Mateus 24
Yaya Diospa mushu killkachishkan shimi (QUPNT) vs NTLH
1 Chayta yachachishkanwasha Jesuska Yaya Diospa wasinmanta llukshirka. Rihushkanpi ñukanchi kayllayashpanchi rimarkanchi:
1 Jesus saiu do pátio do Templo, e, quando já estava indo embora, os seus discípulos chegaram perto dele e chamaram a sua atenção para os edifícios do Templo.
2 Chasna rikuchishpanchi Jesuska rimarka:
2 Então ele disse:
3 Chaymanta Jesuska ñukanchiwa pakta Olivos urkuma rirka. Chaypi tiyarishpan sapallanchi kahushkanchipi payta kayllayashpanchi tapurkanchi:
3 Jesus estava sentado no monte das Oliveiras. Então os discípulos chegaram perto dele e lhe perguntaram em particular: — Conte para nós quando é que isso vai acontecer. Que sinal haverá para mostrar que chegou o tempo de o senhor voltar e de tudo acabar?
4 Chaypina Jesuska ñukanchita rimarka:
4 Jesus respondeu:
5 Manara kutimuhushpaynira achka runakuna shamunkakuna kasna nishpa: Ñukami kani Yaya Diospa Kachashkan Kishpichik. Chasna llullashpankunami achka runakunata kirichinkakuna.
5 Porque muitos vão aparecer fingindo ser eu e dizendo: “Eu sou o
6 Uyashpaykichika runakuna chikninakushpa kaypi chayma wañunakuhukkunata, ama mancharinkichichu. Tukuy chaykunami pasanan tiyan. Wañunakushpa kawsahushpankunapas chay uras kay allpaka manarami tukurinkarachu.
6 Não tenham medo quando ouvirem o barulho de batalhas ou notícias de guerras. Tudo isso vai acontecer, mas ainda não será o fim.
7 Shuk shimita rimakkuna shuk shimita rimakkunawa chikninakushpankuna wañunakunkakuna. Shuk allpapi kawsak runakunaka shuk allpapi kawsak runakunawa sinchita chikninakushpankuna wañunakunkakuna. Chaymanta achka llaktakunapi sinchi yarkay tiyanka. Tukuy partimi allpaka sinchita kuyunka.
7 Uma nação vai guerrear contra outra, e um país atacará outro. Em vários lugares haverá falta de alimentos e tremores de terra.
8 Tukuy chaykuna kanka kallarinanlla. Chaywasha ashwan sinchi llakiypa punchakunami kankakuna.
8 Essas coisas serão como as primeiras dores de parto.
9 Chaypina kankunata chiknik runakunaka apukunapi pushashpankuna rimankakuna parisichinankunapa. Kankunamanta shukkunata wañuchinkakuna. Ñukata kirishpa kawsashkaykichirayku tukuy llaktakunapi achka runakuna kankunata chikninkakuna.
9 — Depois vocês serão presos e entregues para serem maltratados e vocês serão mortos. Todos os odiarão por serem meus seguidores.
10 Chay uras achka runakunaka manana munankakunanachu kirishpa kawsanata. Chaymanta shukwa shukwa chikninakushpankuna apunkunapi paykunapura yanka millaypata shukmanta shukmanta rimankakuna.
10 Nessa época muitos vão abandonar a sua fé e vão trair e odiar uns aos outros.
11 Yaya Diospa yachayninwa yachachik kani nishpa achka llullachishpa yachachikkuna tiyanka. Paykuna achka runakunata llullachinkakuna.
11 Então muitos falsos
12 Achka runakuna yapa millaypakunata rurashpa kawsashpankuna kay allpapi millaypa ruranakunata yapa mirachinkakuna. Chayrayku achka Yaya Diosta kirikkunapas manana yuyanakushpachu kawsankakuna.
12 A maldade vai se espalhar tanto, que o amor de muitos esfriará;
13 Kankuna wañunaykichi punchakama alita ñukallata kirishpa kawsashpaykichika Yaya Dios kankunata kishpichinka paywa pakta silupi kawsanaykichipa.
13 mas quem ficar firme até o fim será salvo.
14 Kankunaka tukuy kay allpapi kay suma ali shimita yachachinaykichi tiyan Yaya Diospa ali kamachinan kay allpapi ña kallarishkanmanta tukuy runakuna yachanankunapa. Chasna yachashpankuna manana atipankakunachu rimanata mana yachashkanichu nishpa. Chaypirami kay allpapa tukurinanka kanka.
14 E a boa notícia sobre o
15 Ñawpa Yaya Diospa yachayninwa yachachik Daniel killkarka: Yaya Diosta chiknik runaka Yaya Diospa wasinpi yapa millaypata ruranka nishpa. Chay killkashkanpi pasananta rikushpaykichi leyishkaykichita yuyariychi alita asirtanaykichipa.
15 E Jesus continuou:
16 Chaypina kankuna Judea allpapi kawsakkunaka utkalla urkukunama mitikuychi.
16 Então, os que estiverem na região da Judeia, que fujam para os montes.
17 Wasi awapi kahushpaykichika chaymantalla utkalla mitikuychi. Ama wasikichipi yaykunkichinachu kankunapa imaykichi tiyashkanta apanaykichipa. Utkalla mitikunaykichi tiyan.
17 Quem estiver em cima da sua casa, no terraço, que fuja logo e não entre para pegar as suas coisas.
18 Chakraykichipi tarawahushpaykichika chaymantalla mitikuychi. Amana wasikichima kutiychinachu churarinaykichita apanaykichipa.
18 E quem estiver no campo, que não volte para casa a fim de buscar as suas roupas.
19 Chasna mitikuhushkaykichi punchakunapi yapa llakiypa kanka chay chichu warmikunarayku chay llullu wawayu warmikunaraykupas.
19 Ai das mulheres grávidas e das mães com criancinhas naqueles dias!
20 Kankunaka Yaya Diosta mañaychi ama chiri tamya punchakuna, nima samana puncha mitikunaykichi punchaka paktananpa.
20 Orem a Deus para que vocês não tenham de fugir no inverno ou no sábado .
21 Chay punchakunapi tukuy runakuna sinchita parisinkakuna. Yaya Dios kay allpata rurashkanmanta pacha manami chasna sinchi llakina tiyarkachu. Nima chaywasha chasna llakina tiyankanachu.
21 Porque naqueles dias haverá um sofrimento tão grande como nunca houve desde que Deus criou o mundo; e nunca mais acontecerá uma coisa igual.
22 Yaya Dioska tukuy akllashkan runakunata yuyashkanrayku chay llakina punchakunata uchillayachinka. Mana uchillayachimaka, nima shuk runa wañuymanta kishpimachu.
22 Porém Deus diminuiu esse tempo de sofrimento. Se não fosse assim, ninguém seria salvo. Mas, por causa do povo que Deus escolheu para salvar, esse tempo será diminuído.
23 Chay punchakunapi maykanpas kankunata rimankakuna: Rikuychi, kaypimi chaypimi Yaya Diospa Kachashkan Kishpichikka. Chasna rimashpankunapas ama paykunata kiriychichu.
23 — Portanto, se alguém disser para vocês: “Vejam! O
24 Chay punchakunapi achka runakuna llullachishpa purinkakuna ñukami Yaya Diospa Kachashkan Kishpichik kani nishpa. Shukkunaka llullachishpa rimankakuna ñukami Yaya Diospa yachayninwa yachachik kani nishpa. Paykunaka achka suma mana atipaypakunata, atun yachaywa runakuna nima ima uras rikushkankunata rurankakuna. Chayta rurashpankuna Yaya Diospa akllashkankunatapas llullachinayankakuna.
24 Porque aparecerão falsos profetas e falsos messias, que farão milagres e maravilhas para enganar, se possível, até o povo escolhido de Deus.
25 Chay uras yuyariychi ña kankunata rimashkaynita chasna llullachik runakuna paktanankunata.
25 Prestem atenção! Eu estou lhes dizendo tudo isso, antes que aconteça.
26 Shuk runakuna kankunata rimashpankunaka chaypimi Yaya Diospa Kachashkan Kishpichikka, payta rikuk riychi chunlla chakishka allpapi nishpa, ama riychichu. Shukkunaka kankunata rimashpankuna rikuk shamuychi kaypimi pakashka nishpa, ama kiriychichu.
26 — E, se disserem: “Vejam! Ele está no deserto”, não vão lá. Ou ainda: “Vejam! Ele está escondido aqui”, não acreditem.
27 Ñuka Yaya Diospa Kachashkan Runa kutikashka shamuhushpayni tukuy runakunami rikuwankakuna. Imashnami shuk ilampa silupi shuk partimanta shuk partima kunkaymanta chuyahlla rikurin, chasnashinami ñukapas shamusha.
27 Porque, assim como o relâmpago risca o céu, do nascente até o poente, assim será a vinda do
28 Maypimi wañushkakunaka sirihunkuna, chaypimi ullawankakunaka tantarinahun. Chasnashinami runakuna millaypa ruranankunata yapa mirachishpankuna millanayaypa ismushina tukushpankuna kastigay tukunkakuna. Chayka mana pakallachu kanka ashwan tukuyrayku yachaypa rikuypa kanka.
28 — Onde estiver o corpo de um morto, aí se ajuntarão os urubus.
29 Chaymanta Jesuska ñukanchita yachachihushkanllapi rimarka: Sinchi parisina puncha tukushpanna intika amsayanka. Killaka manana punchayachinkachu. Istrillakuna silumanta urmankakuna. Silupi tukuy punchayachikkuna sinchita kuyurinkakuna.
29 Jesus disse:
30 Chaypina ñuka Yaya Diospa Kachashkan Runa manarapas kutimuhushpaynira shuk imata silupi rikuchisha. Chayta rikushpankunami tukuy kay allpapi kawsak runakuna sinchita mancharishpa wakankakuna. Chaypina rikuwankakuna puyukuna awapi shamuhushkaynita, suma chuyahlla Yaya Diospa atun yachayninwa.
30 Então o sinal do
31 Chaypina angelkunata kamachisha atun trompetankunata sinchita pukushpankuna tukuy partimanta akllashkaynikunata tantachinankunapa.
31 A grande trombeta tocará, e ele mandará os seus anjos para os quatro cantos da terra. E os anjos reunirão os escolhidos de Deus de um lado do mundo até o outro.
32 Shuk igu kaspita rikushpa yachakuychi. Paypa yakunka ramankunapi sikashpan achkata pankayahushpan yachankichi verano timpu kananta.
32 Jesus disse ainda:
33 Chasnashinami tukuy kay rimashkaynita rikushpaykichi yachankichi ñuka ña shamunalla kahushkaynita.
33 Assim também, quando virem acontecer essas coisas, fiquem sabendo que o tempo está perto, pronto para começar.
34 Alita uyawaychi. Kunan kay punchakunapi kawsak runakunaka manara wañushpankunara tukuy kay rimahushkaynita rikunkichi.
34 Eu afirmo a vocês que isto é verdade: essas coisas vão acontecer antes de morrerem todos os que agora estão vivos.
35 Kay siluka allpapas tukurinankuna tiyan. Tukuy rimashkaynika manami chasnalla pasankachu, shutipami paktarinan tiyan.
35 O céu e a terra desaparecerão, mas as minhas palavras ficarão para sempre.
36 Ima punchami ima urasmi kutimusha, chaytaka Yaya Diosllami yachan. Nima shuk runa, nima silupi kawsak angelkuna yachanahunchu. Nima ñuka Yaya Diospa kikin Wawan kashpaynipas mana yachanichu ima urasmi kutimusha nishpa.
36 Jesus continuou, dizendo:
37 Ñuka Yaya Diospa Kachashkan Runa kuti shamunayni uras kanka imashnami ñawpa Noé kawsashkan uras karka.
37 A vinda do
38 Manara Yaya Dios allpata yakuwa untachishpanra tukuy runakuna kunkaylla mikushpa, upyashpa, warmiyashpa kawsapayarkakuna. Noeka chay atun lanchanpi yaykunan punchakama chasnalla kawsapayarkakuna.
38 Pois, antes do dilúvio, o povo comia e bebia, e os homens e as mulheres casavam, até o dia em que Noé entrou na barca.
39 Chay runakuna nima yuyarihushkankunapi Yaya Dioska allpata yakuwa untachishpan tukuy chinkarirkakuna. Chasnallatatami ñuka Yaya Diospa Kachashkan Runa kutimuhushpayni nima yuyarihushkankunapi runakunaka kullunkakuna.
39 Porém não sabiam o que estava acontecendo, até que veio o dilúvio e levou todos. Assim também será a vinda do Filho do Homem.
40 Chay uras ishkay runakuna chakranpi tantaylla tarawashpa kahushpankuna angelkuna shukta pushankakuna, shuktaka sakinkakuna.
40 — Naquele dia dois homens estarão trabalhando na fazenda: um será levado, e o outro, deixado.
41 Ishkay warmi shuk batanllapi kutahushpankuna angelkuna shukta pushankakuna, shuktaka sakinkakuna.
41 Duas mulheres estarão no moinho moendo trigo: uma será levada, e a outra, deixada.
42 Mana yachankichichu ima urasmi ñuka Amuykichi kutikashka shamusha nishpa. Chayrayku shamunaynikama yuyashpalla chapawaychi.
42 Fiquem vigiando, pois vocês não sabem em que dia vai chegar o seu Senhor.
43 Alita asirtaychi. Wasi amuka yachashpanka ima urasmi tutapi shuwaka shamunanta, mana puñushpachu uyashpalla chapama. Chasna chapashpan chay shuwak runaka nima imata shuwamachu chay wasimanta.
43 Lembrem disto: se o dono da casa soubesse quando ia chegar o ladrão, ficaria vigiando e não deixaria que a sua casa fosse arrombada.
44 Chayrayku kankunapas tukuy uras alicharishka chapawaychi. Kankuna nima yuyarihushkaykichipi ñuka Yaya Diospa Kachashkan Runaka shamusha.
44 Por isso vocês também fiquem vigiando, pois o Filho do Homem chegará na hora em que vocês não estiverem esperando.
45 Chaymanta Jesuska ñukanchita yachachishpalla katirka: Shuk patrón shuk llaktama rinanpa, shuk ali yuyayyu tukuy uras alita paktachik runanta kamachirka tukuy paypa runankunata tarawachinanpa, chaymanta mikuna uras alita karananpa.
45 Jesus disse ainda:
46 Chay runanka kushillami kanka patroynin kutimushpan paypa kamachishkanta alita paktachishpa kahushkanpi tarik shamushpanka.
46 Feliz aquele empregado que estiver fazendo isso quando o patrão chegar!
47 Alita uyawaychi. Chasna alita kasuk runanta patroyninka churanka tukuy ima tiyapushkanta kuyrak kananpa.
47 Eu afirmo a vocês que isto é verdade: o patrão vai colocá-lo como encarregado de toda a sua propriedade.
48 Ashwan chay kamachik runanka millaypa yuyayyu kamaka yuyarima, patroynika mana utka kutimunkachu nishpa.
48 Mas, se o empregado for mau, pensará assim: “O meu patrão está demorando muito para voltar.”
49 Chasna yuyarishpan kallarima tarawak masinkunata makashpa parisichinata. Pay kikin machak runakunawa tantarishpan sumakta mikuma upyama.
49 Então começará a bater nos seus companheiros, e a comer, e a beber com os bêbados.
50 Chasna rurashpa kahushkanpi, mana yuyarihushkanpi patroyninka kutimuma.
50 E o patrão voltará no dia em que o empregado menos espera e na hora que ele não sabe.
51 Chaypina chay runanta sinchita kastigama. Chasnallatata Yaya Dioska payta mana kasuk, millaypa yuyayyu runata mana llakichishpan tukuy llullachik runakunawa parihu nina mana wañukpi kastiganka. Chaypina chay runaka sinchita parisishpa wakanka, piñaywa kirunkunata kanirinka.
51 Aí o patrão mandará cortar o empregado em pedaços e o condenará a ir para o lugar aonde os hipócritas vão. Ali ele vai chorar e ranger os dentes de desespero.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 24, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.