakichishpan rimashkanrayku ali runakunana kankichi nishpa.
33 Quem se atreve a acusar os escolhidos de Deus? Ninguém, pois o próprio Deus nos declara justos diante dele.
34 ¿Pitaya atipama ñukanchita kastiganata? Nima pi. Kristu Jesusmi ñukanchiranti wañurka. Mana chayllachu. Ashwan wañushkanmanta kawsarishpanmi Yaya Diospa kuskan parti tiyahun, ñukanchirayku mañashpa kahun.
34 Quem nos condenará, então? Ninguém, pois Cristo Jesus morreu e ressuscitou e está sentado no lugar de honra, à direita de Deus, intercedendo por nós.
35 ¿Imata atipama Jesukristu ñukanchita yapa yuyahushkanta arkanata? Nima ima. Nima parisina, nima manchay, nima chikniy tukuna, nima apinayahushpankuna, nima yarkay, nima churarina pishina, nima wañuchinayahushpankuna, nima wañuchiy tukuna, nima ima arkanata atipanchu Jesukristu ñukanchita yuyahushkanmantaka.
35 O que nos separará do amor de Cristo? Serão aflições ou calamidades, perseguições ou fome, miséria, perigo ou ameaças de morte?
36 Kasnami Yaya Diospa shiminka killkarishka kan:
36 Como dizem as Escrituras: “Por causa de ti, enfrentamos a morte todos os dias; somos como ovelhas levadas para o matadouro”.
37 Chasna parisishpa kawsahushkanchipi Jesukristumi ñukanchita yapa yuyashpan yanapan tukuy chay parisinakunata awantananchipa payllata kasushpa kawsananchipa.
37 Mas, apesar de tudo isso, somos mais que vencedores por meio daquele que nos amou.
38 Alita yachani, wañushpanchipas kawsahushpanchipas tukuy imakuna ñukanchipi pasahushpanpas Yaya Dios ñukanchita yuyashpalla kananta. Nima angelkuna, nima sachapi yakupi wayrapi kamachik supaykuna, nima kay allpapi runakunata kamachik apukuna, nima kunan pasahushkakunapas, nima shuk manara pasahushkapas atipanchu arkanata Yaya Dios ñukanchita yuyahushkanmantaka.
38 E estou convencido de que nem morte nem vida, nem anjos nem demônios, nem o que existe hoje nem o que virá no futuro, nem poderes,
39 Chasnallatatami nima wayrapi kawsak kamachikkuna, nima allpapi kawsak kamachikkuna, nima allpa ukupi kawsak kamachikkuna, nima maykan Yaya Diospa rurashkankuna atipanahunchu arkanata Yaya Dios ñukanchita yuyashpalla katinanta. Amunchi Kristu Jesusta ñukanchima kachashpanmi rikuchishka ñukanchita yapa yuyahushkanta.
39 nem altura nem profundidade, nada, em toda a criação, jamais poderá nos separar do amor de Deus revelado em Cristo Jesus, nosso Senhor.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.