Mateus 23

Yaya Diospa mushu killkachishkan shimi (QUPNT) vs NTLH

Sair da comparação
NTLH Nova Tradução na Linguagem de Hoje 2000
1 Chaymanta Jesús chay fariseokunata yachachishkanwasha chay tantarishka runakunata, ñukanchikunatapas yachachirka:
1 Então Jesus falou à multidão e aos seus discípulos.
2 Ñawpamanta pacha Moisespa killkashkan kamachishkakunata yachachikkuna, fariseokunapas tantarina wasipi tiyarinahun chay kamachishkanta yachachinankunapa.
2 Ele disse:
3 Chayrayku, paykuna Yaya Diospa shiminta kankunata yachachishpankuna alita rurashpa kasuychi. Alita yachachishpankunapas paykuna kikin mana ruranahunchu yachachishkankunashina. Kankunaka ama paykunashina ali shimita yanka yachakushpa kawsaychichu.
3 Por isso vocês devem obedecer e seguir tudo o que eles dizem. Porém não imitem as suas ações, pois eles não fazem o que ensinam.
4 Chay fariseokunaka shuk patronkuna runankunata llasha kargata apachihukshinami kanahun. Kankunata yuyayninkunamanta achka kamachinankunata yachachinahun. Kankunarayku kanahun atun llasha kargashina. Chasna kankunata yachachishkankunawa nitishkashina rurahushpankunapas nima shuk uchillastuta yanapanahunchu kankunata.
4 Amarram fardos pesados e os põem nas costas dos outros, mas eles mesmos não os ajudam, nem ao menos com um dedo, a carregar esses fardos.
5 Paykunaka tukuyta ruranahun runa masinkuna rikunankunallapa, Yaya Diosta alita kasukmi nishpa yuyarinankunapa. Yaya Diospa shiminta shuk shukta suni ñañu karakunapi killkanahun. Chaykunata urintinkunapi makinkunapi watanahun. Churarishkankuna shimita sumayachinahun. Chasna churarishkankunawa Yaya Diosta alita kasuk kani nishpa yanka rikuchinayashpa purinahun.
5 Tudo o que eles fazem é para serem vistos pelos outros. Vejam como são grandes os trechos das das suas
6 Fiestakunapi, tantarina wasikunapipas paykunaka tukuymanta suma tiyarinakunapi munanahun tiyarinata runa masinkuna paykunata aputashina rikuhushkankunata rikuchishpa.
6 Eles preferem os melhores lugares nos banquetes e os lugares de honra nas
7 Ñampikunapi plasakunapi purihushpankuna yapa munanahun tukuy runakuna paykunata yuyashpankuna ali yachachik nishpa saludanankunapa.
7 Gostam de ser cumprimentados com respeito nas praças e de ser chamados de “mestre”.
8 Yaya Diosllami kankunata kuskata yachachin. Chayrayku ama munaychichu runakuna kankunata yachachik nishpa rimanankunapa. Kankunaka wawkipurallami kankichi. Ñukallami kankunata yachachik kani.
8 Porém vocês não devem ser chamados de “mestre”, pois todos vocês são membros de uma mesma família e têm somente um Mestre.
9 Chaymanta kay allpapi nima pita Yaya Diostashina yuyashpa Yayayni nishpa rimaychichu. Yayanchi Diosllatami yuyanaykichi tiyan, payllata kasunkichi. Yaya Dios shukllami, maykanmi silupi kawsan.
9 E aqui na terra não chamem ninguém de pai porque vocês têm somente um Pai, que está no céu.
10 Chaymanta ama munaychichu runa masikichikuna kankunata rimanankunapa kanmi kanki ñukata kamachik nishpa. Ñukallami Yaya Diospa Kachashkan Kishpichikka kankunata kamachik kani.
10 Vocês não devem também ser chamados de “líderes” porque vocês têm um líder, o
11 Maykanmi kankunamanta ashwan kamachik kan payka tukuy runa masinkunata sumakta yanapak kanan tiyan.
11 Entre vocês, o mais importante é aquele que serve os outros.
12 Kankuna kikinmanta yuyarinkichima, ñuka tukuy runa masinikunamanta ashwan yachakmi kani nishpa. Chasna atun tukunayashpaykichika Yaya Diosmi kankunata mana alichu nishpa pinkachinka. Kankuna runa masikichikunamanta mana atun tukunayashpa paykunata yuyashpa yanapashpaykichika Yaya Diosmi sumakta kankunata atunyachinka.
12 Quem se engrandece será humilhado, mas quem se humilha será engrandecido.
13 Chaypina Jesuska fariseokunata rimarka:
13 — Ai de vocês,
14 — ausente —
14 [— Ai de vocês, mestres da Lei e fariseus, hipócritas! Pois vocês exploram as viúvas e roubam os seus bens e, para disfarçarem, fazem longas orações! Por isso o castigo de vocês será pior!]
15 — ausente —
15 — Ai de vocês, mestres da Lei e fariseus, hipócritas! Pois vocês atravessam os mares e viajam por todas as terras a fim de procurar converter uma pessoa para a sua religião. E, quando conseguem, tornam essa pessoa duas vezes mais merecedora do inferno do que vocês mesmos.
16 Ay kankuna, ¡imashna kastigushi kankunarayku kanka! Wiskushina mana rikunata atipak kashpaykichi shukkunata ñampita purichinayankichi. Llullashpa yachachinkichi: Shuk runa rimahushkanta kirichinayashpa Yaya Diospa wasinta churashpa kirichina rimanakunawa rimashpanka mana shutipa kashpanpas Yaya Dioska payta mana kastigankachu. Yaya Diospa wasinpi kahuk orota churashpa kirichina rimanakunawa rimashpanka mana shutipa kashpan Yaya Dioska shuti payta kastiganka.
16 — Ai de vocês, guias cegos! Pois vocês ensinam assim: “Se alguém jurar pelo Templo, não é obrigado a cumprir o juramento. Mas, se alguém jurar pelo ouro do Templo, então é obrigado a cumprir o que jurou.”
17 Chasna llullachishpa yachachishpaykichi mana ali yuyayyu, mana asirtak runakunami kankichi. ¿Maykanta ashwan ali kan, Yaya Diospa wasinchu, chay wasipi tiyak orochu? Chay oroka Yaya Diospa wasinpi churashparami Yaya Diospa kan. Chayrayku Yaya Diospa wasinka chay churashka oromanta ashwan ali kan.
17 Tolos e cegos! Qual é mais importante: o ouro ou o Templo que
18 Chaymanta kankuna llullashpa yachachinkichi: Shuk runa rimahushkanta kirichinayashpa Yaya Diospa wasinpi wiwakunata wañuchishpa rupachina tuchpashinata churashpa kirichina rimanakunawa rimashpanka mana shutipa kashpanpas Yaya Dioska payta mana kastigankachu. Chay tuchpashinapi Yaya Diosrayku churashkankunata churashpa kirichina rimanakunawa rimashpanka mana shutipa kashpan Yaya Dioska shuti payta kastiganka.
18 Vocês também ensinam isto: “Se alguém jurar pelo altar, não é obrigado a cumprir o juramento. Mas, se jurar pela oferta que está no altar, então é obrigado a cumprir o que jurou.”
19 Chayta yachachishpaykichi nima imata asirtak runakunami kankichi. ¿Maykanta ashwan ali, chay wiwakunata rupachina tuchpashinachu, chay tuchpashinapi Yaya Diosrayku churashkaykichichu? Chay kushkaykichika chay tuchpashinapi churashka kashpanrami Yaya Diosrayku kan. Chayrayku churashkaykichikunamanta tuchpashinaka ashwan alimi.
19 Cegos! Qual é mais importante: a oferta ou o altar que santifica a oferta?
20 Shuk runa rimahushkanta kirichinayashpa Yaya Diospa wasinpi wiwakunata rupachina tuchpashinata churashpa kirichina rimanakunawa rimashpanka mana chay tuchpashinallatachu yuyachishpa riman, ashwan tukuy chay tuchpashinapi churashkakunatapas.
20 Por isso, quando alguém jura pelo altar, está jurando pelo altar e por todas as ofertas que estão em cima dele.
21 Shuk runa rimahushkanta kirichinayashpa Yaya Diospa wasinta churashpa kirichina rimanakunawa rimashpanka mana chay wasinllatachu yuyachishpa riman, ashwan Yaya Dios chay wasinpi kawsahushkantapas.
21 Quando alguém jura pelo Templo, está jurando pelo Templo e por Deus, que mora ali.
22 Shuk runa rimahushkanta kirichinayashpa siluta churashpa kirichina rimanakunawa rimashpanka mana silullatachu yuyachishpa riman, ashwan maymantami Yaya Dios kamachin chaytapas, chaymanta Yaya Dios kikintapas. Chayrayku imatapas rimashpaykichika tukuy uras shutipallata rimaychi.
22 E, quando alguém jura pelo céu, está jurando pelo trono de Deus e pelo próprio Deus, que está sentado nele.
23 Ay Moisespa killkashkanta yachachikkuna, fariseokunapas, ¡imashna kastigushi kankunarayku kanka! Llullachiysikikunami kankichi. Tukuy tarpushkaykichimanta pallashkaykichi uchillastu pankakunamantapas chunkamanta shukta Yaya Diosta kunkichi. Chasna Yaya Diospa kamachishkanta shuk parti paktachishpaykichipas chay ashwan ali kasna nishkan kamachishkankunata mana paktachinkichichu: Alillata rurashpa rimashpa kawsaychi. Runa masikichita llakichishpa kawsaychi. Yaya Diosllata tukuy shunkuykichimanta pacha kirishpa alita kasuychi nishpa. Chay kamachishkankunataka paktachinaykichi tiyan chay shukkunawa pakta.
23 — Ai de vocês, mestres da Lei e fariseus, hipócritas! Pois vocês dão a Deus a décima parte até mesmo da hortelã, da erva-doce e do
24 Kankunaka mana alita asirtashpaykichi wisku runa shukkunata ñampita purichikshinami kankichi. Shuk uchillastu siputuchi upyanaykichipi chinkarishpan shushunkichi mana millpunaykichipa. Chaymanta nima imata yuyarishpa shuk yapa atun animalta millpunkichi. Chasnashinami kankunaka tukuy ñawpa yaya rukuykichikuna wañupa rimashkankunata kasunkichi. Maykantami Yaya Dioska ashwanta munan, chaytaka nima yuyarinkichichu.
24 Guias cegos! Coam um mosquito, mas engolem um camelo!
25 Ay Moisespa killkashkanta yachachikkuna, fariseokunapas, ¡imashna kastigushi kankunarayku kanka! Llullachiysikikunami kankichi. Tukuy rurashkaykichiwa alita rikurishpaykichipas shunkuykichipika millaypa yuyayyu kankichi, shukkunapa ima tiyapushkanta llullachishpa shuwakuna, tukuy imakunata munakkuna, mitsakkuna. Pusilluta, kallanata washanllata mayllak runakunashina kankichi, ukunta susyata sakinkichi.
25 — Ai de vocês, mestres da Lei e fariseus, hipócritas! Pois vocês lavam o copo e o prato por fora, mas por dentro estes estão cheios de coisas que vocês conseguiram pela violência e pela ganância.
26 Wisku runakunashina nima imata asirtak fariseokuna, puntiru shunkuykichita alichaychi. Chaymanta aliyashka shunkuykichi kashpan alikunallatana ruraychi.
26 Fariseu cego! Lave primeiro o copo por dentro, e então a parte de fora também ficará limpa!
27 Ay Moisespa killkashkanta yachachikkuna, fariseokunapas, ¡imashna kastigushi kankunarayku kanka! Llullachiysikikunami kankichi. Shuk yurawa pintarishka rumiwa taparishka wañushkakunata churana uchkushinami kankichi. Kanchamantaka sumakta rikurishpanpas ukupika wañushkapa tullunkunawa millanayaypa ismukunawa untakta kan.
27 — Ai de vocês, mestres da Lei e fariseus, hipócritas! Pois vocês são como túmulos pintados de branco, que por fora parecem bonitos, mas por dentro estão cheios de ossos de mortos e de podridão.
28 Chasnashinami kankunapas runakunapa rikushkanpi Yaya Diospa kamachishkanta alita kasukshina rikurishpaykichipas yuyaykichipika yapa millaypata yuyarishpa llullachiysikikunami kankichi.
28 Por fora vocês parecem boas pessoas, mas por dentro estão cheios de mentiras e pecados.
29 Ay Moisespa killkashkanta yachachikkuna, fariseokunapas, ¡imashna kastigushi kankunarayku kanka! Llullachiysikikunami kankichi. Chay Yaya Diospa yachayninwa yachachikkunapa aychanta churashkankunata sumayachinkichi paykunata yuyakkunashina tukushpa. Chay ñawpa alita rurashpa kawsak runakunata yuyarinaykichi rumikunata pantiyunpi sumayachinkichi.
29 — Ai de vocês,
30 Chaymanta rimankichi: Ñukanchi ñawpa yaya rukunchikuna kawsashkan uras kawsanchima karka, manami paykunata yanapanchimachu karka Yaya Diospa yachayninwa yachachikkunata wañuchinata nishpa.
30 E dizem: “Se tivéssemos vivido no tempo dos nossos antepassados, não teríamos feito o que eles fizeram, não teríamos matado os profetas.”
31 Chasna yaya rukunchikuna nishpa rimashpaykichimi kankuna kikin rimankichi chay wañuchik runakunapa miraykuna kanaykichita paykunashina millaypa yuyayyukuna.
31 Assim vocês confirmam que são descendentes daqueles que mataram os profetas.
32 Kankunapas shutipa kashkata yachachikkunata wañuchinayashpalla kawsashpaykichimi yaya rukuykichikunapa ucha ruranankuna pishishkata paktachinkichi.
32 Portanto, vão e terminem o que eles começaram!
33 Machakuyashina runakuna kankichi, yachachinaykichiwa runakunata pantachichishpa yuyayninkunata waklichikkuna. ¿Imashnashi kishpinkichi chay nina mana wañukmanta?
33 Cobras venenosas, ninhada de cobras! Como esperam escapar da condenação do inferno?
34 Chayrayku ñuka kankunama kachasha Yaya Diospa yachayninwa yachachikkunata, ali yachayyukunata, Yaya Diospa shiminta alita yachakushka yachachikkunata kankunata yachachinankunapa. Kankuna millaypa yuyayyu runakuna kashpaykichi shukkunata wañuchinkichi. Shukkunata kruspi klabashpa wañuchinkichi. Shukkunata chiknishpa tantarinaykichi wasikunapi makankichi. Chaymanta paykunata shuk llaktamanta shuk llaktama kallpachishpa chiknishpa parisichinkichi.
34 Pois eu lhes mandarei profetas, homens sábios e mestres. Vocês vão matar alguns, crucificar outros, chicotear ainda outros nas
35 Ñawpamanta pacha kunankama yaya rukuykichikuna alita paykunata yachachishpa kawsak runakunata wañuchishkakuna. Chay ali rurak runa Abelta wawkinka wañuchirka. Chaymanta yaya rukuykichikuna wañuka achkata wañuchirkakuna, Berekiaspa wawan Sakariasta wañuchishkankunakama. Yaya Diospa wasinpi wiwakunata rupachina tuchpashinapa kuchunpi kahushpanpas wañuchirkakuna. Kankuna chasnalla katishkaykichirayku tukuy chay ñawpa wañuchishkakunamantapas uchayu kankichi.
35 Por isso Deus castigará vocês pela morte de todas as pessoas inocentes que os antepassados de vocês mataram, desde a morte do inocente Abel até a de Zacarias, filho de Baraquias, que vocês mataram entre o Templo e o altar.
36 Alita uyawaychi. Kankuna tukuy chay ñawpamanta pacha mana ali ruranakunata yachashpaykichipas mana yachakushpaykichi chasnallatata rurankichi. Chayrayku Yaya Dios kankunata sinchitami kastiganka.
36 Eu afirmo a vocês que isto é verdade: o castigo por tudo isso cairá sobre o povo de hoje.
37 Chaymanta Jesuska Jerusalén llaktapi kawsak runakunata yapa llakishpan rimarka:
37 Jesus terminou, dizendo:
38 Rikuychi, kunanka kankunata sakishpayni llaktaykichika chunllami kiparinka.
38 Agora a casa de vocês ficará completamente abandonada.
39 Chaymanta kankunata rimani, shuk puncha rimawankichi Yaya Diospa yanapashkan ali runami kanki. Yaya Diospa munashkanta ruranaykipa kachashkan kashpaykimi shamuhunki nishpa. Kunanmanta pacha chasna rimawanaykichi punchakama mananami rikuwankichichu.
39 Eu afirmo que vocês não me verão mais, até chegar o tempo em que dirão: “Deus abençoe aquele que vem em nome do Senhor!”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 23, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.