Romanos 11
Yaya Diospa mushu killkachishkan shimi (QUPNT) vs NVI
1 Kunanka yuyarinkichichari ñukanchi paypa runankunata Yaya Dioska sakishkachari nishpa. Manami sakishkachu. Ñukapas israel runami kani. Yaya rukunchi Abraham wañupa miraymanta, paymanta mirashka Benjamín wañupa miraymantami kani.
1 Pergunto, pois: Acaso Deus rejeitou o seu povo? De maneira nenhuma! Eu mesmo sou israelita, descendente de Abraão, da tribo de Benjamim.
2 Yaya Dioska ñawpamanta pacha ñukanchi israel runakunata akllarka paypa wawankuna kananchipa. Chasna paypa runankuna kashpanchimi kunanka ñukanchikunata mana sakishkachu. ¿Manachu yachankichi Yaya Diospa yachayninwa yachachik Elias ñawpa killkashkanta? Payka Yaya Diosta mañashpan yaya rukunchi wañukunapa uchankunamanta rimarka kasna:
2 Deus não rejeitou o seu povo, o qual de antemão conheceu. Ou vocês não sabem como Elias clamou a Deus contra Israel, conforme diz a Escritura?
3 Yayayni Dios, israel masinikunaka kanpa yachaykiwa shimikita alita yachachikkunata wañuchishkakunami. Chaymanta uchanchikunata llakichinaykipa wiwakunata rupachinanchi tuchpashinakunatapas waklichishkakunami. Ñukallami kanta kasuk kawsa kiparishkani. Kunanka ñukatapas wañuchiwanayashpa katihunkunami nishpa.
3 "Senhor, mataram os teus profetas e derrubaram os teus altares; sou o único que sobrou, e agora estão procurando matar-me".
4 Chasna Elias rimashpan Yaya Dioska aynirka:
4 E qual foi a resposta divina? "Reservei para mim sete mil homens que não dobraram os joelhos diante de Baal".
5 Chasnallatatami kunanpas Yaya Dioska yapa yuyak kashpan ñukanchi israel runakunamanta shukkunata akllashka payta kasushpa kawsananchipa.
5 Assim, hoje também há um remanescente escolhido pela graça.
6 Chasna ñukanchita akllashpan yapa yuyahushkanraykumi payta mana kasuk kashpanchipas yachanchi mana alita rurahushkanchiraykuchu Yaya Dios ñukanchita akllashkanta paypa runankuna kananchipa. Alita rurahushkanchirayku ñukanchita akllama karka, mana atipanchimachu rimanata ñukanchita llakichik kananta.
6 E, se é pela graça, já não é mais pelas obras; se fosse, a graça já não seria graça.
7 Tukuy chayta yachashpanchi ¿imatata ñukanchita yuyachin? Tukuy ñukanchi israel runakuna yapa munashpanchipas Yaya Diospa rikushkanpi ali tukunata manami atiparkanchichu. Yaya Diospa akllashkankunallami ali tukushkanchi paypa rikushkanpika. Chay shukkunaka mana Jesukristuta kirishpankunami taparishka rinkriyushina tukushkakuna.
7 Que dizer então? Israel não conseguiu aquilo que tanto buscava, mas os eleitos o obtiveram. Os demais foram endurecidos,
8 Chasna tukunankunamantami Yaya Diospa ñawpa killkachishkanpi nin:
8 como está escrito: "Deus lhes deu um espírito de atordoamento, olhos para não ver e ouvidos para não ouvir, até o dia de hoje".
9 Kasnami ñawpa apu David wañuka killkarka:
9 E Davi diz: "Que a mesa deles se transforme em laço e armadilha, pedra de tropeço e retribuição para eles.
10 Wiskushina tukunahuchun shutipa kashkata mana riksinata atipanankunapa. Llashata aparihushkashina wiñaypata parisishpa kawsanahuchun nishpa.
10 Escurençam-se os seus olhos, para que não consigam ver, e suas costas fiquem encurvadas para sempre".
11 Kunanka yuyarinkichichari ¿Yaya Dioska mana kasuk israel runakunata wiñaypachu sakishka nima ima uras kuti llakichinanpa? Manami wiñaypachu sakishka. Ashwan Yaya Dioska israel masinikuna mana payta kasushkankunaraykumi kankuna mana israel runakunata llakichishpan yanaparka paypa runankuna tukunaykichipa. Payka yuyarishka israel runakuna chayta rikushpankuna paykunapas chasna yanapay tukunankunapa Wawaynita kasushpa sinchikunkakuna nishpa.
11 Novamente pergunto: Acaso tropeçaram para que ficassem caídos? De maneira nenhuma! Ao contrário, por causa da transgressão deles, veio salvação para os gentios, para provocar ciúme em Israel.
12 Israel masinikuna mana payta kasushpankunami Yaya Dioska kankuna mana israel runakunatana llakichishpan achka alikunata kankunarayku rurarka. Chay israel masinikuna kutikashka Yaya Diosta kasushpankuna payka ashwan alikunatami tukuy runakunarayku ruranka.
12 Mas se a transgressão deles significa riqueza para o mundo, e o seu fracasso, riqueza para os gentios, quanto mais significará a sua plenitude!
13 Chasna kashpan kankuna mana israel runakunata rimani: Kushikuni Yaya Dios kachawashkanrayku tukuy kankuna mana israel runakunata Jesukristumanta yachachinaynipa.
13 Estou falando a vocês, gentios. Visto que sou apóstolo para os gentios, exalto o meu ministério,
14 Yapa munani kankunata yachachishkaynirayku israel masinikunapas chayta munashpankuna rimanankunapa ñukanchitapas yachachiy Yaya Diospa shiminta nishpa. Chasna munani paykunatapas yanapanata, Jesukristuta kirishpankuna Yaya Diospa kastigananmanta kishpichiy tukunankunapa.
14 na esperança de que de alguma forma possa provocar ciúme em meu próprio povo e salvar alguns deles.
15 Yaya Dios israel masinikunata sakishpan kankuna mana israel runakunatana yanapashka paywa kushilla kawsanaykichipa. Chasna kashpan ¿imashna atuntashi runakuna yanapay tukunkakuna Yaya Dios israel masinikunata kuti llakichinan uras? Paykunaka wañushkamanta kawsarishkashinami kankakuna.
15 Pois se a rejeição deles é a reconciliação do mundo, o que será a sua aceitação, senão vida dentre os mortos?
16 Yaya Dios ñukanchi israel runakunapa yaya rukunchikunata runankunata rurashpan payta kirishpankuna yachanchi ñukanchi paykunamanta mirashka runakunapas paypa runankuna kananchita paykunashina kirishpanchi. Imashnami shuk kaspipa ankunkuna ali kashpankuna ramakunapas ali kanahun, chasnashinami chay ñawpa kirikkuna Yaya Diospa runankuna kashpankuna ñukanchi paykunamanta mirashka Yaya Diosta kirikkunaka chasnalla paypa runankuna kanchi.
16 Se é santa a parte da massa que é oferecida como primeiros frutos, toda a massa também o é; se a raiz é santa, os ramos também o serão.
17 Imashnami shuk tarpu kaspipa raman mana muyuyashpanka amunka pitishpan chay ramata wichun, chasnashinami israel masinikunamanta mana kirikkunata Yaya Dios wichurka manana paypa runankuna kanankunapa. Sachapi wiñashka kaspipa ramanta pitishpan chay tarpu kaspipi wiñananpa ratachishpa watashkatashina Yaya Dios kankuna mana israel runakunatana akllashka ñukanchi israel runakunamanta kirikkunawa pakta paypa runankuna kanaykichipa. Imashnami chay sachamanta rama ratachirishkaka chay ali tarpupa yakunmanta upyashpa alita wiñan, chasnashinami Yaya Dios ñukanchi israel runakunarayku ali ruranayashkanka kunan kankunaraykupas tukurka.
17 Se alguns ramos foram cortados, e você, sendo oliveira brava, foi enxertado entre os outros e agora participa da seiva que vem da raiz da oliveira,
18 Chasna kashpan ama yuyariychichu Yaya Diospa wichushkan israel masinikunamanta ashwan ali kanaykichita. Ama yuyariychichu kankuna Yaya Diospa runankuna tukushkaykichirayku ñukanchi israel runakunamanta paypa runankuna sinchikuchiy tukushkanchita. Yuyariychi kaspipa ramanka sapinta mana wiñachinanta. Ashwan paypa sapinmi ramankunata wiñachin.
18 não se glorie contra esses ramos. Se o fizer, saiba que não é você quem sustenta a raiz, mas a raiz a você.
19 Kankunaka yuyarinkichichari Yaya Dioska ñukanchi ali kananchita rikushpan israel runakunata wichushka ñukanchitana akllananpa nishpa. Ama chasna yuyariychichu.
19 Então você dirá: "Os ramos foram cortados, para que eu fosse enxertado".
20 Shuti Yaya Dioska chay israel masinikunata sakishkami, Jesukristuta mana kirishkankunarayku. Kankunataka Jesukristuta kirihushkaykichirayku Yaya Dioska runankunata rurashka. Chasna kashpanpas ama yuyariychichu kankuna kikinmanta ali kanaykichita, ashwan Yaya Diosta manchashpa alita kasushpa kawsaychi.
20 Está certo. Eles, porém, foram cortados devido à incredulidade, e você permanece pela fé. Não se orgulhe, mas tema.
21 Yaya Dios kikin ñukanchi akllashkan israel runakunamanta Jesukristuta mana kirikkunata paymanta anchuchirka. Chasna kashpan ashwan kankunataka paymanta anchuchinkami mana payta kasushpaykichika.
21 Pois se Deus não poupou os ramos naturais, também não poupará você.
22 Rikuychi, Yaya Dioska runakunata yapa yuyak kashpanpas paypas kastigakmi kan mana payta kirikkunataka. Ñukanchi israel runakunamanta mana payta kirikkunataka kastigarkami. Kankunataka shutipa payta kirihushkaykichita rikushpanmi llakichirka. Chayrayku payta kirishpalla katiychi paypas kankunata yuyashpalla katinanpa. Payta sakishpaykichika kankunatapas wichunkami.
22 Portanto, considere a bondade e a severidade de Deus: severidade para com aqueles que caíram, mas bondade para com você, desde que permaneça na bondade dele. De outra forma, você também será cortado.
23 Ñukanchi israel runakunamanta Jesukristuta mana kirikkuna paytana kirishpankuna Yaya Dioska paykunata mushumantami runankunata ruranka. Yaya Dioska atipan chay sakishkan runakunata kutikashka paypa runankunata ruranata.
23 E quanto a eles, se não continuarem na incredulidade, serão enxertados, pois Deus é capaz de enxertá-los outra vez.
24 Kuti kankunata yuyachini. Kankuna mana israel runakuna kashpaykichipas Jesukristuta kirishpaykichi Yaya Dioska kankunata runankunatami rurashka, imashnami sachapi wiñak kaspipa ramanta pitishpa ali tarpu kaspipi ratachishpa watashkatashina, maykanmi nima shuk tarpupa amun rurama. Chasna kankunawa rurashpan Yaya Dios ashwan israel masinikunata payma kutishpankuna kushikushpa kutikashka runankunata ruranka, ali tarpumanta pitishka ramakunata kuti kikin kaspinpillatata ratachishpa watashkatashina.
24 Afinal de contas, se você foi cortado de uma oliveira brava por natureza e, de maneira antinatural, foi enxertado numa oliveira cultivada, quanto mais serão enxertados os ramos naturais em sua própria oliveira?
25 Wawkikuna panikuna, munanimi Yaya Diospa yuyayninta ñawpa pakalla kashkata kunanka alita yachanaykichipa, mana yuyarinaykichipa mana kirik israel runakunamanta pasa kanaykichita. Rikuychi, achka israel masinikunaka Jesukristuta manara kirinkakunachu, tukuy chay Yaya Diospa kayanan mana israel masikichikuna Jesukristuta kirinankunakama.
25 Irmãos, não quero que ignorem este mistério, para que não se tornem presunçosos: Israel experimentou um endurecimento em parte, até que chegasse a plenitude dos gentios.
26 Chasna achka mana israel masikichikuna Jesukristuta kirihushpankuna tukuy israel masinikuna payta kirishpankuna Yaya Dioska paykunatapas uchankunamanta llakichishpan kishpichinka. Kasnami killkarishka kan:
26 E assim todo o Israel será salvo, como está escrito: "Virá de Sião o redentor que desviará de Jacó a impiedade.
27 Chasna uchata rurashkankunata chay kishpichik pichashpanmi uchankunamanta llakichishpayni pichasha nishkaynita paktachisha nishpami Yaya Dioska rimarka.
27 E esta é a minha aliança com eles quando eu remover os seus pecados".
28 Achka israel masinikuna chay suma ali shimita Jesukristu runakunata kishpichinanmanta mana munashkankunaraykumi Yaya Diosta piñarirkakuna. Chasna mana munashkankunaraykumi Kristumanta yachachikkunaka kankunama paktashkakuna Kristupa kishpichishkan runankuna tukunaykichipa. Chay israel masinikuna Yaya Diosta piñarik kashpankunapas payka ñawpa yaya rukunchi wañukunata akllashkanraykumi paykunataka munahunlla.
28 Quanto ao evangelho, eles são inimigos por causa de vocês; mas quanto à eleição, são amados por causa dos patriarcas,
29 Yaya Dioska akllashkan runakunataka manami sakinchu. Llakichinanpa rimashkantaka paykunapi paktachinkami.
29 pois os dons e o chamado de Deus são irrevogáveis.
30 Ñawpa kankunaka Yaya Diosta mana kasushpachu kawsapayarkankichi. Kunanka israel masinikuna mana Yaya Diosta kasushpankunami payka kankunatana llakichihun.
30 Assim como vocês, que antes eram desobedientes a Deus mas agora receberam misericórdia, graças à desobediência deles,
31 Kunankamami chay israel masinikunaka Yaya Diosta mana kasunayanahunchu. Paykuna mana kasunayashpankunami Yaya Dioska kankunata llakichishka. Shuk puncha paykuna kuti Yaya Diosta kasushpankunami payka kankunatashina paykunatapas llakichinka.
31 assim também agora eles se tornaram desobedientes, a fim de que também recebam agora misericórdia, graças à misericórdia de Deus para com vocês.
32 Yaya Dioska tukuy runakunatami sakishka payta mana kasushpa kawsananchipa. Chasna kawsahushkanchita mana sakinata atipashpanchi Yaya Dios munarka ñukanchi israel runakunata, kankuna mana israel runakunatapas llakichishpalla kishpichinata.
32 Pois Deus colocou todos sob a desobediência, para exercer misericórdia para com todos.
33 Maytukuy yachayyutaya Yaya Dioska. Payka tukuyta yachak, tukuyta asirtakmi. Manami nima pi atipanchu yuyayninkunata yachanata. Nima pi atipanchu asirtanata ruranankunata.
33 Ó profundidade da riqueza da sabedoria e do conhecimento de Deus! Quão insondáveis são os seus juízos, e inescrutáveis os seus caminhos!
34 Kasnami killkarishka kan:
34 "Quem conheceu a mente do Senhor? Ou quem foi seu conselheiro? "
35 Chaymantapas kasnami killkarishka kan:
35 "Quem primeiro lhe deu, para que ele o recompense? "
36 Yaya Diosmi tukuy ima tiyashkakunata rurarka. Pay munashkanraykulla tukuy chay tiyashkakunaka kunankama tiyan. Tukuyta rurarka payllapa kananpa, payllata kushichishpa kawsananpa. Chayrayku akuychi tukuy uras Yaya Diosllata kushichishpa kawsashunchi. Chasna kachun.
36 Pois dele, por ele e para ele são todas as coisas. A ele seja a glória para sempre! Amém.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.